sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Kesäsunnuntai

Tänään meillä oli todella kiva kesäsunnuntai! Sääennusteet lupasi koko viikon ajan kamalaa vesisadetta viikonlopuksi mutta onneksi ne eivät tällä kertaa pitäneet paikkaansa - lauantaina ja sunnuntaina aurinko paistoi mukavasti ja lämpötilat kohosi vihdoin kunnon hellelukemiin!

Aamulla nautittiin lettuaamiainen sunnuntain kunniaksi. Meillä ei tehdä mitään terveellisiä proteiinilättyjä vaan kunnon perinteiset lätyt paistui hellalla voin kanssa ja päälle levitettiin luonnollisesti nutellaa. Ei todellakaan mikään tervein aamupala mutta niin hyvää - elämä on tehty nautittavaksi (ja joo, nää on spesiaali herkkuja että ei näitäkään joka päivä meillä vedetä)!


Aamupalan jälkeen lähdettiin läheiseen puistoon jossa paikallinen RSPCA (Royal Society for the Prevention of Cruelty to Animals) oli järjestänyt leikkimielisen koiranäyttelyn "Bark in the Park". Tästä näyttelystä oli kuitenkin perinteinen pönötys kaukana ja koiria palkittiin erilaisilla mittareilla kuten mm. waggiest tail, happiest puppy, happiest rescue dog ja happiest vintage dog. Hauskoja titteleitä siis ja koiria oli ilmoittautunut paljon mukaan! Ei auttanut taas yhtään mun alati kasvavaan koirakuumeeseen mutta toisaalta oli ihana kun pääsi vapaasti taputtelemaan koiria niin paljon kuin sielu sieti.


Happiest puppy titteli meni aika itseoikeutetusti tälle 12 viikkoiselle mopsi-hurmurille nimeltä Frank! Inhottavaa, kaikki kuvat jotka tästä söpöstä otuksesta otin oli aika epätarkkoja, mutta ehkä tästä jotain selvää saa. Hurmaava ja onnellinen pentu oli kuitenkin kyseessä, kuinkas muutenkaan.


Näyttelyn jälkeen tultiin kotiin ja päätettiin jatkaa vielä golffaamaan kun oli niin kiva keli. Kaikki ilo irti siitä että kerrankin aurinko paistaa! Pelikin sujuu paremmin kun ilmat on suotuisat. Tosin aika monella oli sama ajatus ja kenttä oli suhteellisen täynnä, aika hitaaseen tahtiin pelattiin kun koko ajan täytyi venailla että edessäolevat pääsee alta pois (varsinkin kun poikaystävä vetelee sellaisia drivejä että on suoraan greenillä).



Sen jälkeen ilta olikin hyvä päättää nachoihin ja finaalin katsomiseen. Finaali tietty pyörii vieläkin taustalla mutta voi elämä kun kukaan ei voi tehdä maalia (Argentiinalla kyllä mielusti sitä maalia toivoisin).


Kaikenkaikkiaan siis kiva ja leppoisa kesäpäivä takana! Tälläisistä pienistä jutuista ne kivat päivät syntyy, olisi hyvä minunkin muistaa tämä useammin. Nyt toivotaan että nämä aurinkoiset kelit pysyisivät hetken!

perjantai 11. heinäkuuta 2014

15 päivää lomaan!

Mun päähän ei mahdu tällä hetkellä mitään muuta kuin loma, loma, loma. Johon on siis vielä 15 päivää aikaa. Tietenkin pitäisi keskittyä juuri nyt tähän kesään täällä Englannissa mutta suoraan sanottuna se on vähän vaikeaa kun aurinkoista on ollut vaan silloin kun nyhjötän sisällä toimistossa ja viikonloppuisin kun voisi tehdä kaikkea kivaa niin vettä tulee kuin saavista kaatamalla. Not nice. Tuntuu että Lontoo on saanut kaikki tämän saaren hyvät kesäsäät.

Ei ole oikein kunnon kesäfiilistä ja toivon tietysti että se koittaa sitten kun loma alkaa. Samalla murehdin siitä että entäs jos kelit on kamalat koko Suomen loman aikana tai jos en ehdi yhtään nauttia lomasta ja rentoutua kun koko ajan on niin kamalasti tekemistä ja niin vähän aikaa? On taas ongelmat...Esim. tulevakin viikonloppu näyttää todella ankealta kelin suhteen ja suoraansanoen kaikki kivat aktiviteetit tapahtuu ulkona. Noh, onneksi juuri ennenkuin lähden Suomeen mennään Glasussa käymään kun Commonwealth Gamesit alkaa - tämä kesä on kyllä ollut yhtä suurta urheilutapahtumaa. Mut joo, kaikki läheiset tietää kyllä että meikäläisen loma on alkamassa kun en ole mistää muusta puhunutkaan. Nyt näen jo painajaisia että entäs jos junat on myöhässä ja myöhästyn koneestani? Onneksi otin aikaisemman junan...

