Sunnuntain kävelyretki niissä perinteisissä peltomaisemissa

Aamun jumppatunnin jälkeen pakattiin eväät ja termari reppuun ja suunnattiin auton nokka kohti Warwickshireä. Warwickshireen kuuluu mm. Coventry, jossa käyn päivittäin töissä ja luulen tämän olevan osasyy ettemme ikinä suuntaa viikonloppuisin näille alueille. Tuota motarinväliä tulee arkena kulutettua jo ihan liikaa jotta niitä samoja maisemia jaksaisi vielä viikonloppuisinkin ihmetellä. 

Päätettiinkin kuitenkin ryhdistäytyä ja lähteä tutkailemaan, tuolta nimittäin löytyy paljon kivoja paikkoja joten ei ole mitään syytä vältellä seutua! Tuolta alueelta löytyy myös todella hulppeita taloja ja se on yksi minun ei niin salaisista intohimoista, eli vaan ajelu ympäriinsä ja hienojen talojen ihaileminen...Ja tuolta niitä löytyy vaikka millä mitalla! Siis sellaisia kunnon isoja maalaiskartanoita joita välillä ei edes näy koska tilalla on niin isot portit että tälläiset uteliaat erkit eivät näe minkälainen talo sieltä porttien takaa löytyy. 

Parkeerattiin auto National Trust paikan pihaan ja ihmeteltiin ensin kaunista Baddesley Clinton taloa ja puutarhaa joka on juuri National Trustin omistuksessa. Todella kaunis talo ja varmaan kesäaikaan ihana piknik-paikka! Saimme häälahjaksi kirjan jossa listataan Brittien saarten 100 uniikkia kävelyreittiä ja meidän alueelta löytyykin niitä aika monta. Tämä reitti jonka me kävelimme (hieman reilu 10 km) oli yksi niistä. Ja hyvä reitti se olikin, tosin me vedettiin hieman löysin rantein ja eksyttiin pikkasen siltä polulta joka meidän piti oikeasti ottaa. Joten sovellettiin hieman ja lopputuloksena käveltiin varmaan lähemmäksi 15 km ympäri peltoja, maaseutua ja metsää...

Positiivinen yllätys oli törmätä tähän upeaan kartanoon jonka luulimme ensin olevan koulu mutta lisätutkimukset osoitti että se taitaakin olla joku hotelli ja spa-yhdistelmä. Kelpaisi tuollaisessa paikassa yöpyä!

Päivä oli todella kaunis, ja siinä kun istuttiin kaatuneen puunrungon päällä nauttimassa kaakaot oltiin todella tyytyväisiä taas että tuli lähdettyä. Ei ole parempaa tapaa viettää sunnuntaita kun pitkä kävelyretki maaseudulla (ja uteliaiden heppojen näkeminen)jonka kruunasi kunnon myöhäinen sunnuntailounas paikallisessa maaseutupubissa. 

Kotiin päästyämme ollaankin vain löhötty sohvalla ja taisteltu väsymystä vastaan. Sitä se kaikki raitisilma teettää!

Päiväretki Arranin saarelle Skotlannissa

Vietettiin viikonloppua miehen kotikaupungissa Skotlannissa ja ehdittiin tehdä vaikka mitä. Olemme jo kahdeksan vuoden ajan puhuneet kuinka meidän pitäisi vierailla Arranin saarella joka on aika lähellä miehen kotikaupunkia ja sinne on helppoa tehdä päiväretki. Nyt vihdoin viime lauantaina saimme aikaiseksi toteutettua tämän retken! Kyllä siinä kestikin ihan tarpeeksi kauan!

Isle of Arran on varmaan Skotlannin saarista helpoimmiten saavutettava, sinne on nimittäin mahdollista tehdä esimerkiksi päiväretki jos pitää majapaikkaa vaikka Glasgowssa. Me otimme lautan Arranille Ardrossanin satamasta ja edestakaiset liput maksavat vaivaiset £7.50. Lauttamatka kestää sellaisen vajaan tunnin ja sekin menee nopeasti kun saa katsella kivoja maisemia ikkunasta tai kannella. Autonkin olisi saanut mukaan 30 punnalla mutta päiväretkellä sitä ei oikein tarvitse. Jos tarkoitus olisi viettää pidempi aika saarella niin auto olisi kyllä varmasti kätevä kapistus ottaa mukaan. Lautan liikennöimisajat kannattaa vaan tarkistaa ajoissa sillä niitä ei ihan joka tunti mene. Lautta saapuu Arrannissa Brodickin kaupunkiin jonka lähiympäristössä jo on aika paljon tekemistä.

