Rentoa biitsielämää Sansibarilla

Viime aikoina ajatukset ovat pyörineet Intian valtameren saarissa. Ostin uusimman numeron Lonely Planetin lehdestä ja siinä oli iso (ja kerrankin mielenkiintoinen) juttu näistä paratiisisaarista jotka tällä alueella sijaitsee. Lehden kansiotsikko herätti mielenkiinnon, osa näistä paratiisisaarista nimittäin kiinnostaa häämatkakohteena. Tällä hetkellä eniten kutkuttaisi Madagascar sillä se vaikuttaa juuri täydelliseltä yhdistelmältä aktiviteettejä ja rentoa lomailua. Ja täytyy myöntää että kyseinen piiretty on yksi mun ihan lemppareista joten ei senkään takia olisi hassumpaa tuonne päin maailmaa lähteä (tosin mitään käytännön kustannusseikkoja en ole ehtinyt vielä selvittelemään). 

Noh, yksi asia johti toiseen ja päädyinkin katsomaan näitä kännykkäräpsyjä joulukuiselta Sansibarin lomalta. 

Sansibarilla meidän lomailua oli rentoa. Pitkiä kävelyitä rannalla, polskintaa meressä, auringonottoa, tuoreiden mangojen syömistä, hedelmäsmoothieita, lukuisten kirjojen ahmintaa, kalojen ja korallien ihmettelyä, snorklausta....Eli siis kaikenkaikkiaan täysin aivot tyhjentävää lomaa. Täydellistä. 

Valkoista hiekkarantaa silminkantamattomiin ja turkoosia vettä - jeps, siltä kohden ainakin vastaa mielikuvaa paratiisisaaresta (todellisuus on tietysti eri kun astuu näiden paratiisirantojen ulkopuolelle ja näkee sitä oikeaa elämänmenoa). Takaisin tulin kyllä niin älyttömän ruskeana ja terveen näköisenä (näin ainakin työkaverit totesi). Olisi tehnyt mieli jatkaa hedelmäsmoothien juomista vielä kotonakin mutta eihän  ne ihan samalta maistu siellä Derbyn harmaudessa kun tuolla kirkkaansinisen taivaan alla. Täytyy myöntää että vaikka edelleen tykkään lomailla aika "aktiivisesti" niin kyllä muuten tuli tarpeeseen tuollainen rentoilu rannalla tuossa vaiheessa vuotta. En pistäisi pahitteeksi jos voisin aikamatkailla takaisin Sansibarille juuri nyt! Tai jos joku tarjoaisi minulle joka aamu tuoreita mangoja jotka vievät kielen mennessään!

Mutta ei, nyt matkataan seuraavaksi Lontooseen - ihan huippu viikonloppu tiedossa!

Stonetown, Sansibar

Taannoisella Tansanian lomallamme vietimme myös viikon Sansibarilla rentoutuen. Sansibarilla ollessa ei voi tietysti missata symppista Stonetownia, jossa karaktääriä riittää kyllä ihan jokaiselle sormelle. Stonetown on Zanzibar Cityn vanha kaupunki ja vuonna 2000 se nimitettiin UNESCON World Heritage Siteksi. 

Stone Town on sellainen vähän kaaoottisen rähjäinen kaupunki, mutta omalla tavallaan mielestäni todella sympaattinen kuten jo aiemmin mainitsin. Me keskityttiin kävelemään ympäri kaupunkia sen pienillä kujille ihmetellen paikallista elämänmenoa. Päivä oli ihan sairaan kuuma, mutta mä halusin silti kunnioittaa paikallisia pukeutumissääntöjä ja peittää olkapäät vaikka eipä kovin monet muut turret sitä tehnyt.

Minun suosikkini oli paikalliset markkinat josta olisi saanut mukaansa vaikka mitä - lihaa, kalaa, hedelmiä, mausteita, vaatteita etc... Täytyy kyllä myöntää että kala-ja lihahallissa tuoksu oli sen verran voimakas ettei ihan juuri kovin kauan viihdytty siellä. Maustekojuilla viivyttiinkin sitten tovi, olihan niitä pakko ostaa mukaan kun Sansibar on kovin mausteistaan tunnettu. Rakastan erilaisia markkinoita ympäri maailmaa eivätkä nämäkään olleet poikkeus - niissä on aina sellainen omanlainen hauska fiiliksensä. Ja näillä markkinoilla sitä elämää ja kuhinaa kyllä riittikin, populaa oli liikkeellä aika paljon.

