maanantai 30. heinäkuuta 2012

Reissupäivyri/Phnom Phen

Saigonista siirryttiin sitten bussilla kohti Phnom Pheniä (näistä siirtymisistä paikasta toiseen täytyy varmaan kirjoittaa ihan erillinen postaus). Mun täytyy kyllä ihan tähän alkuun todeta, että ihastuin Kambodzaan maahan ihan täysillä. En välttämättä itse niihin kaupunkeihin joissa käyntiin, vaan siihen fiilikseen, ihmisiin ja tunnelmaan joka kohdattiin siellä. Ottaen huomioon että kansanmurhasta on kulunut vasta reilu 30 vuotta, ja sen jäljet näkyvät kaikkialla, ovat ihmiset ystävällisiä ja iloisia.

Phnom Pheniin saavuttiin illallla kahdeksan aikaa, ja hotellille tultua selvisi vielä että varauksemme ei ollut mennyt Hotels.com systeemista läpi ja hotelli oli bookattu täyteen. Omistaja oli kuitenkin niin ystävällinen että hän itse kyyditsi meidät toiseen hotelliin, maksoi huoneen yöksi ja lupasi selvittää ongelman mahdollisimman pian. Seuraavana päivänä oli kaikki setvitty ja meidät oli loppuajaksi ylennetty hienoon juniori sviittiin. Hyvää palvelua sanoisinko.

Ensimmäisenä päivänä vuokrasimme tuk tukin päiväksi ja vierailimme S-21 vankilassa ja Cheung Ekin Killing Fieldseillä. Tästä aiheesta täytyy varmaan kirjoittaa ihan oma postaus, koska siitä on paljon kerrottavaa. Mutta. S-21 vankilassa todella kidutettiin vankeja Pol Potin hallinnon aikaan ja valitettavasti tämän jäljet näkyivät vielä tänäkin päivänä vankilan seinissä ja katoissa veritahrojen muodossa sekä erilaisten kidusvälineiden tavoin.

Piikkilanka oli estämässä ettei vangit pääse hyppäämään toisesta kerroksesta tappaakseensa itseään
S-21 toimi kouluna ennen sen muuttamista vankilaksi ja siinä kauniina, aurinkoisena päivänä tuolla vehreällä pihalla istuessa oli vaikea kuvitella kaikkia niitä kamaluuksia mitä näissä tiloissa on tapahtunut.

Kansanmurhan edetessä seuraavalle tasolle, vangit vietiin S-21 vankilasta Cheung Ekin killing fieldseille tapettavaksi. Pol Potin vallan aikana joka neljäs Kambodzalainen tapettiin. Osa kuoli nälkään ja tauteihin, osa tuotiin näille killing fieldseille. Mun mielestä näissä paikoissa on tärkeä vierailla. Kaveri on tällä hetkellä tekemässä lopputyötänsä aiheesta "dark tourism", eli juuri tälläisistä kansanmurha paikoista joissa turistit vierailevat, hän käyttää juuri Kambodzaa ja Saksaa esimerkkinä. Täytyy kinuta häneltä josko saisin lukea sen, aihe on mielestäni todella mielenkiintoinen.


Phnom Phen on jännä paikka, koska iltaisin pääkaupunki pimenee osittain hyvinkin tehokkaasti mikä tekee siitä hieman epäilyttävän oloisen välillä. Varsinkin kun kaduilla vilistää rottia ja niitä ei pimeyden takia näe. Turvaton olo minulla ei kyllä kertaakaan ollut, mutta kun on tottunut asumaan suurkaupungissa jossa on melkein täysvalaistus päällä, tuntui oudolta käydä pääkaupungissa jossa ei ollut sähköä joka kadulla.

Phnom Phen ei sinänsä ole mikään kaunis kaupunki, mutta luonnetta ja erilaisuutta löytyy senkin edestä ;) Roskia on kaikkialla ja rottia vilisi kadulla aika hyvin niiden seassa. Kauppiaat oli kuitenkin tarkkoja ja lakaisi oman alueensa roskista, toisin sanoen naapurin puolelle..Kunhan oma alue oli siistinä.

