tiistai 28. helmikuuta 2017

Uusia tuulia

Ajattelin tulla tännekkin kertomaan meidän uudesta pienestä projektista jota työstin tuossa helmikuun loppupuolella. Nimittäin jo pari vuotta ollaan ajateltu äidin kanssa kuinka meidän pitäisi perustaa oma blogi ja nyt vihdoinkin sille tuli otollinen aika. Joten minä aloitin työstämään alustaa ja äiti postauksia. Sen seurauksena syntyikin meidän yhteinen äiti-tytär blogi:


Säännölliset lukijat täällä blogissa ovat varmaan huomanneet että olemme kuin kaksi marjaa äidin kanssa ja sen takia idea blogin perustamiseen syntyikin hyvin helposti. Meillä on samoja kiinnostuksenkohteita ja tälläinen yhteinen harrastus (varsinkin kun emme asu samassa maassa) tuntui hyvältä ajatukselta. Elämänmakuja-blogi on enemmän sellainen lifestyle-blogi tyypiltään jossa me jaamme reseptejä ja sisustusjuttuja unohtamatta tietenkään matkustusta. Mutta sisällöltään blogi on siis hieman erilainen kuin tämä minun nykyinen ulkosuomalais-blogi! Mikäli kuitenkin aiheet kiinnostaa niin kannattaa käydä kurkkaamassa! Meitä voi seurata Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.  

My post-University Lifea en ole vielä hautaamassa, mutta ainakin toistaiseksi innostus on kovempi päivittää tuota uudempaa blogia! Mutta ehkä tulen tännekin päivittelemään postauksia aina kun aikaa ja innostusta riittää! 

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Kun kaikki ärsyttää

Tällöin ei ainakaan ärsyttänyt...


Joskus tulee päiviä kun kaikki ärsyttää. Tai siis sellaiset pienet asiat ärsyttää. Ja sitten tuntuu tyhmältä että jotkut niin pienet ja täysin mitäänsanomattomat asiat ärsyttää kun maailmassa on paljon isompiakin ongelman aiheita. Mutta ei sille välillä voi mitään jos tuppaa ärsyttää. Viime aikoina on erityisesti ärsyttänyt...

Kovat avokadot. Mutta vielä enemmän kuitenkin ärsyttää kun kaupoissa myydään avokadoja nimikkeellä "ready to eat" vaikka todellisuudessa ne on kivikovia. Viimeksi paasasin tästä Tescon myyjälle ja miestä rupesi hävettämään niin paljon että hän lähti kävelemään pois rikospaikalta. Mutta siis oikeasti...jos ne avokadot on kivikovia niin ei niitä silloin saisi myydä nimikkeellä "ready to eat" ellei ole valmis kustantamaan asiakkaalle uutta purukalustoa.

Hitaasti kävelevät ihmiset. Sen huomaa aina suurkaupungissa jossa jalkakäytävällä on miljoona muutakin ihmistä. Miten jotkut ihmiset voivatkin kävellä NIIN hitaasti? Pahinta on jos edessäkävelevät eivät ainoastaan kävele hitaasti mutta ovat levittäytyneet kavereiden kanssa koko jalkakäytävän leveydellä jolloin ei ole mitään mahdollisuutta ohittaa heitä. VOI ELÄMÄ!

Keskellä jalkakäytävää yhtäkkiä pysähtyvät ihmiset. Menee ihan samaan kastiin hitaasti kävelevien ihmisten kanssa. Pahinta on kun he pysähtyvät niin yhtäkkiä että joudut itse vetämään jarrut kunnolla pohjaan ettet törmää heihin.

Englanninkielisten sanojen "dinneri ja lokaatio" hiipiminen suomenkielisten ihmisten sanavarastoon. Tuntuu että suurinosa meidän ikäisistä suomalaisista nuorista puhuu varsinkin illallisesta dinnerinä. Tai käyttää sanaa lokaatio jonkun paikan sijainnista. Se jostain syystä ärsyttää niin paljon. Miksi siitä ei voi puhua ihan omalla suomenkielisellä nimellä?

Todella suuri ärsytyksen aihe minulle on jos joku puhuu Englannista tarkoittaen koko UK:tä. Ja tätä tapahtuu paljon. Englanti ei ole kuitenkaan koko saari ja jos tarkoitat koko saarta niin silloin puhu Briteistä pliis (vaikka jos saivarretaan kunnolla niin korrekti nimitys olisi aina UK). Ymmärrän kyllä hyvin että tämä saattaa sekoittaa turisteja ja ihmisiä jotka eivät asu saarella (annan anteeksi heillä tämän epäkorrektin tavan puhua maasta) mutta auta armias jos joku Briteissä asuva puhuu tälleen. Silloin kääntyy kuppi nurin. Englanti ei tarkoita koko United Kingdomia. Ugh, sori. Tämä saa veren kiehumaan hieman liikaa. 

Ihmiset jotka mussuttelee ja jakelee rakkaudentunnustuksia puolisolleen instassa ja facebookissa ja sitten ne kommentoi toistensa statuksia tyyliin: "oot kanssa ihana muru" etc. Siis kuinka vaikeaa on tunnustaa se rakkaus vaikka ihan oikeassa elämässä?

Ja siltä varalta että joku otti nokkiinsa tästä postauksesta niin tunnustettakoon että minussahan on paljon piirteitä jotka ärsyttää. En kuvittele siis mitenkään olevani parempi ihminen, älkää huoliko! Miestä esimerkiksi ärsyttää että "varastan" hänen puhelimenlaturinsa ainakin kerran päivässä ja siirrän sen jonnekin uuteen paikkaan (koska en löydä omaani). Tai se että jätän kuulemma likaiset tiskit väärälle puolelle tiskipöytää (minun puolustuksekseni sanottakoon etten edes tiennyt että meillä oli "oikea" ja "väärä" puoli tiskipöydällä). Tai koska leffassa ollessa kysyn aina 5 min välein häneltä että mitä hän luulee että leffassa tapahtuu seuraavaksi (ehkä suurin ärsytyksen aihe). Viimeisin ärsytyksen aihe on kuulemma se etten pese meidän spiralisoijakonetta heti käytön jälkeen vaan jätän sen tiskipöydälle jonka seurauksena ne vihannekset jähmettyy kunnolla kiinni siihen typerään koneeseen. Onneksi ei sentään kuulemma naama ärsytä vielä...eihän tässä olla oltu kun vasta reilut 6 kk naimisissa!

