tiistai 16. elokuuta 2016

Upeat Victorian putoukset/Zimbabwe



Aloitetaan meidän häämatkakertomuksien purkaminen loogisesti meidän ensimmäisestä kohteesta eli Victorian putouksista, joita olimme matkustaneet ihailemaan Zimbabwen puolelle. Ja me kyllä todella matkustimme, nimittäin perille saavuimme 24 tuntia myöhemmin lähdöstä, kolmen lennon jälkeen. Oli ehkä hieman kohmeinen olo. 

Kun viime vuoden puolella saimme vihdoin päätettyä että haluamme suunnata Afrikkaan häämatkalle, koko matkan suunnittelu alkoi itseasiassa siitä että halusimme nähdä Victorian putoukset. Loput kohteet, eli Mosambikin rannat ja Botswanan safarit lisättiin sitten tähän soppaan joko meidän tai matkatoimiston avustuksella. Me vaan haluttiin ehdottomasti tällä kertaa nähdä viimeinkin nämä kuuluisat putoukset. Ja olen kyllä supertyytyväinen että putoukset valittiin yhdeksi näistä meidän häämatkan etapeista. 

Pitkän matkustuksen jälkeen oli ihana saapua meidän hotelliin, the Victoria Falls Hotel joka yllätti, nimittäin ensimmäinen asia joka nähtiin hotellin omassa puutarhassa oli lauma pahkasikoja! Minusta pääsi vain pieni vinkaisu ennen kun kiiruhdin tuijottamaan ja ottamaan kuvia näistä suloisista Pumbista. Myöhemmin tajusimme kuinka onnekkaita olimme, sillä tämän ensimmäisen päivän jälkeen ei pahkasikoja näkynytkään enää hotellin piha-alueella. Paviaaneja ja mangusteja sitäkin enemmän! Näiden eläinten läsnäolo selittynee sillä, että heti hotellin ulkopuolelta alkaa kansallispuisto. Hotellin sijainti oli loistava sillä siitä käveli n. 10 minuuttia putousten sisäänkäynnille hiekkatietä pitkin paviaanien kanssa. Ja muutenkin itse hotelli oli todella kaunis ja hyvin erilainen meidän muista majoituspaikoista sillä se henki brittiläistä siirtomaatyyliä. Siirtomaatyyli sisustuksena iskee muuten minuun kyllä ja tuli melkein kotoisa olo kun aamiaisella sai tyypillisiä brittiruokia kuten skonsseja ja eggs, beans & toast (ja siis kyllä paljonkin muuta paljon herkullisempaa aamiaisruokaa) mutta mielestäni siinä kohtaa mentiin liian pitkälle kun suihkussa jouduin leikkimään erillisen kylmä-ja kuumavesihanan kanssa. Siinä pääsi muutama ärräpää vaikka muuten hotelli olikin aivan upea ja upeilla näköaloilla.





Saavuimme hotellille puolenpäivän jälkeen ja olimme jo aikaisemmin päättäneet että menemme jo saapumispäivänä tsekkaamaan itse putoukset koska periaatteessa meillä oli vain 1,5 päivää aikaa Victoria Fallseilla. Aluksi mietin että riittääköhän se, mutta hyvin se riitti meidän mielestä! Enemmän kuin hyvin itseasiassa! 

Ensimmäisenä päivänä pääsimme itseasiassa vasta kolmen jälkeen Victorian putousten sisääntuloportille ja paikka sulkeutui kuudelta kun aurinko laski. Maksoimme 30 USD sisäänpääsymaksun/per henkilö joka tuntui aika reippaalta summalta mutta eipä sitä siinä vaiheessa enää nikotellut kun sinne saakka oli matkustanut. Ja itseasiassa mielestäni on ihan loistavaa että putousten ympärillä oleva alue on rauhoitettu kansallispuistoksi ja sinne veloitetaan pääsymaksu sillä se tarkoittaa että putoukset ovat oikeasti luonnon rauhassa. Toisin kun esim. Niagaran putoukset joiden upeutta mielestäni himmenttää se, että (ainakin Kanadan puolella) putouksia ympäröi sellainen vegasmainen ilmapiiri kaikkine kauppoineen, kasinoineen ja ravintoloineen. Siinä ei ole luonnonrauhasta tietoakaan.