Saavuttiin hieman ennen yhtätoista saarelle ja päätimme heti ottaa bussin saaren pohjoisosaan, Lochranzan pieneen kylään koska miehen äiti (inhoan suomenkielen sanaa anoppi, joten anoppi tulee pysymään varmaan aina miehen äitinä!) muisteli että se oli kaunista aluetta. Saarella on peräti kaksi tietä: yksi joka kulkee saaren ympäri ja yksi joka kulkee poikittain. Loogista eikö? Tästä syystä kuitenkin bussejakaan ei mene ihan joka vartti joten otettiin heti bussi pohjoisosaan jossa meillä oli aikaa noin tunti ennenkuin piti ottaa bussi takaisin koska muuten oltaisiin jumitettu sinne seuraavaksi pariksi tunniksi.

Lochranza on pieni kylä joka sijaitsee suloisessa poukamassa. Sieltä löytyy vanhan linnan rauniot ja vakiovieraita kylässä ja sen ympärillä on mm. peurat ja hylkeet. Hylkeitä ei tällä kertaa nähty mutta peurat me näimme etäältä sillä ne laiduntivat vastarannalla olevassa rinteessa. Tunnissa ehdimme hyvin juuri kierrellä hieman ympäriinsä ja ihastella maisemia. Ja koira ehti tietysti pinkoa meressä ja kastella itsensä kokonaan. Tämä oli todella kaunista aluetta kyllä, olen iloinen että otettiin bussi tänne koska alkujaan oltiin mietitty että oltaisiin katseltu nähtävyyksiä vain Brodickin lähettyvillä.

Tunnin jälkeen todella otettiin bussi takaisin kohti Brodickin linnaa. Se on National Trustin hallinnoima ja sijaitsee kävelymatkan päässä itse Brodickin kylästä. Ja voi vitsi se näyttää hienolta lautalta käsin kun saapuu Arranille, nimittäin se sijaitsee rinteessa havupuiden ympäröimänä ja näyttää todella hienolta etäältä. Mutta täytyy sanoa että läheltä katsottuna se ei ole ehkä hienoin skotlantilainen linna mitä olen ikinä nähnyt....Mutta linnaa ympäri hieno puutarha ja saatiin nauttia ihanasta lounaasta linna pihamaalla ennekuin lähdimme kohti seuraavaa kohdetta.

Nimittäin kohti Arran Brewerya, joka on ihan linnan ja ranna vieressä. Tietääkseni siellä pystyy käymään kierroksella olutpanimossa mutta me tyydyttiin vaan maistamaan oluita (tai siis mies tyytyi) ja nauttimaan aivan upeasta päivästä. Pienen juomastopin jälkeen lähdettiin etsimään rantaa joka oltiin nähty linnalta sekä laivalta käsin ja se olikin kätevästi juuri toisella puolella tietä olutpanimosta. Ranta on aivan upea ja näin aurinkoisena päivänä oli vaikea kuvitella olevansa Skotlannissa.

Kaiken kaikkiaan Arran on todella viehättävä pieni saari ja tarjoaa täydellisen läpikattauksen skotlantilaisesta saaresta, sillä sieltä löytyy linna, viskitislaamo, hienot maisemat ja hyvällä tuurilla näkee vielä peuroja! Ja koska sinne on suhteellisen helppo mennä Glasgowsta käsin ihan julkisella liikenteellä, sanoisin että Arrania kannattaa ehdottomasti harkita jollei ole aikaa tutkailla enemmän Skotlannin kauempia saaria!

Kesäretki Oxfordiin

Myönnän että otsikko on hieman hämäävä. Sana kesäretki tuo minulle mieleen upean auringonpaisteen, piknikit, terassilounaat/kahvit  ja nenällä nököttävät aurinkolasit. Ja nuo mielikuvat eivät ehkä ihan toteutuneet kun lähdimme Oxfordiin. Tosin aurinkolasit minulla oli nenällä mutta ne nökötti siinä vain piilottamassa kamalasta heinäallergiasta kärsiviä silmiä. 

Noh, oli meillä kyllä siis todella kiva kesäretki vaikka keli olikin vähän mitä oli. Täällä on viimeiset kaksi viikkoa satanut vettä kuin saavista kaatamalla, jopa niin paljon että Birminghamin tiet ovat ihan kunnolla tulvineet. Joten kesäfiilis on ollut suoraansanottuna vähän hakusessa. Tätä viikonloppua varten oltiin kuitenkin jo suunniteltu että tehtäisiin kesäretki Oxfordiin (jossa ei olla ennen käyty) jotta saataisiin vähän ns. sitä kuuluisaa kesäfiilistä pintaan! Koska jos odottaa sateen lakkaamista, niin siinä saakin sitten hetken odotella!

