Yksi tärkeimmistä stopeista taannoisen Jenkki-Kanada reissumme aikana oli entinen vaihtokaupunkimme Kingston. Tuo paikka jonne me lähdettiin sattuman kaupalta yhdessä Annikan kanssa Aberdeenistä vaihtoon ja jossa tapasin ihanan poikaystäväni silloin 4,5 vuotta sitten.
Joten visiitti tuohon muistojen mekkaan, Kingstoniin oli ihan must-juttu. Ja kyllä me nautittiinkin! Kingstonhan on "pieni" kaupunki joten sinänsä siellä ei ole sen enempää nähtävää, mutta me käveltiin tuttuja maisemia pitkin, käytiin yliopistolla käymässä sekä vähän bilettämässä.
Tosin bilekunto ei ole enää ihan samoissa kantimissa kuin silloin neljä vuotta sitten, vähän oli heikko happi seuraavana aamuna vaikka otettiin oikeasti melko rauhallisesti. Kingston ei ollut kamalasti muuttunut, mutta kyllä ne opiskelijat näyttivät sitten nuorilta! Ja meillä oli kyllä todella "vanha" olo siellä kampuksella kuljeskellessa!
Me todella tavattiin poikaystävän kanssa koska asuttiin molemmat samassa asuntolassa ja poikaystäväni asui vielä samassa kerroksessa kun kaverini jonka kanssa aina kokkailtiin yhdessä. Joten päivällisen teosta tulikin yllättäen aina kamalan kiinnostavaa kun halusin tavata tätä poikaa ;) Käytiinkin sitten vähän haistelemassa tunnelmaa entisen asuntolan edessä mutta ei haluttu vaikuttaa ihan hyypiöiltä joten ei viittitty paikalla kamalan kauan hengata. Voitte kuvitella miltä näyttää pariskunta jotka eivät ole enää selvästikään opiskelijoita hengailemassa pikkukaupungin yliopiston asuntolan edessä. Onneksi pääsiäisviikonloppuna liikkeellä oli paljon opiskelijoiden perheitä joten ehkä me mentiin niistä.
Ylläolevassa kuvassa näkyy Kingstonin kaupungintalo jonka edessä oli yleensä pienoiset markkinat, kuten tällä kertaakin.
Kingstonissa meillä oli tapana käydä aina isommalla porukalla/kavereiden kesken brunssilla illan biletyksien jälkeen, joten luonnollisesti noudatettiin perinteitä tälläkin kertaa. Mentiin paikkaan jossa tuli vietettyä hauskoja hetkiä ja jossa kanamunat on juuri oikein paistettu ja French Toast juuri tarpeeksi rasvaista
Kuten näkyy, tässä annoksessa on lautasmalli kohdallaan ;)
Nämä kaikki kuva on poikaystävän ottamia mutta tykkään erityisesti tuosta allaolevasta!!
Kaupunkikierroksen jälkeen käveltiin todella yliopistolle fiilistelemään ja ihan sama henki siellä oli kuin ennen! Käytiin jopa kampuksen pubissa juomassa tuopit (tai pari) for old times sake.
Ja vertailun vuoksi samassa paikassa vähän reilu neljä vuotta sitten. Mähän näytän ihan samalta ;)!
Kingstonissa vierailu kyllä toi monet ihanat muistot mieleen.Se oli ikimuistoinen vuosi joka toi paljon mahtavia ihmisiä elämääni ja vielä hienompia kokemuksia ja juurikin niitä muistoja. Vaihtovuosi kannattaa aina!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kanada. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kanada. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 21. huhtikuuta 2013
sunnuntai 7. huhtikuuta 2013
Montreal
Koska aloitin viimeisestä päivästä, on seuraavaksi luonnollista siirtyä matkan alkuun, eli kun lentokone saapui Montrealiin. Tosin se saapui sinne perjantai-iltana ja reissaamisen jälkeen oli ihan kiva vaan relata kämpillä se ilta. Ja mennä aikaisin nukkumaan kun hieman väsytti siinä vaiheessa.