Ylläri, ylläri, putoukset kuulee ennenkuin ne näkee. Käveltiin polkua pitkin ensimmäisellä näköalapaikalle ja oltiin molemmat niin innoissaan että hyvä että housuissamme pysyttiin! Tätä oltiin kuitenkin odotettu niin kauan! Ja Victorian putoukset eivät kyllä todellakaan tuottaneet pettymystä! Se näky, eli tuo mikä allaolevissa kuvissa näkyy, oli ensimmäinen kohta joka putouksista nähtiin ja se salpasi jo sateenkarineen henkemme. Varsinkaan kun paikalla ei sillä hetkellä sattunut olemaan oikean ketään muita. Ehkä myöhäinen iltapäivä aloitusajankohtana kannatti. Mutta jo ensimmäisen näköalapaikan perusteella vierailu Victorian putouksilla kannatti ehdottomasti mielestämme!



Me vierailimme putouksilla ns. kuivan kauden aikaan (joka Wikitravelin mukaan on huhtikuusta lokakuuhun) mutta jollemme olisi tietäneet sitä, en olisi ihan heti arvannut että on kuiva kausi menossa. Tietysti hankala sanoa kun en ole putouksia nähnyt sadekauden aikaan mutta vettä oli kyllä ihan tarpeeksi ja nyttenkin jo paikoitellen oli hankala välillä nähdä itse putouksia kaiken vesihyöryn takaa. Mielestäni siis näin elokuussa oli oikein hyvä aika vierailla putouksilla, ne oli todella upeat ja vettä oli enemmän kuin riittävästi.








Me ehdimme hyvin kävellä kaikki näköalapaikat ja katsella putousten eri osia sellaisessa 2,5 tunnissa eikä edes tullut kiire vaikka niin alunperin ajattelin. Tässäkin kuitenkin todellisuus on se, että vaikka putoukset ovat todella hienot niin loppuenlopuksi se on vain vettä eikä jokaisella näköalapaikalla jaksa kovin montaa minuuttia enempää pällistellä. Ja me ei kyllä edes kiirehditty vaan nautittiin rauhassa ja otettiin tietysti paljon kuvia!!

Sinänsä mielestäni tuo myöhäinen iltapäivä oli aika kiva aika olla liikkellä koska nähtiin myös putoukset ihanassa auringon valossa kun aurinko alkoi jo laskemaan.




Ensimmäinen päivä meni siis hyvin leppoisasti, auringonlaskusta nautittiinkin hotellimme terassilta käsin ja katsoimme punaiseksi värjäytyvää taivasta drinkkejä siemaillessa ja etäältä nousevaa vesihyöryä. Loistava ensimmäinen päivä ja seuraava päivä tulisi olemaan vähintään yhtä jännittävä sillä silloin olisi tiedossa helikopterilentoa ja auringonlaskuristeilyä Zambesi-jokea pitkin!

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Mieletön kuukausi takana, nyt aika palata taas arkeen!



Huhuu, onko siellä ruudun takana ketään lukijoita enää? Kuukauden tauko normaali arjesta taisi tehdä terää monellakin tapaa, nimittäin oikein odotin tänään että pääsen taas kirjoittelemaan blogiin postauksia kun taas ennen lomaa into oli hieman kadoksissa ja blogin kirjoitus ei oikein inspiroinut! Nyt pitäisi kuitenkin palata taas arkeen, huomenna pitäisi lähteä ajamaan töihin muiden työmatkalaisten vanassa. Täytyy sanoa että vaikka arjesta nautinkin niin hieman pelkään että miten se taas tästä lähtee liikkelle kun mieli on vieläkin ihan pilvihattaroissa kuluneen kuukauden tapahtumien johdosta. 

Nyt löytyykin taas innostusta siis blogin suhteen vaikka muille jakaa, mutta samalla huomaan että mistäs sitä aloittaisi edes näin pitkän loman jälkeen? Mistä sitä kirjoittaisi ensimmäisenä? Tähän menneeseen kuukauteen kun mahtui sellaisiakin suuria tunteita ja juttuja että miten niitä lähteä edes kuvailemaan...