Argh. Olen puhunut. Nyt saa kommenttiboksissa ihan vapaasti raivota että mikä ärsyttää! Välillä se helpottaa (uskokaa pois, olo on paljon parempi tämän postauksen kirjoittamisen jälkeen!). 

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

5 tämän hetken lempparia



Kirjojen lukeminen. Otin itselleni tavoitteeksi lukea enemmän kirjoja tänä vuonna ja ihan hyvin olenkin päässyt tässä tavoitteessa jo alkuun! Tammikuun alusta lähtien on tullut jo luettua 5 kirjaa ja onkin taas muistunut mieleen kuinka ihanaa on vaan kaivautua sohvannurkkaan iltaisin ja lukea. Olenkin arki-iltoisin yrittänyt jättää puhelimen selailun vähemmälle ja vaan keskittyä kirjojen lukemiseen. Muutama oikein hyväkin kirja on tullut luettua joten pitääkin kirjoittaa niistä varmaan vähän enemmän myös tänne blogin puolelle. 

Koukuttuminen "How to get away with murder" tv-sarjaan. Joo, jos en ole lukenut kirjaa niin vaihtoehtoisesti meidän nenät on ollut kiinni telkkarissa viimeiset pari viikkoa katsoen tätä sarjaa. Olin kuullut kuinka porukka oli tätä sarjaa kehunut ja yksi ilta ehdotin sitten miehellä että voitaisiin katsoa yksi jaksi ja katsoa jos tykätään. Joo, kyllä tykättiin ja nyt on jo menossa kakkostuottis. Todella koukuttava sarja, suosittelen!

Lomasuunnittelu. Ensimmäinen loma lähenee jo kovaa vauhtia ja kun saatiin vihdoin ostettua liput Puerto Ricoon, on myös lomasuunnittelu alkanut täysillä. Yleensä mennään aika löysin rantein eikä tehdä sen pahempia suunnitelmia mutta jostain syystä tällä kertaa pinnailen ihan innoissani Caribbean Cruise-kansiooni ties mitä vinkkejä. Ehkä tämä kielii siitä että tätä lomaa odotetaan aika innoissamme!

Spinning-innostus. Tai pitäisi ehkä sanoa että olen innostunut uudelleen spinningistä. Sillä olen kyllä käynyt spinningissä ahkerasti mutta meidän salin pyörät vaihdettiin tuossa tammikuun lopussa ja uusissa pyörissä on vaikka mitä makeita ominaisuuksia ja uusi spinning-studio on tuhat kertaa kivempi kuin vanha. Ja nyt uuden puhelinappin avulla saan joka spinning-tunnin omat tiedot myös puhelimeeni! Super kiva!

Venäjän opiskelu! Venäjän alkeiskurssi alkoi viime viikolla ja se vaikuttaa todella kivalta! Siis aivan helkkarin vaikealta ja hankalalta kieleltä oppia mutta samalla olen innoissani kuitenkin siitä. Varsinkin kun kurssin opetustapa on todella interaktiivinen. Kiva että on, koska muuten voisi motivaatio oli aika hapessa kun tunnit on maanantai-iltaisin työpäivän jälkeen klo.18-20. 


sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Sunnuntain kävelyretki niissä perinteisissä peltomaisemissa






Aamun jumppatunnin jälkeen pakattiin eväät ja termari reppuun ja suunnattiin auton nokka kohti Warwickshireä. Warwickshireen kuuluu mm. Coventry, jossa käyn päivittäin töissä ja luulen tämän olevan osasyy ettemme ikinä suuntaa viikonloppuisin näille alueille. Tuota motarinväliä tulee arkena kulutettua jo ihan liikaa jotta niitä samoja maisemia jaksaisi vielä viikonloppuisinkin ihmetellä. 

Päätettiinkin kuitenkin ryhdistäytyä ja lähteä tutkailemaan, tuolta nimittäin löytyy paljon kivoja paikkoja joten ei ole mitään syytä vältellä seutua! Tuolta alueelta löytyy myös todella hulppeita taloja ja se on yksi minun ei niin salaisista intohimoista, eli vaan ajelu ympäriinsä ja hienojen talojen ihaileminen...Ja tuolta niitä löytyy vaikka millä mitalla! Siis sellaisia kunnon isoja maalaiskartanoita joita välillä ei edes näy koska tilalla on niin isot portit että tälläiset uteliaat erkit eivät näe minkälainen talo sieltä porttien takaa löytyy. 





Parkeerattiin auto National Trust paikan pihaan ja ihmeteltiin ensin kaunista Baddesley Clinton taloa ja puutarhaa joka on juuri National Trustin omistuksessa. Todella kaunis talo ja varmaan kesäaikaan ihana piknik-paikka! Saimme häälahjaksi kirjan jossa listataan Brittien saarten 100 uniikkia kävelyreittiä ja meidän alueelta löytyykin niitä aika monta. Tämä reitti jonka me kävelimme (hieman reilu 10 km) oli yksi niistä. Ja hyvä reitti se olikin, tosin me vedettiin hieman löysin rantein ja eksyttiin pikkasen siltä polulta joka meidän piti oikeasti ottaa. Joten sovellettiin hieman ja lopputuloksena käveltiin varmaan lähemmäksi 15 km ympäri peltoja, maaseutua ja metsää...