Käytiin tsekkaamassa mm. National Museum of Cambodia, Royal Palace, Wat Phonm (temppeli) sekä pari erilaista markettia (kuten Russian Market).

Tämä kaunis rakennus on siis National Museum of Cambodia.



Käytiin myös Kuninkaallisessa Palatsissa, joka oli kyllä sinänsä ihan hieno alue, mutta ei saatu siitä oikeen mitään irti. Sisäänpääsy maksu oli yli 6 dollaria ja sen kanssa ei edes saanut alueen karttaa että olisi tiennyt missä on mitäkin (varsinkin kun alue oli melko suuri).



Meidät yllätti ihan järkyttävä sadekuuro ja siinä sit istuttiin erään kauniin rakennuksen portailla sellainen puoli tuntia ja naurettiin satessa poukkoileville ihmisille.


Ja tässä vielä mun tekotaiteellisia kuvia Kuninkaallisen palatsin alueelta..



Phnom Phenin kuuluisin temppeli taitaa olla tämä alla näkyvä Wat Phonm..


Kuitenkin me pidettiin paljon enemmän tästä temppelistä jonka nimestä ei ole kyllä mitään hajua mutta eksyttiin sen sisäpihalle ihan sattumalta. Niin kaunis ja rauhaisa alue keskellä kiireisintä kaupunkia.



Lopuksi ajattelin vielä läntätä tähän hieman sekalaisia kaupunkikuvia, niitä kun tuli jonkin verran otettua.



Tää elefantti köllötteli meidän hotellin sisäänkäynnin edessä ja mietin pääni puhki kuinka saisin sen mahdutettua rinkkaani ja vielä edelleen Suomeen - se on niin söpö!!


Niin..ja mihinkä me törmättiin heti ekana iltana? No tietysti Suomi Baariin. Näytti kyllä todella epäilyttävältä paikalta :D

Kaikenkaikkiaan meillä oli oikein hauskat 2,5 päivää Phnom Phenissä ennen kun matka jatkui kohti Battambangia..

torstai 26. heinäkuuta 2012

Reissupäivyri: Ho Chi Minh City

Noniin, aloitetaanpa nämä reissukertomukset. Lensin kyllä ensin Singaporeen mutta sieltä lähdettiin heti seuraavana aamuna kohti Ho Chi Minh Cityä, mutta jos halajaa lisää Singapore-juttuja lukea, sille löytyy tuolta sivupalkista ihan oma tunniste! Ja toinen varoitus kanssa alkuun...Näistä nimittäin kuvineen ja tekstineen voi tulla hieman pitkiä juttuja, joten sorgen morgen.

Ensimmäinen ajatus Ho Chi Minh Citystä (tästä eteenpäin kutsun ihan suosiolla Saigoniksi) oli että miten kukaan selviää tästä liikenteestä hengissä? I mean seriously? Liikenne tuntui aivan psykedeeliseltä. Autoja ja motoja meni joka suuntaan, liikennevaloissa paloi punainen mutta ei siitä kukaan välittänyt. Tienylitys kävelijänä pitäisi kuulemma tapahtua niin "että kävelet vaan määrätietoisesti ja tasaisesti eteenpäin, kyllä ne sua väistää". Jeps. Tätä ohjetta sitten noudatin, tosin todellisuudessa jouduin useaan otteeseen sulkemaan silmäni ja vaan kävelemään tien poikki kun hirvitti niin paljon. Mutta kyllä ne motot väisti!! Seuraavana päivänä siihen oli jo tottunut aika hyvin - it's all about the attitude ;)






Toisena päivänä hypättiin tälläisen eräänlaisen tuk tukin kyytiin ja mentiin sitten itse liikenteen seassa. Ja vaikka liikenne tuntui kaaottiselta, se silti jotenkin toimi! Ja mun mielestä tää oli muuten mielettömän hauska kuljetusmuoto..