Lauantai aloitettiinkin sitten ihanan rasvaisella aamiaisella, jonka jälkeen lähdettiin kipuamaan kohti Mount Royalia, eli semmoista pientä "kukkulaa" josta sitten näkee Montrealin ylle. Oltiin oltu samassa paikassa neljä vuotta aikaisemmin meidän ekalla "yhteiselle reissulla" joten keskityttiin muistelemaan ja ottamaan valokuvia jotta voitaisiin verrata kuinka ollaan muututtu. Ei paljon, mitä nyt näytetään näissä kuvissa hieman vanhemmalta :) 21 vuotias Laura versus kohta 26 vuotias Laura.
Sää oli aika harmaa (varsinkin kun näitä kuvia kattoo), mutta jotenkin lumi häikäisi niin kirkkaasti että reiskoja tarvitsi. Plus että silmät oli aika kuolleet vielä tohon aikaan.
Montreal on ihan kaunis kaupunki, tosin kauniimpi kesäaikaan kun näin keskellä kevättä kun lumet on sulamassa ja puut ihan nakuja. Viimeksi ollessamme siellä oli kevät jo pitkälle ja vanha kaupunkikin ihanan eläväinen.
Kierreltiin vanhaa kaupunkia ympäriinsä vähän aikaa, mutta oli kyllä aika jäätävän kylmä. Nähtiin myös tutun näköisiä lintuja ;)
Seuraavaksi halusin välttämättä maistaa Maple Taffya, eli vaahterasiirapista tehtyä massalitkusotkua, joka kierritettiin tuollaisen tikun ympärille. Annan tämän kuvasarjan kertoa tarinan ja mielipiteeni tästä "herkusta" puolestaan.
Ja seuraava ilme kuvastaa aika hyvin mielipidettäni tästä tikkarista :)
Vanhat kaupungit yleensäkin on kivoja, mutta niinkuin sanottu, on ne yleensä nätimpiä kesällä tai keskitalvella ;) Illaksi saatiin liput todella vielä lätkään, eli Canadiens vastaan Bruins, oli kiva päästä taas näkee NHL-matsi. Vaikka pelin taso ei kyllä ollut mikään ihmeellinen.
Sellaselta näytti siis Montreal. Vietettiin todella vaan yksi kokonainen päivä Montrealissa, vaikka siellä poikaystävä asuu tällä hetkellä. Seuraavana päivänä lähdettiinkin sitten ajamaan kohti New Yorkia!
Olis kyllä ollut hauska mennä takas Montrealiin formuloiden aikaan mutta harmi kun lomat ja lentolippujen hinnat ei anna periksi :(
Lauantai aloitettiinkin sitten ihanan rasvaisella aamiaisella, jonka jälkeen lähdettiin kipuamaan kohti Mount Royalia, eli semmoista pientä "kukkulaa" josta sitten näkee Montrealin ylle. Oltiin oltu samassa paikassa neljä vuotta aikaisemmin meidän ekalla "yhteiselle reissulla" joten keskityttiin muistelemaan ja ottamaan valokuvia jotta voitaisiin verrata kuinka ollaan muututtu. Ei paljon, mitä nyt näytetään näissä kuvissa hieman vanhemmalta :) 21 vuotias Laura versus kohta 26 vuotias Laura.
Sää oli aika harmaa (varsinkin kun näitä kuvia kattoo), mutta jotenkin lumi häikäisi niin kirkkaasti että reiskoja tarvitsi. Plus että silmät oli aika kuolleet vielä tohon aikaan.
Montreal on ihan kaunis kaupunki, tosin kauniimpi kesäaikaan kun näin keskellä kevättä kun lumet on sulamassa ja puut ihan nakuja. Viimeksi ollessamme siellä oli kevät jo pitkälle ja vanha kaupunkikin ihanan eläväinen.