Positiivinen yllätys oli törmätä tähän upeaan kartanoon jonka luulimme ensin olevan koulu mutta lisätutkimukset osoitti että se taitaakin olla joku hotelli ja spa-yhdistelmä. Kelpaisi tuollaisessa paikassa yöpyä!




Päivä oli todella kaunis, ja siinä kun istuttiin kaatuneen puunrungon päällä nauttimassa kaakaot oltiin todella tyytyväisiä taas että tuli lähdettyä. Ei ole parempaa tapaa viettää sunnuntaita kun pitkä kävelyretki maaseudulla (ja uteliaiden heppojen näkeminen)jonka kruunasi kunnon myöhäinen sunnuntailounas paikallisessa maaseutupubissa. 





Kotiin päästyämme ollaankin vain löhötty sohvalla ja taisteltu väsymystä vastaan. Sitä se kaikki raitisilma teettää!

torstai 2. helmikuuta 2017

Matkasuunnitelmia vuodelle 2017

En yleensä ikinä kirjoita blogiini tulevan vuoden matkoista sen enempää. Yleensä tämä johtuu ihan niinkin simppelisti syystä että harvemmin meillä on todella tarkkaan suunniteltu vuoden reissut etukäteen ja yleensä ne saattaa olla aika viime tipankin suunnitelmia. Tämä vuosi taitaa kuitenkin olla poikkeus koska meidän kaikki lomapäivät on buukattu (ainut jonka ajankohtaa arvon vielä on kesäloma Suomessa) ja tämän vuoksi meikeinpä kaikki tämän vuoden reissut on jo alustavalla tasolla joko buukattu tai suunniteltu. Todella harvinainen tilanne sanoisin! Tosin monet näistä reissuista perustuu siihen että meidät on tänä vuonna kutsuttu kuusiin eri häihin! Siis 6 kappaletta häitä yhdelle vuodelle! Ihanaa!

Miltä siis näyttää tämän vuoden reissukalenteri? Nämä reissut on jo ainakin buukattu kalenteriin!

Karibian risteily
Huhtikuu 2017

Karibian risteily varattiin jo viime marraskuun puolella kun siitä oli meneillään hyvä tarjouskamppis. Nyt olisikin aika varata lentolippuja ja miettiä hieman niitä muita reissupläänejä. Ristely kestää 7 päivää ja lähtee Puerto Ricosta jonka jälkeen se seilaa sekalaisessa järjesteyksessä mm. St Thomakselle, St Kitts  & Nevis, St Lucia, Antigua ja Barbados, päätyen takaisin Puerto Ricoon. Ristelyä ennen olisi tarkoitus viettää Puerto Ricolla viikko ja tutkailla saarta enemmän.

Minä olen käynyt vanhempieni kanssa tälläisillä risteilyllä aikaisemminkin mutta miehelleni tämä tulee olemaan eka kerta Karibialla ja risteilyllä. Jännä nähdä siis mitä hän tykkää, minä kun tykkään tälläisestä matkustusmuodosta, että näen joka aamu jotain uutta ilman että minun täytyy kuitenkaan tehdä asian eteen mitään (paitsi maksaa se matka!). Innolla jo odotan pääsyä Karibian lämpöön, ja siellä ollessa onkin hyvä sitten juhlia minun synttäreitä ja siirtymistä uudelle vuosikymmenelle!

Puerto Ricoa varten tehdään tällä hetkellä suunnitelmia ja sen jälkeen pitäisikin varmaan miettiä mitä haluttaisiin tehdä eri saarilla, niillä kun on kuitenkin vain päivä aikaa.



Viikonloppu Cotswoldissa
Heinäkuu 2017

Pääsen vihdoin  road-trippailemaan Cotswoldiin! Olen halunnut käydä tällä upealla alueella (joka sijaitsee vain 1,5 h ajomatkan päässä meiltä!) jo pienen ikuisuuden mutta nyt kaikkien tekosyiden käyttäminen loppui sillä meidät on kutsuttu häihin sinne heinäkuussa. Joten pidennetyn viikonlopun ajan kiertelemme Cotswoldin suloisia kyliä ja maaseutuja läpi! Siellä on vaikka mitä söpöjä kyliä ja tekemistä ja olenkin ahkeraan pohtinut mitä kaikkea meidän to do-listalle päätyykään. Itse häät ovat varmasti upeat myös, niin hienossa paikassa ne järjestetään!



Uusi vuosi Lapissa
Joulukuu 2017

Voitteko uskoa jos kerron, että tämä matka joka on vuoden päästä on aiheuttanut meille eniten harmaita hiuksia? Olen siis aivan innoissani menossa Lappiin koska matkan tarkoituksena on juhlistaa rakkaan ystävän häitä ja en ole ikinä edes kunnolla käynyt Lapissa (saatika sitten mies). Mies on hinkunut sinne jo vuosia ja itsekin olen jo pitkän aikaa halunnut vierailla Lapissa. Mutta herramunjee, en edes tiedä mistä aloittaa tämän reissun suunnittelu ja toisekseen tuntuu siltä, että suurin osa majoituksista on jo piru vieköön varattu ensi uudelle vuodelle. Tiedän että haluan tehdä jotain kivoja talvisia aktiviteetteja, lasi-iglussa olisi kiva yöpyä yksi yö ja mies haluaa nähdä revontulia. Mutta minnes sitä menisi? Tämä taitaakin olla se miljoonan euron kysymys! Hyvät vinkit otetaan vastaan! Olen yrittänyt katsoa vähän karttaa ja jotain blogikirjoituksia mutta jotenkin tuntuu vaikealta hahmottaa missä kannattaisi käydä kun aktiivista aikaa meillä ei tähän ole käyttää kuin 4 päivää ennenkun ne häät kutsuu Rovaniemellä.