Se mikä meitä ihmetytti koko Sansibarilla olomme aikana oli ruotsalaisten vahva läsnäolo ja Stonetownissa ollessamme tätä ihmeteltiin lisää. Sen lisäksi että Sansibarilla on paljon ruotsalaisia turisteja ja monta hotellia on ruotsalaisten omistuksessa, he ovat myös rahoittaneet patsaan Stonetownin keskustassa joka on pystytetty orjien muistoksi. Ja olivathan he jotenkin paikallisten kirkkojenkin toiminnassa mukana. Matkan jälkeen meidän pitikin selvittää onko Tansania ja Sansibar Ruotsin kehitysavun kohteita erityisesti mutta se sitten unohtui (pitääkin googletella asiaa).

Stonetownissa oli niin ihanan helppo ottaa kuvia - kaikkialla oli värikästä ja koko ajan tapahtui jotain mielenkiintoista! Meitä nauratti erityisesti alla oleva kuva...En ihan tiedä olisiko kv-puhelut lähteneet eteenpäin tuosta puhelintolpasta!

Stonetown oli hauska paikka!

Eläinkohtaamisia Tansaniassa

Tansaniassa ollessamme vietimme aikaa niin Ngorongoron konservaatioalueella kuin myös Lake Manyaran kansallispuistossa (voisin lämpimästi suositella vierailua molemmissa). Näiden päivien aikana koimme aivan upeita eläinkohtaamisia - niin niistä isoista ja mahtipontisista eläimista (norsut, kirahvit, puhvelit etc) ihan pikkuruisiin söpöläisiin (apinat, villisiat ja mangustit) asti. Olimme myös mielettömän onnekkaita koska suoraan sanoen meillä kävi ihan mieletön tuuri, kyseessä kun ei kuitenkaan ole eläintarha vaan (täysin aidaton) luonnonpuisto jossa eläimet saavat liikkua vapaasti, joten välillä saattaa mennä kauankin ennenkuin bongaa jotain eläimiä. Sen huomioon ottaen näimme ihan kaikki eläimet mitkä halusimmekin nähdä. Ja tietysti ne ison viisikonkin tyypit (norsu, puhveli, leijona, leopardi ja sarvikuono).

Kuten matkan aikana totesimme, en tiedä mitään parempaa kuin nähdä upeita ja onnellisia eläimiä luonnollisessa elinympäristössään - vapaana ja onnellisina. Nämä näyt tulen muistamaan koko loppuelämäni ajan. Näistä eläinkohtaamista on vaikea valita lempparia enkä ajatellut niin tehdäkään, mutta voin myöntää että taisin menettää sydämeni tuolle aivan suloiselle seepran varsalle joka koikkelehti ympäriinsä äitinsä jalanjäljissä. Kirahvit taas nauratti koska ne selväti leikki piilosta meidän kanssa, yrittäen kaivautua puskiin sisälle ja sieltä ne kuikuili meitä.

Allaolevan kuvan mukaisesti seeprat vahtivat ( in Zebra style) ympäristöään. Eli aina kun näimme seepra lauman ne todella seisovat kuvan mukaisesti  turvat vastakkaisiin suuntiin jotta ne pystyvät tarkkailemaan ympäristöään joka puolelta. Se oli todella hauskan näköistä kun nähtiin iso lauma seeproja ja jokatoinen tyyppi oli aina väärinpäin kaveriin nähden. Fiksuja kavereita tosin, näin vaara havaitiin aikaisemmin ja tyypit pystyy pakenemaan nopeammin.

Kaikki valokuvat ovat jälleen poikaystävän taltioimia. Kiitos siis hänelle aivan upeista kuvista. 