Kierreltiin vanhaa kaupunkia ympäriinsä vähän aikaa, mutta oli kyllä aika jäätävän kylmä. Nähtiin myös tutun näköisiä lintuja ;)
Seuraavaksi halusin välttämättä maistaa Maple Taffya, eli vaahterasiirapista tehtyä massalitkusotkua, joka kierritettiin tuollaisen tikun ympärille. Annan tämän kuvasarjan kertoa tarinan ja mielipiteeni tästä "herkusta" puolestaan.
Ja seuraava ilme kuvastaa aika hyvin mielipidettäni tästä tikkarista :)
Vanhat kaupungit yleensäkin on kivoja, mutta niinkuin sanottu, on ne yleensä nätimpiä kesällä tai keskitalvella ;) Illaksi saatiin liput todella vielä lätkään, eli Canadiens vastaan Bruins, oli kiva päästä taas näkee NHL-matsi. Vaikka pelin taso ei kyllä ollut mikään ihmeellinen.
Sellaselta näytti siis Montreal. Vietettiin todella vaan yksi kokonainen päivä Montrealissa, vaikka siellä poikaystävä asuu tällä hetkellä. Seuraavana päivänä lähdettiinkin sitten ajamaan kohti New Yorkia!
Olis kyllä ollut hauska mennä takas Montrealiin formuloiden aikaan mutta harmi kun lomat ja lentolippujen hinnat ei anna periksi :(
perjantai 5. huhtikuuta 2013
Parc Omega
No niin, olisiko aika aloittaa matkajuttujen tarinointi? Jet lag painaa näköjään hieman päälle. Menin tänään aamulla hissillä 7.kerrokseen kun toimisto sijaitsee 5.kerroksessa. Kopion yhden dokumentin pariin kertaan kunnes huomasin että oli jo ehtinyt kopioida sen kertaalleen...
En osannut päättää oikein että miten näitä jaottelisin tai laittelisin, joten loogisesti päätin aloittaa lopusta eli vierailusta Parc Omegan safaripuistoon joka oli mieleenpainuva!
Puisto sijaitsi n.1,5 h ajomatkan päässä Montrealista, vain 30 min Ottawasta.Tähän väliin pitää mainita erityisen tärkeä stoppi matkalla puistoon. Nimittäin välipysähdys Tim Hortonsille, tuossa kanadalaisuuden keskuudessa! Tarkoitus oli todella hakea vain "pieni" aamupala mukaan. Meidän ja myyjän kommunikaatiovaikeuksista (ei oikein tuo ranska taipunut meiltä) saimmekin sitten vähän enemmän tavaraa. Tilasin yhden bagelin. Sain kaksi (toisen ilmaiseksi). Tilasimme 10 Timbitsiä (pikkudonitseja), saimme 20 (herkkuperseitä kun olemme emme maininneet tästäkään mitään).Sen lisäksi vielä panini, ja kahdet kahvit mukaan. Meillä olikin sitten melkoiset kantamukset käsissä :)
Anyway, takaisin olennaiseen. Eli jos joku tuollapäin liikkuu, voin lämpimästi suositella vierailua Parc Omegaan. Koko juttu perustuu siihen että puistoa kierretään itsekseen omalla autolla ja sieltä löytyy myös neljä erilaista aluetta joilla voi ihan kävellä. Puiston nähtävyyksiä on tietysti kanadalaiset eläimet jotka saavat suurimmaksi osaksi vaella puistossa vapaana. Aidatuilta alueilta (jotka ovat todella isoja) löytyvät karhut ja sudet. Muuten sitten esim.peurat, villisiat ja biisonit käyskentelivät siellä vapaina. Ihana paikka. Sisäänpääsystä pulitetaan 17 dollaria per tyyppi.
Heti kun varsinaisen puiston porteista ajaa sisään, kohtaa tälläinen näky. Peurat ne siellä odottelevat porkkanoitansa!