Tämän lisäksi reissulistalla keikkuu ainakin Turkki (kaverin häät!), Skotlanti (tietty, mutta sielläkin on häät), Oxford, luultavasti joku Euroopan kaupunkiloma toukokuussa ja ehkä Pietari kesällä (hyvä motivaatio minun venäjän-opiskelulle!). Ja toivon mukaan joku telttailureissu Walesiin. Niin ja sit tietty Suomi-loma! Eli eiköhän tästäkin ihan hyvä reissuvuosi tule! Innolla odotan jo että päästään Karibian lämpöön huhtikuussa, harvemmin kun nimittäin keväälle reissataan minnekkään kauemmaksi.

Kuvituksena kuvakaappaukset minun Pinterest-kansioistani, sieltä ainakin se minun matkasuunnniteluiden teko aina lähtee!

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Tammikuun arkikuulumisia



Siis miten voi olla että tammikuu tuntuu näin helkkarin pitkältä? Olin varma että se olisi jo ohi tällä viikolla mutta ei...kuukausi vaan jatkuu. Minun inhokkikuukausi on ehdottomasti tammikuu. Ennen myös marraskuu lukeutui tähän listaan mutta nykyään marraskuulle on aina kaikkea hauskaa ohjelmaa. Muistelen kaiholla viime tammikuuta jolloin palasin Britteihin vasta kuun puolivälissä jonka jälkeen ehdin olla viikon kotona ennenkuin lähdin Etelä-Afrikkaan. Good times. 

Rehellisesti voin kuitenkin todeta tämän vuoden alkaneen ihan kivasti. Tammikuulle on ollut paljon kivaa ohjelmaa, joka viikonloppu ollaan treffattu kavereita ja otettu rennosti. Ollaan käytä ravintoloissa syömässä, ei todellakaan vietetty tipatonta tai sokeritonta tai kaiken hauskan poisjättämis tammikuuta. Ollaan kuitenkin hieman kevennetty ja olla tietoisempia kaikesta sokerinkulutuksesta! Tänä viikonloppuna tosin kaverit tuli kylään meille ja pidettiin fondue-ilta. Pääruuaksi juustofondue ja jälkkäriksi suklaa-fondue ei ollut ehkä kaikista kevyin vaihtoehto. Käytiin myös kävelemässä taas meidän lähellä sijaitsevassa puistossa ja katsomassa villiponeja! Kavereiden 6 kk vanha koiranpentu on myös niin suloinen että oma koirakuume on taas nostanut päätänsä!



Tämän vuoden ensimmäinen kirja jonka luin oli se superkuuluisa Kon Marin siivouskirja. Vaikka mielestäni kirja oli hieman pöhkö (varsinkin kun se kehotti juttelemaan tavaroille) niin kyllä se silti sai meikäläisessäkin pienen siivouskipinän heräämään. Tosin se oli jo herännyt Suomessa ollessa joten kun päästiin takaisin kotiin Britteihin alkoi operaatio "talon organisointi". Sen seurauksena olen nyt siivonnut talosta kaksi isoa jätesäkillistä pelkkää paperiroskaa (siis apua, miten tuollainen määrä on edes mahdollista?) ja 5 kassillista vaatteita hyväntekeväisyyteen. Seuraavaksi pitäisi iskeä keittiön kaappien kimppuun jotka on aikamoisessa kaaostilassa vielä.

Olen löytänyt myös tammikuun aikana hurjan määrän inspiraatiota kokkailuun ja testaillutkin vaikka millä mitalla uusia reseptejä. Minulla on tapana esim. sunnuntai-iltaisin käydä läpi ne uudet reseptit joita haluan kokeilla (niin Pinterestistä kun myös omasta suosikki-kansiostani) ja niiden pohjalta tehdä kauppalista. Näin tulee varmasti hankittua kaikki tarvittavat jutut eikä tarvitse tuskailla enää siellä kaupassa että mitä syötäisiin ja mitä kaikkea piti ostaa. Joululahjaksi saamamme uusi spralisoija myös takasi sen että olemme melkein syöneet joka päivä vihanneksia jossain nuudeli muodossa! On tullut testattua mm. munakoisorullia (todella maukkaita), spiralisoitu bataatti ja lehtikaali pannu (kanssa todella hyvää ja helppoa arkiruokaa) ja ehkä suosikkini eli myskikurpitsa lasagna.




Tälläistä leppoista tammikuuta siis tänne...itseasiassa nyt kun mietin niin tämä tammikuu on ollut todella kiva eikä yhtään tylsä!

torstai 19. tammikuuta 2017

Mielipiteitä sosiaalisesta mediasta, vähän älypuhelimista ja niiden käytöstä

"We do not have WIFI.
Talk to each other.
Pretend it's 1995"

Olen lukenut viime aikoina hyviä kirjoituksia sosiaalisesta mediasta eri näkökulmista. Esimerkiksi tämän Eveliinan kirjoituksen instagramista ja tykkääjistä. Ollaan myös puhuttu sen käytöstä paljon miehen kanssa viime aikoina sekä vanhempieni kanssa kun olin joululomalla Suomessa. Asiasta on varsinkin mielenkiintoista keskustella isäni kanssa joka ei ole missään sosiaalisessa mediassa ja omistaa vielä sellaisen vanhan kunnon iskunkestävän Nokian puhelimen.

Mielestäni sosiaalisesta mediasta ja puhelimen käytöstä tehdään välillä liian iso mörkö mediassa. Mutta (ja tämä on iso mutta) ehkä kuitenkin jutun juju piilee siinä, että ainakin omasta mielestäni sosiaalisessa mediassa on monta hyvää juttua niin kauan kun sen käyttö on järkevää. Puhuisinkin siis ehkä enemmän järkevän sosiaalisen median/puhelimen käytön puolesta kun, että kaikki sosiaalisen median käyttö on pahasta ja korruptoi nuorison (sillain kärjistetysti).