Aloitetaanko siitä isoimmaista, eli meidän häistä? Koska mehän todella sanottiin tahdon 30.07.2016 upeana aurinkoisena kesäpäivänä, perheen ja ystävien läsnäollessa. Meidän hääpäivä oli kaikkea mitä oltiin ikinä edes uskallettu toivoa ja tiedän että tulen muistelemaan tuota kaunista päivää vuosia eteenpäin aina hymy huulilla. Sanat eivät riitä kuvailemaan sitä onnellisuuden tunnetta, olen nyt virallisesti rouva maailman ihanimmalle miehelle. Vaikka rouva titteli saatika uusi sukunimi eivät todellakaan ole iskostunut päähän. Varmaan hääpäivästä tulen jakamaan myös jotain osia täällä blogin puolella kunhan saamme ensin kuvaajaltamme hääkuvia. 



Häämatkalle lähdimme suoraan häiden jälkeen. Tai heti seuraavana maanantaina häiden jälkeen ja täytyy kyllä sanoa että olen erittäin tyytyväinen että lähdimme matkalle heti häiden jälkeen. Se takasi sen että pystyimme jatkamaan sellaisessa "kuplassa" leijumista ja vaan nauttia toistemme seurasta ja fiilistellä häitä. Häämatka oli aivan mahtava huipennus tällä upealle kuukaudelle.  

Häämatkallahan olimme itseasiassa loppuenlopuksi neljässä eri maassa: Zimbabwessa, Botswanassa, Mosambikissa ja Etelä-Afrikassa (tosin tällä vain kaksi päivää lentojen vaihtojen välissä). Jos meidän häitä on vaikea pukea sanoiksi niin samoin kävi kyllä häämatkan kanssa. Alunperinkin halusimme sellaisen ns. "elämämme matkan", aivan tajuttoman ikimuistoisen reissun ja sellaisen me kyllä saimme. Olemme ruvenneet kutsumaan matkaamme "superlatiivien häämatkaksi" koska kaikki kokemukset olivat nimenomaan superlatiivimuodossa tyyliin: "hienointa ikinä, älyttömintä ikinä, upeinta, mahtavinta jne". Palasimme tänään puolenpäivän aikaa Emiratesin siivillä takaisin Britteihin ja kotiin ja nyt täällä ollaankin iltapäivä ihmetelty niitä tuhansia kuvia joita otimme. Siinä kestääkin hetki että saamme ne järjestykseen. Häämatkan juttuihin palaan ehdottomasti myös täällä blogin puolella, saa nähdä mistä kohteesta sitä vaan aloittaisi juttujen purkamisen!

Ja kaiken tämän lisäksihän ehdin viettää kaksi ihanaa kesäviikkoa Suomessa ja kotona ja vaikka hääjärjestelyt veivät ison osan ajasta niin silti ehdin nauttimaan Suomen upeasta kesästä!

Tälläistä on siis täällä tapahtunut viimeisen kuukauden aikana, nyt täytyy varmaan mennä ihan itse kokkaamaan illallista. Se tuntuukin aina olevan yksi kovin juttu paluussa arkeen että ruokaa ei enää kannetakaan vaan nenän eteen vaan sitä täytyy ihan itse tehdä! Suuret on ongelmat...

Palataan siis näihin kuviin ja tunnelmiin myöhemmin!


sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Meidän "juhannus"



Juhannusta ei Briteissä juhlita mutta tänä vuonna halusin yrittää saada jotain juhannusfiilistä aikaa myös täällä. Viime vuonnahan pääsin viettämään juhannusta ihan kotikotiin ja hyvin perinteinen juhannus se olikin - ei ole Suomen juhannusviettoa voittanutta!