Peuroja sai todella syöttää (vain porkkanoita) ja oh boy, ne oli kyllä tottuneet siihen! Ne ei hievahtanut minnekkään ennekuin auto oli pysähtynyt ja heti kun laskit ikkunan alas, ne työnsi turpansa sisään :) Ne oli niin söpöjä! Ja niiden turvat ihanan pehmeitä :D Ja vähän märkiä...
Me kutsuttiin niitä tietulleiksi koska ne todella pysäytti sun menon kunnes annoit porkkanan. Tiedättekö kun on sellainen tunne että joku tuijottaa sua? Nämä tyypit tuijotti sut alas ikkunan läpi..
Sitten nähtiin vähän isompia ja pienempiä possuja..
Kävelyalueilla näkyi sitten näitä pienempiä otuksia! Valkoiset Conssit oli muuten superhyvä idea tuonne mutaan...
Bongatkaa kaksi punkeroa karhua kuvasta
Meillä oli kyllä niin hauska päivä tuolla! Eläimiä on vaan mukava katsella!
No niin,olisinkohan nyt spämmännyt teitä tarpeeksi eläinkuvilla? Ensi kerralla ajattelin palata taas niihin kaupunkimaisemiin!
Hauskaa viikonloppua!
En osannut päättää oikein että miten näitä jaottelisin tai laittelisin, joten loogisesti päätin aloittaa lopusta eli vierailusta Parc Omegan safaripuistoon joka oli mieleenpainuva!
Puisto sijaitsi n.1,5 h ajomatkan päässä Montrealista, vain 30 min Ottawasta.Tähän väliin pitää mainita erityisen tärkeä stoppi matkalla puistoon. Nimittäin välipysähdys Tim Hortonsille, tuossa kanadalaisuuden keskuudessa! Tarkoitus oli todella hakea vain "pieni" aamupala mukaan. Meidän ja myyjän kommunikaatiovaikeuksista (ei oikein tuo ranska taipunut meiltä) saimmekin sitten vähän enemmän tavaraa. Tilasin yhden bagelin. Sain kaksi (toisen ilmaiseksi). Tilasimme 10 Timbitsiä (pikkudonitseja), saimme 20 (herkkuperseitä kun olemme emme maininneet tästäkään mitään).Sen lisäksi vielä panini, ja kahdet kahvit mukaan. Meillä olikin sitten melkoiset kantamukset käsissä :)
Anyway, takaisin olennaiseen. Eli jos joku tuollapäin liikkuu, voin lämpimästi suositella vierailua Parc Omegaan. Koko juttu perustuu siihen että puistoa kierretään itsekseen omalla autolla ja sieltä löytyy myös neljä erilaista aluetta joilla voi ihan kävellä. Puiston nähtävyyksiä on tietysti kanadalaiset eläimet jotka saavat suurimmaksi osaksi vaella puistossa vapaana. Aidatuilta alueilta (jotka ovat todella isoja) löytyvät karhut ja sudet. Muuten sitten esim.peurat, villisiat ja biisonit käyskentelivät siellä vapaina. Ihana paikka. Sisäänpääsystä pulitetaan 17 dollaria per tyyppi.
Heti kun varsinaisen puiston porteista ajaa sisään, kohtaa tälläinen näky. Peurat ne siellä odottelevat porkkanoitansa!
Peuroja sai todella syöttää (vain porkkanoita) ja oh boy, ne oli kyllä tottuneet siihen! Ne ei hievahtanut minnekkään ennekuin auto oli pysähtynyt ja heti kun laskit ikkunan alas, ne työnsi turpansa sisään :) Ne oli niin söpöjä! Ja niiden turvat ihanan pehmeitä :D Ja vähän märkiä...
Me kutsuttiin niitä tietulleiksi koska ne todella pysäytti sun menon kunnes annoit porkkanan. Tiedättekö kun on sellainen tunne että joku tuijottaa sua? Nämä tyypit tuijotti sut alas ikkunan läpi..