Näen monta hyvää puolta sosiaalisessa mediassa. Whatsappin kautta pidän päivittäin yhteyttä ystäviini joka on mielestäni erittäin tärkeää. Facetime taas mahdollistaa sen että pystyn esimerkiksi pitämään yhteyttä mummini kanssa melkeinpä viikottain ilman kalliita puhelinlaskuja. Tosin odotan vieläkin sitä päivää, että mummi oppii pitämään Ipadiansa pystyssä ilman, että hänen peukkunsa peittää kameran. Facebook päivitykset (ja blogi) mahdollistavat sen että perheeni ja läheiset kaverini tietävät suurinpiirtein kuulumisiani vaikkei joka päivä oltaisiinkaan yhteyssä. Ja tietysti ne mahdollistavat sen että tiedän suurinpiirtein mitä kavereideni elämässä tapahtuu vaikken todella ehtisi päivittäin/viikottain vaihtamaan viestejä heidän kanssaan. Instagrammissa tykkään jakaa kuvia ihan vaan koska se on mielestäni kivaa. Tosin siellä olen taas hyvin tarkka mitä jaan, koska profiilini on julkinen. Se taitaakin olla aktiviisin kanava jota käytän kuvien jakamiseen. Twitteria käytän ammatillisiin tarkoituksiin ja olenkin monta kertaa sitä kautta löytänyt mielettömän hyviä artikkeleita ja uutisjuttuja. Sitä kautta pystyn hyvin pysymään tahdissa oman alani uutisten ja raporttien kanssa.

Näen siis sosiaalisessa mediassa monta hyvää puolta, varsinkin tälläiselle henkilölle joka asuu toisessa maassa ja kaukana kavereista ja perheestä. Se auttaa pitämään yhteyttä ja tuntemaan siltä että on lähellä heitä (vaikkakin virtuaalisesti ja mikäänhän ei siis voita sitä että heitä ihan oikeasti näkee ja pystyy keskustelemaan ihan todellisessa elämässä).

Mutta, kuten sanottua, mielestäni kohtuus kaikessa. Meille on esimerkiksi miehen kanssa (ja perheen kera) sellaisia kirjottamattomia sääntöjä mitä tulee puhelimen käyttöön. Sitä ei esimerkiksi oteta ikinä esiin illallispöydässä tai jos olemme ravintolassa nauttimassa illasta. Joo, käytän puhelinta aktiivisesti kamerana joten saatan napsaista yhden tai pari kuvaa mutta sitten puhelimen menee takaisin piiloon. Silloin kun syödään niin keskitytään toisiimme. Poikkeus tästä on aamupala pöytä jolloin luemme usein uutisia puhelimesta omilla tahoillamme. En tosin edes pystyisi aamuisin keskittymään mihinkään vaativampaan!

Tykkään ottaa paljon kuvia muistoksi ja tähän tarkoitukseen käytän usein puhelinta. Puhelimen kameralla on kiva räpsäistä nopeasti kuva muistoksi jostain tilanteesta. Tuskin koskaan kuitenkaan lataan suoraan sillä hetkellä kuvaa esimerkiksi Instagramiin. Riippuu tilanteesta. Joskus saatan ladata sen heti jos hetki on sopiva, joskus vasta monta tuntia myöhemmin. Sen takia huomaan että en ole ikinä päässyt oikein sisälle esim. Snapchatin tai Instagram Storyn käyttöön. Sellainen multitaskaaminen tuntuu olevan liian hankalaa minulle. Nimittäin tuntuu että en pysty olemaan läsnä siinä hetkessä jos yritän laittaa suoraan videota tai kuvaa noihin kanaviin. Se on liian "live" toimintaa minulle. Minulle sopii paremmin nopea kuvan räpsäisy ja sitten sen katsominen/lataaminen sosiaaliseen mediaan myöhemmin. Tällöin pystyn keskittymään parhaiten itse hetkeen. Minulle on tärkeää myös etten elä elämääni pelkästään kameran linssin läpi vaikka kuvia tykkäänkin paljon ottaa.

Mielestäni oma puhelimen käyttö on pysynyt kohtuudessa mutta voin silti myöntää että välillä puhelimen kanssa tulee räpläiltyä ihan liikaa ja turhaan. Sen vuoksi teimmekin yhdessä miehen kanssa muutaman ns. "uuden vuoden lupauksen".

1)Puhelimet jätetään yöksi latautumaan käytävälle

Meillä on ollut tapana pitää puhelimia latauksessa yön yli sängyn vieressä. Se tarkoittaa että niitä tulee usein katsottua illalla viimeisenä ja aamulla ensimmäisenä. Tekosyinä oli se, että ne toimii herätyskelloina ja aamulla muka herää paremmin kun puhelimen kirkas valo herättää väkisin. Minulla ei onneksi ole ikinä iltaisin vaikea nukahtaa, joillakinhan se puhelimen kirkas valo saattaa häiritä yöunia. Kuitenkin, todettiin että tämä on ihan turhaa, meillä on nykyään kirkasvalolamppu joka toimii myös herätyskellona. Nykyään meidän puhelimetkin makaa käytävällä latautumassa josta ne otetaan vasta esiin kun lähdetään syömään aamupalaa ja lukemaan uutisia. Ei sitä puhelinta tarvitse heti aamulla ensimmäisenä avata.

2) Vähemmän puhelimen räpläämistä iltaisin

Sen ajan voi käyttää paremminkin, vaikka lukemiseen. Tämäkin on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Tosin me kyllä tehdään jo iltaisin kaikkea muutakin mutta on meillä kyllä molemmilla vähän tapana salilla käymisten ja ruokailuiden jälkeen vain istua sohvalle ja sitten tunti helposti vierähtää siinä kun on katsonut ties mitä koiravideoita puhelimelta.

Lisäksi vielä pistin melkein kaikki ilmoitukset pois päältä jottei puhelin koko ajan huuda jos Facebookissa tapahtuu jotain tai Instagrammissa joku tykkää sinun kuvasta (koska olenko ainut jota rupee häiritsee että näyttö on täynnä ilmoituksia ja puhelin on pakko avata että ne poistuu?). 

Näillä tavotteilla on siis alkanut meidän vuosi! 