Me vietettiin meidän juhannusta lauantaina. Perjantai-iltana käytiin vaan lähipubissa skumpalla ja sitten intialaisessa syömässä. Intialaisen ruuan syöminen aiheuttaa tosin aina sen että ruokakooma saapuu heti ja hyvä etten nukahtanut ravintolan pöytään. Mies söi vielä ihan rauhassa ja minä hoputin häntä lappamaan safkaa naamariin että pääsen mahdollisimman pian nukkumaan. Olinkin sitten jo puoli kymmenen maissa höyhenmailla. Tosin minun puolustukseksi sanottakoon että olinhan jo herännyt perjantaina aamuneljältä äänestystulosten vuoksi. 

Lauantaina herättiin ihanaan auringonpaisteeseen ja todettiin että ehkä tästä tulee vielä ihan hyvä juhannuksenvietto päivä! Lähdettiin aamiaisen jälkeen läheiselle maatilalle ja heidän ihanaan maatilapuotiinsa kahville ja hakemaan evästä iltaa varten. Käytiin myös vetämässä sellainen 11 km juhannuslenkki (kävellen tosin) peltoja pitkin. Ja minä pääsin askartelemaan sen suuresti haluamani kukkaseppeleen! Kesti kyllä hetki ennenkuin sain väkerrettyä tarpeeksi kestävän ja ison seppeleen, ensimmäinen versio kun hajosi aika nopeasti....Siinä peltomaisemia, sinistä taivasta ja heinikkö katsellessa tuli kyllä mieleen että ainakin maisemien suhteen päästiin aika lähelle suomalaista juhannuksen viettoa. Tosin järvimaisemat puuttuivat kokonaan!





Juhannusateria ei valitettavasti ollut ihan Suomi-herkkujen luokkaa, mutta saatiin sentään nauttia meidän omista uusista perunoista (siis ihan meidän omasta kasvimaasta!) ja ostettiin hieman graavilohta. Niin suomalaista kun näillä resursseilla saatiin aikaiseksi!

Illaksi olin varannut meille liput paikalliseen kesäteatteriin. Pelkäsin hirveästi että taas jouduttaisiin peruuttamaan lähtö kun sataa vettä mutta mitä vielä, ilta oli aivan upea ja aurinkoinen. Ja niin oli kyllä ympäristö kesäteatterille. Keskellä metsäaukioita oltiin laitettu valot roikkumaan puista, olkipaalit istuimiksi ja pienen pieni lava joka toimi näyttämönä. Siinä sitten istuttiin olkipaaleilla vieretysten, nautittiin kesäillasta, Shakespearesta ja piknikistä. Näytelmä oli todella Shakespearen Twelth Night. Vanhoillisen englannin vuoksi osa näytelmän alusta meni vähän ohi, mutta onneksi sain pian juonen päästä kiinni. Ja vaikka kyseessä oli ihan amatöörinäyttelijät niin vitsit he olivat hyviä! Nautittiin ihan täysillä ja kympiltä hiivittiin takaisin pellon halki muiden kulkijoiden kanssa kohti autoa hymyt huulilla. 




Blogi varmaan alkaa pikkuhiljaa hiljenemään kesän viettoon, loma alkaa hiipiä kulman takaa ja tässä on vielä jonkin verran tehtävää heinäkuussa koittavia häitä (ja häämatkaa) varten. Ja kommentoinnin määrästä nähden taitaa olla niin että kaikki muutkin alkavat olemaan kesän vietossa (tai sitten minun jutut on laskenut kuin lehmänhäntä ja kukaan ei jaksa kommentoida niitä!). Suosikkisomekanavani instagram pysyy varmasti aktiivisena (@laura.fin) ja olenpa alkanut käyttämään myös snapchattia. Tosin en ole ehkä ihan vielä vakuuttunut siitä, mutta toistaiseksi myös sieltä löytää meikäläisen nimimerkillä lurabella. Ihanaa kesänjatkoa siis kaikille jos en tänne hetkeen ehdi, palaillaan taas (minut tuntien varmaan jo parin päivän päästä kun totean että haluan tulla kirjoittelee tänne jotain!) viimeistään elokuun puolella kun ollaan palattu häämatkalta! 

perjantai 24. kesäkuuta 2016

Sillä tavalla sitten kävi - tunnelmia Brexitistä

Yksi niistä äänestyslipukkeista joita meidän postiluukusta tungettiin sisään


Torstaina 23.06.2016 klo.22.00 illalla äänestysasemat sulkeutuivat ympäri Britanniaa. Kansalaiset olivat juuri äänestäneet haluavatko he pysyä osana Euroopan Unionia vai lähteä.