Saigonissa ehdittiin olemaan 1,5 pvä joten hirveen kattavaa kuvaa ei ehtinyt kaupungista saamaan, mutta ehdittiin näkemään ne jutut mitkä halusinkin. Poikaystävä olikin käynyt jo aikaisemmin joten sitten hänen ohjeistuksillaan mentiin eri paikkoihin. Se on sekainen, meluinen ja täynnä elämää oleva kaupunki kyllä! Minulle hauskinta hupia tuotti ne erilaiset sänköjohtoviritelmät jotka roikkuivat ties mistä ja näyttivät hieman epäilyttäviltä...


Saigonissa tuli käytyä mm. Reunification Palacessa (tai Independence Palace, riippuen näkökulmasta), Notre Damen katedraalissa (kyllä, luitte oikein), postissa (oikeesti söpö rakennus), marketeilla, sotamuseossa ja tallattua ympäri kaupunkia siten että jalat oli kyllä ainakin 10 cm lyhyemmät päivän päätteeksi.

Tässä ollaan just lähdössä marketista (josta löysin muuten supersöpöt kupit omaan keittiööni)



Ja tässä siis todella loistokkaan näköinen (haha) Reunification Palacessa joka toimi näyttämönä Vietnamin sodan päättymiselle (The fall of Saigon) kun pohjois-vietnamilaiset tankit rysäyttivät porteista läpi. Liityttiin alkuun oppaan matkaan mutta kun 10 min jälkeen kumpikaan meistä ei ollut ymmärtänyt hänen puhestaan mitään päätettiin vaan lähteä omille teillemme. Tuli muuten otettua pienet torkut palatsin penkeillä, meikäläistä taisi kaikki matkustus painaa sen verran että oli ihan vaan pakko nuokkua hetken ajan, nim. Laura joka pystyy nukahtamaan minne tahansa, missä tahansa, mihin aikaan tahansa.



Notre Damen katedraali. Ei ehkä ihan yhtä hieno kuin Pariisilainen kanssasisarensa?



Ylipäätänsä mä nautin eniten siitä, että kun pitää tutustua uuteen kaupunkiin, on mun mielestä kävely ympäriinsä paras vaihtoehto. Silloin saa sellaista omanlaista tuntua kyseiseen kaupunkiin. Niin me tehtiin Saigonissakin - käveltiin ja haahuiltiin ympäriinsä. Tykkään tietysti nähdä niitä "kuuluisia" turistinähtävyyksiä mutta onhan se ihanaa vaan tallustella kiireettömästi uuden, tuntemattoman kaupungin katuja (varsinkin kun on osaava kartanlukija mukana).



Käytiin myös sotamuseossa, joka ylläri pylläri kertoi siis Vietnamin sodasta. Todella mielenkiintoinen museo, varsinkin kun en ole aikaisemmin kamalasti Vietnamin sodasta tiennyt. Melko propagandistinen luonteeltaan (iso paha Amerikka-meiningillä), mutta toisaalta voiko heitä siitä syyttääkään? Jos haluatte tietää lisää, googlatkaa esim. Agent Orange. Kuvamateriaali on pahaa katsottavaa.


Tiesittekö muuten että Vietnamin Dongilla on huonompi valuuttakurssi kuin Zimbabwen dollarilla? Vietnamissa voi jokainen olla miljonääri (tai ainakin turistit), mä menin kyllä ihan sekasin sen valuutan kanssa...


Saigoniin en ihastunut, mutta se oli kyllä ihan söpö pikku paikka. Tietysti oltiin siellä myös aika vähän aikaa, mutta toisaalta itse koin että ehdin näkemään siinä ajassa kaupunkia jo aika hyvin. Vietnam on niin iso maa että siellä pystyisi hyvin reissaamaan pidemmän aikaa ja mennä maata ristiin rastiin. Suomalaisten turistien määrä on myös kuulemma lisääntynyt viime vuosina merkittävästi Vietnamissa..Onkos kukaan siellä ruudun toisella puolella koskaa käynyt Vietnamissa, ja minkälaiset oli teidän käsitys kaupungista?