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Williamsburgin parhaat kahvilat, ravintolat, kaupat ja drinkkipaikat




En voi uskoa että siitä on jo melkein 1,5 kk kun palasin takaisin Britteihin New Yorkista. Nyt tuo kahden kuukauden ajanjakso Isossa Omenassa tuntuu vain kaukaiselta unelta enää. Ajattelin kuitenkin vielä palata New York tunnelmiin ja jakaa teille omat parhaat vinkkini Brooklynin Williasmburgin alueelle. Itselläni on aina hieman ristiriitainen suhtautuminen tälläisiin vinkkipostauksiin koska ne on aika turhia jos ei ole tiedossa lähiaikoina mitään matkaa juuri siihen kaupunkiin/maahan/alueelle josta vinkkejä jaetaan. Mutta....ajattelin nyt kuitenkin nämä jakaa jos  niistä olisi hyötyä tulevaisuudessa jollekin ja jääpähän ne samalla omaan muistiinikin.

Kuten sanottua, ihastuin ihan täysillä Williamsburgiin ja sen vieressä sijaitsevaan Greenpointiin alueena. Vaikka otsikossa lukee vain Williamsburgissa niin huijasin ja yksi paikoista sijaitsee todella Greenpointin puolella. Täältä voi lukea lisähehkutusta miksi tykkäsin tuosta naapurustosta niin paljon. Suosittelisinkin siis ehdottomasti käymään Williamsburgissa jos tie vie Nykkiin, sitä ei  kannata missata omasta mielestäni! Se on kun oma pieni kaupunkinsa josta löytyy kaikkea ja mikä parasta, normaalit ketjuliikkeet ja ravintolat eivät ole vielä vallaneet katukuvaa kokonaan! Vain aika näyttää koska tämä tapahtuu, juttelin nimittäin muutaman liikkeen ja ravintolanpitäjän kanssa ja he jo kertoivat kuinka vuokrat vain nousevat ja nousevat ja isommat yhtiöt valtavat tilaa täältä. Mikä on todella harmi kyllä.... 

Pidemmittä puheitta, tähän postaukseen olen koonnut kaikki Williamsburgin/Greenpointin parhaat kaupat, ravintolat, baarit ja kahvilat joita ehdin testailla (koska kaikkien testailuun ei aika tietysti riittänyt). Toivottavasti listasta on hyötyä jollekin Nykin kävijälle tulevaisuudessa!

Kahvilat/Aamiaispaikat/Brunssit

Woops Bakeshop


Woops Bakeshop (548 Driggs Avenue) - super kauniisti sisustettu tyylikäs kahvila josta saa ihania matcha-latteja ja suussasulavia macaronseja

New York Muffins (198 Bedford Avenue)- söpön rustiikkinen kahvila josta saa supermaukkaita leivoksia ja myös terveellisiä herkkuja

Bakeri (105 Freeman Street, Greenpoint) - näiltä löytyy kahvila myös Williasmburgista mutta Greenpointin paikka on paljon söpömpi. Ihan suussasulavia leivoksia ja todella kaunis miljöö. Muistaakseni tanskalaisten omistama paikka!

Five Leaves (18 Bedford avenue)- todella kuuluisa brunssipaikka mikä aiheuttaa sen että jonot viikonloppuna on sen mukaiset. En periaatteessa halua jonottaa yhteen ravintolaan vaikka se olisi kuinka suosittu joten olen testannut paikkaa ruuhka-aikojen ulkopuolella ja ruoka on kyllä todella hyvää!

Egg Restaurant (109 N 3rd Street) - nimensä mukaisesti paikka joka tarjoilee aamiaista erilaisten kanamunien muodossa. Nähtyäni menun olin hieman epäileväinen koska kaikki kuulosti vähän omituiselta, mutta meidän molempien annokset olivat superherkullisia. Miinusta siitä että sieltä sai vain tavallista kahvia eikä mitään espresso-pohjaisia!

Sauvage (905 Lorimer Street) - Ihan Five Leavesin vieressä jonne eksyttiin miehen kanssa brunssille koska ei jaksettu jonottaa Five Leavesiin. Olin hieman epäileväinen ruokalistaa kohtaan, kaikki kuulosti todella terveelliseltä ja hieman erikoiselta mutta olin taas väärässä ja ruoka oli todella herkullista!

Odd Fellows Ice cream shop (175 Kent avenue) - järkyttävän hyvää jäätelöä ja hieman erilaisempia makuja kun yleensä on tarjolla! Ihanalla paikalla koska kesäisin voi mennä rantaan nauttimaan jätskeistä ja ihastella toisella puolella jokea olevaa Manhattania.

Toby's Estate (125 N 6th Street) - nykkiläinen instituutio, Williamsburgin lafka on todella kiva esim. etätyöskentelyyn. Luulin että heidän kahvinsa on ihan ylimainostettua mutta jopa minun piti myöntää että maistoin juuri heidän paikassa ehkä parhaan cafe mochan ikinä!

Toby's Estate



Ravintolat/drinkkipaikat


Maison Premiere - tunnettu Happy Hourista jolloin osterit on tarjouksessa hintaan 1 dollari/per osteri. Me käytiin vaan drinksuilla jotka nekin oli hyviä vaikka niitä saikin odottaa pienen ikuisuuden. Kiva tunnelma!

Wythe Hotel - ihan superihana kattoterassi josta on ihanat näkymät Manhattanille! Tykkäsin tästä hurjasti! Loistava paikka drinksuille!

Brooklyn Label - todella hyvää ruokaa. Niin hyvää ruokaa että minun tarkoituksena oli syödä vaan kevyt alkupala (koska ei ollut kamala nälkä) mutta päädyin vielä tilaamaan pääruuan ja jälkkärinkin. Ihanan tunnelmallinen paikka. 