Torstai

Klo.22.00 äänestyasemien sulkeuduttua punta vahvistui koska sijoittajat uskoivat vahvasti remain-äänien voittoon.

Klo.22.30 arveltiin ensimmäisten äänestystulosten alkavan tippua siinä puolenyön maissa.

Klo.23.15 päätin mennä nukkumaan ja viimeisiä asioita mitä tuloslähetyksissä puhuttiin oli viimeisimmät gallupit ja kuinka niiden mukaan remain-äänet voittaisivat. Tunsin oloni suhteellisen varmaksi että Britit äänestäisivät EU:ssa pysymisen puolesta.

Perjantai

Klo.02.14 Herään yhtäkkiä johonkin ja katson kelloa. Nopeasti katson puhelimesta mikä on tilanne äänten laskennan suhteen. "Hitsit, leave-äänet johtavat"...

Klo.04.30 Herään taas itsekseen, katson kelloa ja puhelinta. Äiti oli laittanut jo viestiä että esim. oma kotikaupunkini on äänestänyt lähtemisen puolesta. Katson taas kännykästä tuloksia ja leave-äänet johtavat edelleen. Luovutan nukkumisen suhteen ja raahaudun alakertaan katsomaan tuloslähetystä televisiosta. Tulokset näyttää synkiltä, leave-äänet johtavat edelleen.

Klo.04.40 BBC julistaa tulokset viralliseksi ja leave-kampanja voittaa. Iso-Britannia on äänestänyt EU:sta eroamisen puolesta. Käyn (herättämässä) ja kertomalla miehellä nämä historialliset uutiset. Punta on laskenut alhaisimmalla tasolle sitten vuoden 1985.

Syön aamupalaa viideltä aamulla, juttelen iskän ja äidin kanssa äänestyksestä, luen uutisia ja Twitteriä.

Seiskaksi menen perjantai-aamun GRIT-tunnille. Tunnilla on kaksi muuta osallistujaa minun lisäkseni ja juttelen siinä ennen tunnin alkua niitä näitä toisen osallistujista kanssa. Hän kysyy mistä olen kotoisin. Miten päädyin Britteihin. Kauanko olen ollut täällä. Äänestyksen tulokset saivat minut puolustuskannalle ja totean vain että Britannia on tätä nykyä kotini. Keskustelu jatkuu ja käykin ilmi että kaikki olivat EU:ssa pysymisen kannalta. Toinen osallistuja on huolissaan omasta perheyrityksestään jossa he tekevät suurimmaksi osaksi kauppaa muiden EU-maiden kanssa.

Klo.08.00 Pääministeri David Cameron ilmoittaa erostaan. Uusi pääministeri pitäisi olla tiedossa ensi lokakuun puoluekokouksessa. Spekulaatiot uudesta johtajasta alkaa välittömästi.

***********************
Perjantain puoleenpäivän mennessä olemme siis saaneet tietää että Britit ovat äänestäneet EU:sta eroamisen puolesta, Cameron on eronnut, Skotlanti on ilmoittanut halustaan järjestää toinen kansanäänestys itsenäisyydestä ja jopa Irlannin Sinn Fein puolue kommentoi aikaisin aamulla kuinka pitäisi järjestää äänestys Irlannin ja Pohjois-Irlannin liittämisestä yhteen. Myös työenväenpuolueen vetäjää Jeremy Corbyniä on vaadittu eroamaan.

Seuraavaksi keskustelu jatkuukin siitä kuka on seuraava pääministeri, koska Britannia aloittaa virallisen eroprosessin, vai aloittaako se sitä ollenkaan vai yrittääkö Britit keksiä jotain muuta keinoa. Mitä tapahtuu Skotlannille? Ja koska se Lissabonin sopimuksen 50 artikla pistetään käyntiin jos Britit päätyvät sille tielle.

Että sellainen perjantai aamu/aamuyö.