Ja onneksi muuten lähettiin! Koska vaikka pilvet olivat synkkiä niin koko päivänä ei satanut pisaraakaan vettä! Oltiin siis hyvinkin onnekaita ja hyvä kesäretki saatiin aikaiseksi. Meiltä ajaa Oxfordiin n. 1,5 tunnissa mikä on ihan passeli ajoaika kun puhutaan päiväretkestä. Ja Oxfordistakin sai ihan kivan kuvan pelkästään päivässä. Tosin me oltiin aika laiskoja eikä päästy lähtemään vasta kun myöhemmin joten perillekin päästiin vasta puolenpäivän maissa.

Meillä ei ollut mitään tarkkaa suunnitelmaa mitä tehdä Oxfordissa muuta kuin vain kävellä ympäriinsä, tutkia kaupunkia ja ottaa rennosti. Oletin Oxfordin olevan samanlainen rento ja kaunis yliopistokaupunki kun sen "kilpailija" Cambridge ja jollain tapaa se olikin. Vaikka Oxford tuntuikin paljon isommalta ja isommalle alueella levittäytyneeltä kuin Cambridge.

Oltiin saavuttu Oxfordiin kuitenkin juuri lounasaikaan, joten päätimme ensin etsiä käsiimme Covered Market joka on nimenmukaisesti paikallinen kauppahalli josta löytyy ruokakojuja ja muuta shopattavaa. Kierreltiin ympäriinsä katsomassa valikoimaa ennenkuin päädyttiin ottamaan mukaan smoothiet tästä supersöpöstä kojusta. Tosin siinä iski valinnan vaikeus koska vaihtoehtoja oli varmasti ainakin 50 kappaletta!

Pikaisen smoothie hetken jälkeen käveltiinkin enemmän sinne yliopiston suuntaan mistä kuvitelimme löytyvän enemmän niitä vanhoja ja kauniita rakennuksia. Ja sieltähän niitä löytyi vaikka millä mitalla. Kauniita sisäpihoja, yliopiston omia asuntoja, kanavia ja ihanan näköistä opiskelijaelämää. Ja niitä söpöjä kahviloita! Käytiinkin nauttimassa vielä iltapäiväteet hyvän skonssin kera koska ei se smoothie ihan nälkää vienyt!

Kuten Cambridgessä, myös Oxfordissa voi ns. "punttailla" mutta omaan silmään Oxfordin kanavat eivät näyttäneet yhtä kivoilta, tai ehkä me liikuimme vain väärällä alueella! Tällä kertaa päätimme jättää veneet muille ja sen sijaan etsimme Christ Church collegen käsiimme. Kyseessä on siis nimenomaan se college jonka ruokasali toimi inspiraationa Harry Potter-leffoihin ja mekin pääsimme (suolaista pääsymaksua vastaan) kurkistamme Collegen Main Halliin joka on kuulemma vieläkin aktiivikäytössä. Ihan kiva ruokasali ja tuli kyllä kieltämättä aika pottermaiset vibat!

Oxford kyllä ihastutti suloisilla pikkuliikkeillä ja kahviloilla! Meillä oli oikein mukava päivä ja saatiinpa se piknikin vielä aikaiseksi päivän päätteeksi kun haimme take away sushit mukaan ja menimme läheisen puiston penkille syömään ne. Aika hyvä kesäpäivä siis kaikenkaikkiaan vaikka aurinko ei näyttäytynytkään!

Telttailua Walesissa

Palataanpa takaisin toukokuun viimeisen viikonlopun tunnelmiin ja meidän reissuun Walesiin. Siihen josta olen jo hehkuttanut kolmen postauksen verran, eli siitä kuinka me ihastuttiin Walesiin, kuinka kiivettiin Snowdonille kyseisenä viikonloppuna ja kuinka ihasteltiin Walesin rantoja.

Oltiin jo kauan ennen reissua puhuttu että joskus jos päädytään Walesiin asti niin sinne sitten lähdetään telttailemaan. Ja niinhän me tehtiin. Varattiin tosin paikka ns. camping-alueelta jo ennen viikonloppua, kun kyseessä oli kuitenkin pitkä viikonloppu joten ei haluttu jäädä nuolemaan näppejä kun tiedettiin että porukkaa tulee olemaan liikkeellä todella paljon.