Northern Territory - paikan sisätilabaari ei ollut ehkä juuri minun tyyliini mutta heillä on kanssa kiva kattoterassi ja brunssitarjoilu! Kattoterassilla vallitsi juuri sopivan rento ilmapiiri brunsseiluun ja mikäs siinä syödessä ja samalla ihalleissa Manhattania. Toimii varmasti hyvin kesäiltoina drinksuille!

Five Leaves



Kaupat

Ihania ja uniikkeja putiikkeja löytyy kun ihan vain kävelee Bedford Avenueta pitkin! Mutta tässä muutama erityismaininta:

Artists & Fleas (70 N 7th) - Ihan loistava aarreaitta kaikenlaisille uniikeille jutuille. Iso halli josta löytyy itsenäisten myyjien pöytiä. Mm. koruja, taidetta, vintagea, kynttilöitä, juttuja kotiin etc, etc. Tänne kantsii ehdottomasti suunnata, minä ostin ihania pieniä joululahjoja täältä ystäville ja perheelle.

Mast Brothers Chocolate Factory (111 N 3rd Street) - Suklaata!!! Tarviiko sanoa enempää? Täällä toimii myös heidän suklaatehtaansa jossa voi maksua vastaan tehdä kierroksen ja tiloista löytyy myös pienenpieni kahvila. Ja tietty sieltä saa ostaa sitä suklaata!

Olut-faneille

Toimituksen huomautus: en ole siis itse mikään olutfani mutta kuten mieheni minulle opetti, New York ja Brooklyn on todellinen oluenrakastajan mekka koska sieltä löytyy niin paljon hienoja craft beer-paikkoja, joten niitä tuli testattua aika monta kun mies oli käymässä!


Torst (615 Manhattan Avenue)- loistava paikka olutfaneille. Käytiin täällä kun mies (suuri oluenrakastaja) oli Nykissä ja paikka sai häneltä paljon pisteitä. Laaja valikoima eri oluita mistä valita ja niitä voi maistella samalla kun napostelee pikkusuolaisia.

Greenpoint Brewery (7 N 15th St)- eksyttiin tänne koska ei jaksettu jonottaa sisällä Brooklyn Breweriin ja tämä oli juuri loistavan rento hengailupaikka ja kuulemma olutkin oli hyvää!

Brouwerij Lane (78 Greenpoint Avenue) - vaatimaton ulkonäkö mutta mieletön olutvalikoima ja asiantuntevaa palvelua. Jopa tälläinen ei olut-fani löysi hyviä oluita maistettavaksi!

Toby's Estate


maanantai 9. tammikuuta 2017

Kielten opiskelusta



Olen jo useamman vuoden harmitellut sitä kuinka puhun sujuvasti vain kahta kieltä. Siis englantia ja suomea. Se on vaivannut minua koska tiedostan hyvin kielten tärkeyden ja olen todella kateellinen ihmisille jotka pystyvät puhumaan sujuvasti useita kieliä. Varsinkin New Yorkissa asuessa tuli useasti hieman kielipuoli olo, koska osaan sujuvasti vain kahta eri kieltä (ja vaikka suomen kieltä pidänkin kovasti arvossa, onhan se vähän hyödytön muualla kuin Suomessa).

Täytyy myös myöntää että Briteissä asuminen ja englannin päivittäin puhuminen on jotenkin tuudittanut minut siihen olotilaan että englanti riittää. Ja täällä se kyllä riittää niin asumiseen kuin myös työelämässä ainakin oman kokemukseni mukaan. Joten olen tässä vuosien mittaan tyytynyt siihen oletukseen että englanti riittää.

Kuten varmasti moni muukin ikäiseni suomalainen, myös minä olen opiskellut niin koulussa kuin myös hieman yliopistoaikoina muita kieliä. Ruotsia tietysti, myös pitkän saksan ja yliopistoaikoina sitten espanjaa. Haluaisin uskoa että pystyisin ruotsin saamaan edes kohtuulliselle tasolle jos sitä preppaisin mutta saksan olen unohtanut aivan täysin ja täytyy sanoa että minua vieläkin vaivaa jo se peruskouluaikana omattu asenne saksan opiskeluun. Asenne siis jonka mukaan saksan opiskelu oli mentaliteetilla EVVK. Espanjan alkeet luin kun olin yliopistovaihdossa Kanadassa ja siitä kyllä tykkäsin hirmuisesti ja koin sen opiskelun mieluisaksi.

Tämän pitkän alustuspuheen päättämänä voittekin varmaan arvata että kielten opiskelu on taas ruvennut kiinnostamaan. Ja kun en enää tästä yhteen nuorennu, päätin tarttua härkää sarvista ja prepata hieman tuota kielitaitoa. Järkeväähän olisi tietysti prepata noita kieliä jota olen joskus opiskellut ja esimerkiksi yrittää muistuttaa mieleen joko saksan tai espanjan alkeita. Mutta tällä kertaa päätin toteuttaa jo pitkäaikaisen haaveeni (koska haloo, aina ei tarvitse tehdä niinkuin olisi järkevintä) ja aloittaa venäjän opiskelun.

Olen melkein koko aikuisikänä halunnut opiskella venäjää mutta tuntuu, että siihen ei ollut ikinä kunnolla mahdollisuutta. Noh, nyt sitten menin ja repäisin ja ilmottauduin venäjän alkeiskurssille joka alkaa helmikuussa. Saa nähdä mitä siitäkin tulee. Tiedän että kyseessä on vaikea kieli mutta ainakin motivaation pitäisi olla kohdallaan. Ja tiedän kyllä että tuskin minusta natiivipuhujaa tulee yhdessä yössä mutta kun perusteet oppisi niin sekin olisi ihan kiva. Minulla on myös jo sopiva insentiivi hommaan, nimittäin tarkoitus olisi kesällä piipahtaa Pietarissa jos tämä venäjän opiskelu sujuu kohtuullisesti. Saa nähdä mitä tästä tulee, mutta innoissani ainakin olen!