Sitten nähtiin vähän isompia ja pienempiä possuja..
Kävelyalueilla näkyi sitten näitä pienempiä otuksia! Valkoiset Conssit oli muuten superhyvä idea tuonne mutaan...
Bongatkaa kaksi punkeroa karhua kuvasta
Meillä oli kyllä niin hauska päivä tuolla! Eläimiä on vaan mukava katsella!
No niin,olisinkohan nyt spämmännyt teitä tarpeeksi eläinkuvilla? Ensi kerralla ajattelin palata taas niihin kaupunkimaisemiin!
Hauskaa viikonloppua!
tiistai 31. tammikuuta 2012
Oh, the good old times
Minulla on aina tapana silloin tällöin (joko tylsyyksissäni tai vältellessäni asioita)ruveta selaamaan vanhoja blogitekstejä. Niin tapahtui viime lauantai-aamuna. Laiskotutti, joten rupesin selaamaan vielä vanhoja valokuvakansioita blogitekstien lisäksi. Tällä kertaa eksyin vaihtarivuoden tarinoille ajanjaksolle 2008-2009. Ja voi vitsit että tuli hyviä muistoja mieleen, se oli ja vieläkin on varmaan yksi elämäni ikimuistoisimmista vuosista. Kukaan joka on lähtenyt vaihtoon ei ole tainnut ikinä katua päätöstään? En ole ainakaan vielä kuullut sellaisesta henkilöstä! Kaikille jää yleensä iloisia muistoja ja hyviä kokemuksia.
Vietin Kanadassa ihanat 8 kk ja matkan varrelta jäi mielettömän hyviä kokemuksia ja muistoja mieleen. Kanada maana oli aivan mahtava ja siellä voisi hyvinkin asua pidemmän aikaa. Ihmiset olivat ystävällisiä ja maa kaunis. Olin vaihdossa suhteellisen pienessä kaupungissa nimeltä Kingston, joka toi mieleen jenkki tv-sarjojen pikkukaupungit. Yliopisto oli kuitenkin suhteellisen iso ( n.13 000 opiskelijaa) ja harvat olivat oikeasti kotoisin Kingstonista joten siellä vallitsi todella hyvä yhteishenki koska kaikki olivat ns. ulkopuolisia. Sieltä pääsi myös kätevästi isompiin kaupunkeihin, Ottawaan, Torontoon ja Montrealiin, jotka olivat kaikki n.3 h bussimatkan päässä. Joten vaikka ensimmäisen 24 h aikana pelästyin hirmuisesti kaupungin pienuuttaa, niin lopputuloksena oli se, että olen kamalan tyytyväinen että päädyin juuri sinne!
Vaikka vaihtariajat yliopistossa usein verrastetaankin pelkkään biletykseen, verrattuna Aberdeeniin, sain kyllä tehdä paljon enemmän töitä tuon vuoden aikana, olihan minulla ekalla lukukaudella 5 kurssia verratuna Aberdeenin 2-3 kurssiin. Joten koko vuoden ajan opiskelin todella intensiivisesti, tietysti jo sen takia että tarvitsin tietyt kurssimäärät ja arvosanat että pystyin sitten paluun jälkeen siirtymään suoraan Honours-ohjelmaan Aberdeenissä. Kurssit olivat todella mielenkiintoisia ja valinnanvaraa oli todella paljon! Välillä liiankin paljon kun ei osannut päättää että mitä ottaisi! Silti vaikka tehtävää oli paljon, onnistuttiin sovittamaan kouluhommat ja vapaa-aika hyvin yhteen ja paljon kaikkea "ekstraa" tulikin tehtyä vuoden aikana.