Sansibarin vedenalainen maailma

Sain mielestäni ihan kuningas joululahjaidiksen poikaystävälleni jo aikoja sitten. Hän tykkää sukelluksesta ja snorklailusta, ja kun tiesin edessä olevasta reissusta, mietin että vedenalainen kamerahan voisi olla hyvä idea. Ja hahaa, sopivan näköisen ja kuuloisen kameran bongasinkin sitten Amazonin valikoimista ja sellainen lähti sitten hänen mukaansa myös Tansanian reissulle. Luonnollisesti Tansanian mantereelle sille ei kamalasti ollut käyttöä kun vietettiin aikaa luonnonpuistoissa mutta Sansibarilla se osottautui ihan oivalliseksi vehjeeksi. Jos joku ikinä miettii vedenkestävän kameran ostoa, niin minun mielestä tuo on ainakin ihan passelin tuntuinen kapistus - kohtuuhintainen ja kuvanlaatu on hyvä!

Sansibarilla käytiin kerran snorklailu reissulla ja muuten sitten ns. riutta kävelyillä (reef walk?) jotka mahdollisti heti tämän vedenkestävän kameran testailun. Vuokrattiin dollarilla sellaiset kumitossut jotka autto huomattavasti tuossa kävelyssä, tuolla riutalla oli nimittäin niin hirveästi merisiilejä että paljain varpain olisi voinut saada vaikka mitä piikkejä. Mutta siellä näkyi kyllä kivasti kaikkea mielenkiintoista (ja luikertelevaa oliota) - juuri niitä merisiilejä, merikäärmeitä, pikkukaloja ja merimakkaroita. Ja pallokala (kuva numero 2) mikä oli mun mielestä varsin hauska tapaus!

Vedenalainen maailma on todella kiehtova ja vesi oli vielä ainakin niin puhdasta että näkyvyys oli hyvä kun käytiin snorkailemassakin - nähtiin ihan mielettömiä koralleja ja kaloja. Tosin kun samassa paikassa potki monta ihmistä niin hiekathan siinä nousi pohjalta joka vähän hankaloitti näkyvyyttä. Siitä on pitkä aika kun minä olen viimeksi käynyt snorklaamassa ja suoraan sanottuna en ole muutenkaan mikään vesi-ihminen joten vähän se otti aikansa ennenkun osasin rauhallisesti hengittää putken kautta ja oikeasti keskittyä siihen mitä siellä veden alla näkyy. Mutta sittenhän aukesi aivan ihana maailma. Erityisesti kalat oli todella uteliaita ja tuli melkein maskiin kiinni tuijottamaan ja ihmettelemään. Ja bongattiinpahan me jopa Nemo!

Onneksi on paljon kivoja lomakuvia mitä voi katsella kun ulkona on lähinnä ankean harmaata ja sateista! Voisin mielelläni lähteä pulikoimaan takaisin näihin maisemiin juuri tällä sekunnilla!

Tansanian matkan 10 kohokohtaa

En tiedä onko muilla samaa ongelmaa, mutta välillä minun on ainakin hankala kertoa pitkistä reissuista arkeen paluun jälkeen koska en oikein tiedä mistä aloittaisin. Kuten sanottua, meidän Tansanian reissu oli monella tapaa niin ikimuistoinen että miten sille voisi edes kirjoitetulla tekstillä tehdä oikeutta? Sen vuoksi päätin jakaa matkamme 10 kohokohtaa kuvien avulla.

Auringonnousu Ngorongoron kraaterilla

Pienen Simban näkeminen

Virtahepo vauva ja äiti Ngorongoron kraaterilla

 "Happy animals make me happy"

Meidän eläinkohtaamiset safareilla oli ihan mielettömiä, mutta tämän leopardin näkeminen oli ehkä kaikista vaikuttavin niistä

Uuden vuoden vastaanotto Sansibarin rannoilla

Leppoisaa rantaeloa Sansibarilla

Upea vedenalainen elämä ja korallit

Vierailu Stone Townissa

Ja kaikista suurimpana kohokohtana tietysti kun poikaystävä yllätti kosimalla, minun vastatessani luonnollisesti kyllä

Oli kyllä elämäni reissu.

Kaikki kuvat joko poikaystävän (vai pitäisikö sanoa kihlattu) tai minun ottamia