Täytyy ehkä tässä vaiheessa pistää pieni disclaimer, eli en todellakaan ole mikään kokenut telttailija. Tietenkin sitä tuli lapsena telttailua partion kanssa mutta enpä ole teltassa nukkunut sitten teinivuosien festarikäyntien. Edessä oleva telttailu Walesin puolella siis hieman jännitti. Eikä siis mitenkään muuten, mutta pelkäsin aivan hirmuisesti, että minulla tulee yöllä kylmä teltassa. Ja jos jotain inhoan niin sitä että herään siihen että minulla on kylmä. Muuten telttailu ei sitten huolettanut ollenkaan. Kylmyyttä pelkäsin lähinnä sen takia koska tiedän miten arvaamattomat kelit tällä saarella voi olla, ja vaikka onkin ns. kesäkuukausista kyse, yölämpötilat saattavat laskea aika kylmäksikin. Tämän asian tietäen, pakattiinkin sitten autoon vaikka mitä varapeittoja mukaan siltä varalta että tulee kylmä.

Tämä saattaa kuulostaa myös hieman hassulta, mutta minua ahdistaa suuresti ajatus siitä että joutuisin tunkemaan molemmat kädet makuupussin sisälle. Jotenkin en kestä sitä että kädet on molemmat sidoksissa makuupussin sisäpuolelle ja sitten rupee ahdistaa - mitä jos minun täytyy päästä pussista nopeasti pois mutta en saa käsiäni sieltä ulos? Kyllä, näin typeriä ajatuksia minun päässä liikkuu. Joten ensimmäisen yön nukuin toinen käsivarsi ulkona ja kylmähän siinä tuli. Toisena yönä uskaltauduin kaivautumaan syvemmälle pussin uumeniin ja silloin olikin ihanan lämmin!

Meillä oli super kiva ensimmäinen telttailukokemus pitkästä aikaa johon varmasti vaikutti se että kelit pysyivät hyvänä (siis suorastaan erinomaisina) koko viikonlopun. Täytyy myöntää etten tiedä olisinko ollut yhtä fiiliksissä jos vettä olisi satanut kaatamalla. Varasimme todella telttapaikan ihan ns. camping-alueelta jolla oli (todella) paljon muita telttailijoita ja myös karavaanareita. Periaatteessa kaikki maa Walesissa ja Englannissa on jonkun omistamaa joten telttailuun muualla kuin siihen omistetuilla telttailualueilla pitäisi aina saada lupa. Tosin käytännössä teltan voi ilmeisesti pystyttää jonnekin todella syrjäisille alueilla esim. Snowdonian kansallispuistossa.

Me oltiin varattu paikka Torrent Walk Campsitelta läheltä Dolgellaun kylää. Kyseessä oli todella kiva ja isohko leirintäalue josta saatiin vielä kaikenlisäksi ihan kiva paikka teltalle vaikka paikka olikin aika täynnä. Kivat ja siisti suihkut ja muutenkin hyvät fasiliteetit. Olisihan se nyt sinänsä kivempi telttailla ihan luonnossa omassa rauhassa, koska vähän siitä meni ehkä se "kosketuksissa luonnon" kanssa hohto kun meidän alapuolella oleva telttaväki jumputti räppiä stereot täysillä iltamyöhään saakka ja selvitti parisuhdekriisejänsä meidän teltan vieressä. Onneksi oltiin kuitenkin tuona iltana niin poikki Snowdonin kiipeämisen jälkeen että nukahdettiin kaikesta tästä biletyksestä huolimatta. Ehkä siis seuraavalla kerralla valitsisin hieman pienemmän leirintäalueen. Tai varmasti auttaisi myös se ettei matkusta pahimpaan loma-aikaan.

Meitä myös ihastutti jos jonkinlaiset eläinkaverit itse leirintäalueella, mm. söpöt lampaat ja tietysti sorsaperhe joka huvitti meitä joka aamu kulkemalla meidän teltan ohi etsimässä ruuan murusia.

Leirintäalueen lähiympäristö oli myös todella suloista ja ihan kivenheiton matkan päästä lähti Torrent Walk kävelyreitti joka on ilmeisen suosittu. Me lähdettiin tutkailemaan tuota ympäristöä illalla joten ei viitsitty kävellä koko reittiä mutta alue oli todella suloista ja siellä vilisi aivan ihania taloja! Ja tuolla muuten ilma tuoksui aivan yhtä ihanan kesäisen raikkaalta kuin Suomessa (ehkä hassua, mutta se ilman raikkaus on juurikin se asia jota kaipaan Suomen kesistä)!

Kaikenkaikkiaan siis olimme tosi tyytyväisiä että päätimme lähteä telttailemaan, ja nytkin juuri yritämme sumplia että voisimmeko lähteä taas Walesin puolella telttailemaan tässä kesäkuussa. Ainoaina esteinä on tällä hetkellä se, ettei osata päättää minnepäin Walesia haluaisimme suunnata ja toisekseen että kelit eivät ole olleet ihan parhaat (ja sateella en edelleenkään ehkä välttämättä halua telttailla...). Seuraavaa retkeä odotellessa siis!