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Reissu takanapäin, muistot plakkarissa

No niin, nyt olen taas palautunut Suomen maan kamaralle! Reissu oli ihan mieletön (toisaalta en olettanut sen mitään muuta olevankaan). Erityisesti Kambodza yllätti meikäläisen ja ihastuin maahan todella paljon, varsinkin ottaen huomioon etten ole matkustusmielessä ennen Aasian maista niin paljon välittänyt.

Kamera täynnä kuvia, matkapäivyri täytetty uusilla kirjoituksilla ja pääsylippusia löytyy joka puolelta. Ah, matkapäivyrit on vaan niin ihania (ja pääsin korkkaamaan uuden tätä reissua varten).

Ajattelin kirjoitella reissusta enemmänkin kun pääsen taas asettumaan kotielämään (ja äiti ja Miss M on kuulemma jo kaipaillut mun kirjoituksia niiden aamun iloksi), mutta laitetaanpas eka vaikka meidän reitti tähän.

Eli akselilla Singapore-Vietnam-Kambodza:

Helsinki - Singapore
Singapore - Ho Chi Minh City
Ho Chi Minh City - Phonm Phen (bussilla)
Phonm Phen - Battambang (bussilla)
Battambang - Siem Reap (veneellä)
Siem Reap - Singapore
Singapore - Helsinki

Yksi matkan kohokohdista oli tämä:

Auringonnousu Angkor Watilla..


Kyllä matkailu vaan avartaa..

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Terkkuja Phnom Phenistä!

Pikaiset terkut täältä Kambodzan pääkaupungistä! Saavuttiinkin eilen ja oli pientä häslinkiä niin rajalla kuin hotellinkin suhteen mutta loppu hyvin kaikki hyvin! Täällä on tosi kivaa! Ruoka on hyvää, ihmiset tosi ystävällisiä ja liikenne kaaottista! Tänään käytiin Killing Fieldsillä ja S-21 vankilassa. Veti kyllä taas hiljaiseksi. Huomenna olisi tarkoitus kierrellä ympäri Phnom Pheniä ja keskiviikkona jatketaan matkaa sitten kohti Battambangia ja viikonlopuksi Siem Reapiin. Anyways, nämä oli nyt tälläiset pikaterkut jos siellä ruudun toisella puolella juttuja lukee! P.S. Kambodzan maaseutu on todella kaunista!! Virheet pellot jossa water Buffalon käyskentelee! Ihan mieletöntä!

torstai 12. heinäkuuta 2012

Tunnustuksia pakkauksien keskeltä

Sain Sarilta tälläisen Versatile Blogger-haasteen ja päätin tarttua siihen hetimmiten koska välttelen pakkausta. Eli 7 uutta asiaa pitäisi kertoa kait itsestään, mutta tällä kertaa aattelin mennä kesään liittyvillä faktoilla..

1.Jos vietän kesäni Suomessa, niin yleensä ei ole mitään tarvetta lähteä muille maille reissuun. Suomen kesä on vaan niin kiva ja silloin riittää retket ihan vaan muihin suomalaisiin kesäkaupunkeihin kuten Turkuun ja Hankoon...

2. Kuitenkin..mailiin tupsahti hetki sitten mun Kambodzan e-viisumi. Hakeminen oli superhelppoa, ja viisumissa koristelee nyt oikein kunnon mugshot meikäläisestä. Näytän siltä että olen karannut jostain laitoksesta. Poikaystävä on suunnitellut todella kivan reitin ja tänään onkin illalla sit lähtö! Joten nyt vietän 10 pvä kesästä reissussa muilla mailla.