Ihaninta vaihdossa oli tietenkin kaikkien niiden mahtavien uusien tyyppien tapaaminen! Vaikka täytyy myöntää, että siinä puolessavälissä kun kaikki muut vaihtarit vaihtuivat paitsi ne jotka opiskelivat Briteissä, ei ollut enää hirveästi halua tutustua uusiin ihmisiin ja aloittaa sitä samaa tutustumisrumbaa.."Hei, mistä olet? Mitä opiskelet? Missä opiskelet?". Se kävi hieman puuduttavaksi..Mutta Kanadasta on jäänyt kavereita joihin vieläkin pidän yhteyttä (joihinkin enemmän, joihinkin vähemmän), ja tästä olen erityisen iloinen!
Muistan kuinka sain kirjeen päätöksestä vaihtoon lähtemisestä silloiseen Aberdeenin kotiini. Innosta hihkuen avasin kirjeen ja olin vielä enemmän innoissani kun kirjeessä luki että pääsen vaihtoon. Sit seuraava kysymys olikin, että missä ihmeessä tämä yliopisto on? Se ei nimittäin ollut ensimmäinen vaihtoehtoni, vaan taisi olla itseasiassa kolmas. Noh, kohtalolla oli selvästi kätensä pelissä ja minut oli tarkoitettu Kingstoniin! Juttuhan on niin, että minulla olisi ollut jokatapauksessa hauska vuosi, olisin sitten päätynyt Vancouveriin (ensimmäinen vaihtoehto) tai Oklaholmaan (vika vaihtoehto). Nyt jälkeenpäin olen miettinyt, että jos olisin päätynyt Vancouveriin, olisin suurella todennäköisyydellä ollut samoilla kursseilla yhden ihanan ystävän kanssa, jonka olen nyt tavannut Lontoossa omalla kurssillani. Se olisikin ollut hauskaa.
Vuoden aikana tuli reissailtua aika paljon, enimmikseen Kanadan ja Jenkkien puolella koska se oli helppoa ja halpaa, mutta tulipahan joulu itseasiassa vietettyä Kuubassa. Kanadassa tuli käytyä niissä lähimmissä ja tärkeimmissä kaupungeissa, kuten Toronto, Ottawa, Montreal ja Quebec. Kaikki niistä olivat kauniita mutta Toronto oli erityisen kiva paikka, ja siellä käytiinkin useampaan otteeseen. Koska yöbussilla matkustaminen Torontosta New York Cityyn oli halpaa ja kätevää (ja kesti vaan 10 h) otettiin se muutamaan kertaa. New Yorkillahan on ihan erityinen paikka mun sydämessä, joten oli aivan ihanaa päästä käymään siellä niinkin monta kertaa. Ja tulihan siellä vastaanotettua uusi vuosi 2009. Sen lisäksi tuli käytyä Washington D.C:ssä, jonne lähdin yksin lukuloman aikana. Oli aika rentouttavaa matkustaa yksin ja tehdä juuri niitä asioita joita huvitti. Boston myös hurmasi niin kauneudellaan kuin ihanalla matkaseurallakin - meillä oli ihan paras reissu tyttöjen kanssa! Ja olihan se joulu Kuubassa aika makea kokemus...
Kanadan Länsirannikko jäi minulta kokonaan kokemattaa finanssipuutteen vuoksi, mutta toisaalta ehkä joskus pääsen sinne vielä?
Vaihdossa ollessa tuli myös koettua paljon uusia asioita. Kuten esim. Queensin yliopiston omia perinteitä. Joka lukuvuoden alussa järjestetään ns. NEWT-viikko jolloin "kastetaan" uudet vaihtarit. Voi vitsit, viikko oli täynnä hauskanpitoa ja uusiin kavereihin tutustumista, ja viikko huipentuikin siihen kun saatiin yliopiston omat haalarit jotka sitten perinteisesti koristeltiin maalien ja partavaahdon avulla. Jep, luitte oikein. Meillä oli iso maalisota, jonka lopputulos oli melkoisen mielenkiintoinen..Ja vietin suihkussa varmaan 1,5 h yrittäen saada kaikki maalit pois.