Myös miehen uuden vuoden tavoitteisiin kuului kielen opiskelu. Nimittäin säännöllinen suomen kielen harjoittelu. Hän ei tosin millekkään kurssille ole pystynyt ilmoittautumaan, koska kuten voitte kuvitella, ei täällä keskellä Englantia hirveästi suomen kielen kursseja tarjota. Saatan olla ehkä hieman puolueellinen mutta mielestäni mieheni on jo todella hyvin omaksunut suomalaisia sanoja ja lauserakenteita tässä vuosien saatossa mutta ongelmana on se, että hän ei pääse säännöllisesti käyttämään kieltä. 

Voisi tietysti kuvitella että kielen käyttäminen olisi suhteellisen helppoa kun samassa taloudessa asuu suomenkielinen vaimo, mutta minun täytyy häpeäkseni myöntää, että koen hirveän vaikeaksi vaihtaa meidän yhteistä kieltä suomeen ja harjoitella sitä mieheni kanssa. Varsinkin tietysti kun kielen pitäisi olla suhteellisen alkeellista ja helposti ymmärrettävää. Minulla on tapana puhua ihan liian nopeasti, vaihtaa hyvin herkästi suomesta englantiin jos toinen ei heti ymmärrä mitä tarkoitan ja käyttää paljon puhekielisiä sanoja. Suomessa ollessa kielen harjoittelu on ollut kätevää koska sekä isäni että ukkini ovat tarpeeksi kärsivällisiä ja jaksavat puhua mieheni kanssa suomea. 

Luin juuri tässä taannoin Helenan kirjoituksen missä myös hänen miehensä päätti jatkaa suomen preppausta ja sieltä bongasin tämän vinkin jossa he kirjoittavat tekstiviestinsä suomeksi. Innostuin siitä heti koska yleensä tekstiviestit ovat lyhyitä ja hyvin yksinkertaisia - täydellinen alku siis suomen kielen harjoitteluun! Ja mieskin tykkäsi koska kuulemma tekstiviestit jättävät hänelle tarpeeksi aikaa miettiä sitä vastausta ja myös tarkistaa jos hän ei tiedä jotain sanaa. Sen lisäksi hänellä on joku kännykkä appi jossa voi opiskella suomenkielisiä sanoja.



Meidän taloudessa on nyt siis kaksi innokasta kielten opiskelijaa, toivon mukaan molemmat saisivat hyviä tuloksia aikaan tämän vuoden aikana! 

perjantai 6. tammikuuta 2017

Hyvää uutta vuotta ja Suomi-loma kuulumisia



Niin se joululoma vaan meni ohi ja nyt ollaan takaisin kotona Briteissä. Täytyy tosin myöntää että otti ehkä hieman päähän se, että lunta alkoi Suomessa satamaan juuri silloin me lähdettiin - niin epäreilua!

Joululoma oli aivan ihana (niinkuin aina), se meni leppoisasti sohvalla löhöillessä, lukiessa, Netflixiä katsellen, ystäviä nähden, kaupungilla käyden ja perheen seurasta nauttien. Yleensä juuri näillä joululomilla tulee rentouduttua kaikista eniten - mielestäni jouluna on ihan hyvä syy vain löhöillä ja kerätä pattereita tulevaa vuotta varten!



Uutta vuotta juhlimme mieheni kanssa poikkeuksellisesti kaupungissa yhdessä kavereiden kera. Meillä oli ihan huippuhauskaa - kaveri oli keksinyt hauskan idean että tehdään pientä "flathoppingia" joka johti siihen että nautittiin alkuruuat, pääruoka ja jälkkäri jokainen eri kaverin asunnossa. Tosi hauska idea ja se antoi kivaa tekemistä myös uuden vuoden iltaan. Vuodenvaihteessa kävelimme Kansalaistorille katsomaan ilotulitusshowta ja muutamia artisteja. Tosin oltiin aika kaukana lavasta koska itselläni ei ainakaan ollut mitään halua tunkea sinne väkijoukkoon eturiviin - porukkaa oli paikalla tosi paljon! Oli aivan ihana uuden vuoden ilta jälleen kerran ja kaikista parasta oli tietysti viettää sitä yhdessä kavereiden kanssa!



Uuden vuoden päivänä käytiin kävelyllä Kaivopuistossa ja myös Uunisaaressa jossa (uskokaa tai älkää) en ollut koskaan ennen käynyt! Uuden vuoden päivä oli mielestäni todella kaunis ja myös taivas hehkui sinisen eri väreissä Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi!

Kotiin saavuttua on tietysti iskenyt se vuodenvaihteen siivousvimma. Ja niinkauan kun se on päällä kannattaa siitä ottaa ilo irti. Itseni nimittäin tuntien, tiedän että se olotila ei kauan kestä! Toisaalta, kyllä tämä meidän koti kaipaakin siivousta (ja vähän isompaakin hommaa), nimittäin tultiin takaisin aika ison tavaralajan kanssa, kodissa oli ympäriinsä vielä kaikki joulukoristeet ja kaikenkukkuraksi kaikki oli mullinmallin koska meillä kirjaimellisesti räjähti kylppärissä yksi putki juuri ennen joulua jonka ansioista vedet tuli sitten myös katon läpi keittiöön. Että hellurei vaan taas. Paras oli että kuulemma sitä tapahtuu aina silloin tällöin kuulemma näissä brittiläisissä taloissa ja mies oli kovin kummastunut kun kerroin hänelle että Suomessa meidän kotona eivät ole putket ikinä räjähtäneet vaikka pakkasta on ollut reippaastikin.




Luin juuri kaverini uusinta postausta ja heidän kanssa juteltuaan täytyy minunkin myöntää että bloggausintoni on kokenut hieman laantumista tässä jo muutaman kuukauden ajan. Mutta täytyy katsoa miten se lähtee taas etenemään, josko uusi vuosi toisi myös uutta intoa tähän hommaan!

Mutta sillävälin ihanaa uuden vuoden alkua kaikille!