3. Okei, tää ei liity nyt kesään mutta tää oli kyllä muuten hyvin surkuhupaisa tapaus.Olen ennen kirjoitellut siitä kuinka välillä sattuu ja tapahtuu. Että olen esim. suihkutellut kainaloihin dödön sijasta hiuslakkaa. Noh, eilen suihkutin kurkkuuni Offia kurkkusuihkeen sijasta. Shokki oli melkoinen kun Ohvi kosketti kurkkuani...Keskellä yötä olin pimeydessä hapuillut vaan johonkin suihkeeseen päin ja en voinut kuvitellakaan että saisin kurkkusuihkeen sijasta Offia. Arjen sankarointia taas kerran.

4. Tämä fakta liittyy oleellisesti tähän kesään koska olen vihdoin ja viimein päässyt vauhtiin lopputyön kirjoittamisen kanssa. Tosin se vauhti taitaa loppua lyhyeen kun lähden reissuun. Mutta aloittaminen on aina vaikeaa, joten nyt on ainakin se tehty!

5. Parasta kesäruokaa on uudet oman maan perunat, savukala ja voi. Ei ole tämän kombon voittanutta <3

6. Parasta kesässä on metsämansikoiden poiminen omalta pihalta. Tosin siinä käydään kova kilpailu kuka ehtii ensin: minä vai peurat. Yleensä saan myös erään lörppösuu-apurin hommaan mukaan.

7. En ole vielä heittänyt talviturkkia!!!


Koska on kesäaika ja moni blogi lomailee, niin haastan nyt yleisesti porukoita kertomaan omista kesäfaktoista, vaikka sitten omaan blogiin tai vaikkapa kommentiboksiin!


sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Kesäperinne: Mustion Linnan kesäteatteri

Suomen kesä on kyllä monessa mielessä niin mahtava. Mulle Suomen kesään kuuluu olennaisena juttuna juurikin tämä maaseudulla samoilu ja uskomaton luonnon vihreys/vehreys. 

Tehtiin perinteinen kesäretki tuossa hetki sitten kauniiseen Mustion Linnaan ja sen kesäteatteriin. Kesäteatteri kuuluu myös olennaisena osana mun Suomen kesään. Tälle kertaa ohjelmistossa pyöri Tuplakupla, ja pääosassa nähtiin Satu Silvo. Taas oli semmoistakin meininkiä että koko ajanhan siellä yleisön joukossa sai poskilihaksia verryttää.


Mustion Linna ympäristöineen on niin kaunista että se on juuri sopiva paikka kesäretkelle!

Ollaan kuulemma samannäköisiä?
Ja kauniilla terassilla voi nauttia kesäillan tunnelmasta ennen esityksen alkua..



Ja jos ylipäätänsä Suomen kesä on ihana, niin Suomen kesäillat ovat mahtavia! Kaunis tyyni keli, valoisa kesäilta, linnunviserrys, kaunis järvimaisema...voiko enempää toivoa? Ja nyt olen vihdoinkin taas tottunut tähän valoisuuteen ja kroppa on tajunnut ettei tarvitse herätä neljältä aamuyöllä vaikka ulkona on valoisaa..


Summa summarum, on siinä Suomen kesässä vaan sitä jotakin!

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Hieman erilaisissa maisemissa..

Kerrostalot, miljoonakaupunki, double deckerit, Lontoon kuhina, sireenien äänet, kuuma metro ja uppopaistettu ruoka on vaihtunut tälläisiin maisemiin...

Metsään jossa on niin hiljaista että kuulee omat ajatuksensa...


Oman maan uusiin perunoihin..


ja iskän paistamaan savukalaan...


karvaisiin tassuihin..


ja kesädrinksuun maaseudun rauhassa kaupunkiterassin sijaan..


Hieman erilaista menoa siis! Vieläkin herään joka aamu ensimmäisen kerran neljältä, ja sitten kuudelta. On hieman valoisampaa kuin Lontoossa meinaan..

Mutta on kiva olla taas kotona hetken <3