Lopputulos:
Yksi iso asia joka tapahtui heti vaihtarivuoden alussa olivat perinteiset Homecoming-bileet. Kuten nimestä voi päätellä, tällöin palasivat Queensin alumni takaisin yliopistoonsa ja ohjelmassa oli juhlaa ja tietysti amerikkalaista jalkapalloa. Huhujen mukaan juhlat ärtyvät yleensä aika rajuiksikin ja apupoliisivoimia oli kutsuttu paikalle aina Torontosta saakka. Vaihtaritkin tietysti juhlintaan osallistuivat, allekirjoittanut hieman rauhallisemmalla meiningillä tosin. Homecomingin aamu perinteisiin kuului pitää lettukestit, sen varjolla minä vedin aamupalaksi purkillisen Ben & Jerrysiä. Melkein sama asia ;)
Mitä tähän loppuun voisi sanoa näiden kaikkien ihanien muistojen jälkeen? Elämä kulkee eteenpäin ja en kaipaa aikaani Kanadassa, vaan miellän sen yhtenä ikimuistoisena vuotena jolloin koin monia uusia asioita, näin monia uusia paikkoja ja tutustuin ihaniin ihmisiin. Yhtä heistä olen saanut kutsua poikaystäväkseni nyt jo yli kolmen vuoden ajan. Opiskeltua tuli, reissattua, juhlittua ja tavattua uusia ihmisiä. Aika täydellinen sekoitus! What can I say? Lähtekää vaihtoon!
Onko siellä ruudun takana ihmisiä jotka ovat lähdössä vaihtoon? Tai kenties olleet jo? Mitä muistoja on jäänyt mieleen?
Vietin Kanadassa ihanat 8 kk ja matkan varrelta jäi mielettömän hyviä kokemuksia ja muistoja mieleen. Kanada maana oli aivan mahtava ja siellä voisi hyvinkin asua pidemmän aikaa. Ihmiset olivat ystävällisiä ja maa kaunis. Olin vaihdossa suhteellisen pienessä kaupungissa nimeltä Kingston, joka toi mieleen jenkki tv-sarjojen pikkukaupungit. Yliopisto oli kuitenkin suhteellisen iso ( n.13 000 opiskelijaa) ja harvat olivat oikeasti kotoisin Kingstonista joten siellä vallitsi todella hyvä yhteishenki koska kaikki olivat ns. ulkopuolisia. Sieltä pääsi myös kätevästi isompiin kaupunkeihin, Ottawaan, Torontoon ja Montrealiin, jotka olivat kaikki n.3 h bussimatkan päässä. Joten vaikka ensimmäisen 24 h aikana pelästyin hirmuisesti kaupungin pienuuttaa, niin lopputuloksena oli se, että olen kamalan tyytyväinen että päädyin juuri sinne!
![]() |
| Kampus oli todella kaunis! |
Ihaninta vaihdossa oli tietenkin kaikkien niiden mahtavien uusien tyyppien tapaaminen! Vaikka täytyy myöntää, että siinä puolessavälissä kun kaikki muut vaihtarit vaihtuivat paitsi ne jotka opiskelivat Briteissä, ei ollut enää hirveästi halua tutustua uusiin ihmisiin ja aloittaa sitä samaa tutustumisrumbaa.."Hei, mistä olet? Mitä opiskelet? Missä opiskelet?". Se kävi hieman puuduttavaksi..Mutta Kanadasta on jäänyt kavereita joihin vieläkin pidän yhteyttä (joihinkin enemmän, joihinkin vähemmän), ja tästä olen erityisen iloinen!
![]() |
| Ottawan Rideau-kanaalissa luistelemassa |
![]() |
| Semi-formal tanssiaiset |
![]() |
| Kingstonin kaupunki |
Muistan kuinka sain kirjeen päätöksestä vaihtoon lähtemisestä silloiseen Aberdeenin kotiini. Innosta hihkuen avasin kirjeen ja olin vielä enemmän innoissani kun kirjeessä luki että pääsen vaihtoon. Sit seuraava kysymys olikin, että missä ihmeessä tämä yliopisto on? Se ei nimittäin ollut ensimmäinen vaihtoehtoni, vaan taisi olla itseasiassa kolmas. Noh, kohtalolla oli selvästi kätensä pelissä ja minut oli tarkoitettu Kingstoniin! Juttuhan on niin, että minulla olisi ollut jokatapauksessa hauska vuosi, olisin sitten päätynyt Vancouveriin (ensimmäinen vaihtoehto) tai Oklaholmaan (vika vaihtoehto). Nyt jälkeenpäin olen miettinyt, että jos olisin päätynyt Vancouveriin, olisin suurella todennäköisyydellä ollut samoilla kursseilla yhden ihanan ystävän kanssa, jonka olen nyt tavannut Lontoossa omalla kurssillani. Se olisikin ollut hauskaa.
![]() |
| Tämä kuva ei ole ehkä relevantein, mutta käytiin yhdellä maatilalla jossa oli supersuloisia kissanpentuja! |
Kanadan Länsirannikko jäi minulta kokonaan kokemattaa finanssipuutteen vuoksi, mutta toisaalta ehkä joskus pääsen sinne vielä?
![]() |
| Saisko ton rusketuksen takaisin? |
![]() |
| Cuba! |
Vaihdossa ollessa tuli myös koettua paljon uusia asioita. Kuten esim. Queensin yliopiston omia perinteitä. Joka lukuvuoden alussa järjestetään ns. NEWT-viikko jolloin "kastetaan" uudet vaihtarit. Voi vitsit, viikko oli täynnä hauskanpitoa ja uusiin kavereihin tutustumista, ja viikko huipentuikin siihen kun saatiin yliopiston omat haalarit jotka sitten perinteisesti koristeltiin maalien ja partavaahdon avulla. Jep, luitte oikein. Meillä oli iso maalisota, jonka lopputulos oli melkoisen mielenkiintoinen..Ja vietin suihkussa varmaan 1,5 h yrittäen saada kaikki maalit pois.
Lopputulos:
Yksi iso asia joka tapahtui heti vaihtarivuoden alussa olivat perinteiset Homecoming-bileet. Kuten nimestä voi päätellä, tällöin palasivat Queensin alumni takaisin yliopistoonsa ja ohjelmassa oli juhlaa ja tietysti amerikkalaista jalkapalloa. Huhujen mukaan juhlat ärtyvät yleensä aika rajuiksikin ja apupoliisivoimia oli kutsuttu paikalle aina Torontosta saakka. Vaihtaritkin tietysti juhlintaan osallistuivat, allekirjoittanut hieman rauhallisemmalla meiningillä tosin. Homecomingin aamu perinteisiin kuului pitää lettukestit, sen varjolla minä vedin aamupalaksi purkillisen Ben & Jerrysiä. Melkein sama asia ;)
Mitä tähän loppuun voisi sanoa näiden kaikkien ihanien muistojen jälkeen? Elämä kulkee eteenpäin ja en kaipaa aikaani Kanadassa, vaan miellän sen yhtenä ikimuistoisena vuotena jolloin koin monia uusia asioita, näin monia uusia paikkoja ja tutustuin ihaniin ihmisiin. Yhtä heistä olen saanut kutsua poikaystäväkseni nyt jo yli kolmen vuoden ajan. Opiskeltua tuli, reissattua, juhlittua ja tavattua uusia ihmisiä. Aika täydellinen sekoitus! What can I say? Lähtekää vaihtoon!
Onko siellä ruudun takana ihmisiä jotka ovat lähdössä vaihtoon? Tai kenties olleet jo? Mitä muistoja on jäänyt mieleen?