Noh, kuitenkin, olen sentään jotain muutakin juttuja tehnyt kuin vain miettinyt lomaa. Kävin esimerkiksi keskiviikkona eräässä paikallisen eläinkodin (animal rescue home, mikäköhän tämäkin olisi suomeksi) vapaaehtoisjuhlissa. Olen käynyt siellä kävelyttämässä koiria aina kun aika sallii ja lievittämässä omaa koirakuumettani. Kaikki ne koirat siellä kyllä omaa niin sydäntäsärkevät ilmeet, olisin niin mielelläni adoptoinut ne kaikki. Siis katsokaa nyt tämä suloisuuden silmiä. Se tahtoo kotiin mun kanssa!


Kävin myös ensimmäistä kertaa lenkille sitten vuoden miekka ja kivi. En usko miten olen voinut olla niin saamaton liikunnan suhteen. Nyt olisi tarkoitus lisätä liikuntaa hieman ja käydä edes golfaamassa, siinä sentään joutuu kävelemään. Aamulenkki oli uskomattoman piristävä ja kun oli vielä niin upea keli, niin siitä sai hyvin energiaa loppupäivään. Vielä kun jostain saisi sen tahdonvoiman jatkamaan tätä lenkkeilyä...


Lenkkeilyn jälkeen onkin hyvä siirtyä syömiseen, eikö? Tällä viikolla ollaan kokeiltua paria hieman erilaista ruokalajia ja ne olikin todella maittavia. Alkuun kuitenkin kuva ihan perus smoothiesta ihan vaan sen takia kun ne on niin nättejä! Tällä kertaa sinne eksyi kaikki jämä aineet kuten vähän kreikkalaista jugua, kiiviä, yksi banaani ja vähän limen mehua.


Löysin nimittäin mielenkiintoisen reseptin yhdestä mun lemppari blogista (mitä ruokaan ja leipomiseen tulee) ja halusin heti sitä päästä kokeilemaan - eli tonnikala tartaria yhdessä guacomolen kanssa. Kuulostaa ehkä hieman oudolta mutta toimi hyvin! Tosin lohi ceviche jää silti vielä mun lemppariksi. Resepti löytyy täältä. Plussaa siitä että tämä on ehkä maailman helpoin ruokalaji tehdä!


Eilen tehtiinkin sitten Durban Bunny Chow with Banana Chutney, Bean Pickle and Chilli Sauce. Kamala nimihirviö mutta mielettömän hyvää currya! Ja ei sisältänyt pupua vaikka nimi vähän siihen viittaisi, kanaa kylläkin. Saatiin poikaystävän veljeltä ja hänen tyttöystävältään lahjaksi 6 kk kotiinkuljetuksena reseptit ja mausteet intialaisvaikutteisiin curreihin. Joten joka kuukausi postiluukusta sujahtaa maustelaatikko ja sisältä löytyy sen kuukauden resepti. Todella kiva lahjaidea mielestäni, täältä löytyy heidän nettisivut. Tämä resepti nousi itseasiassa lempparikseni, mutta vielä on neljä pakettia tulematta!


Sellaista siis tänne, nyt jatkan niiden lomasuunnitelmien tekoa...

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Töissä Briteissä

No niin, ajattelinkin tässä postauksessa käsitellä työskentelyä Briteissä vähän laajemmasta näkökulmasta, aikaisemminhan kirjoitin työnhausta Englannissa ja nyt olisi vuorossa toinen osa. Muistuttaisin taas että kaikki näkemykset ovat henkilökohtaisia kokemuksia/mielipiteitä eikä sen vuoksi luonnollisestikaan mitään yleismaailmallisia totuuksia miten täällä tehdään asioita!

Pääasiallisesti mielestäni brittiläinen  työkulttuuri ei nyt niin kamalasti suomalaisesta eroa. Toisaalta sitten pari todella selvää juttua pomppaa silmille näistä eroista suomalaisen ja brittiläisen työkulttuurin välillä.


Ensinnäkin omaan kokemukseeni perustuen työpäivät on pidempiä Briteissä kuin Suomessa. Ja tämä pätee myös Lontoon ulkopuolelle. Kaikkihan tietää että Lontoossa tehdään ihan oman mittaisia työpäiviä mutta kyllä ne työpäivät pidempiä muuallakin maassa on. Luin joskus jostain suomalaisesta blogista että blogin kirjoittaja oli lähtenyt töistä vasta puoli kuudelta ja se oli todella myöhään hänellä (kirjoittajalla oli normaali toimistoajat, aloittaen siis yhdeksältä aamulla). Mun standardi työajat on yleensä klo.9-18. Periaatteessahan työajat on kai merkattu niin että mun työt loppuu viideltä mutta kyllä toimistolla yleensä viihdyn ainakin puoli kuuteen, useimmiten kuuteen. Ja tämä tapahtuu silloin kun ei ole niin kiireistä. Kiireisinä aikoina tunnit yleensä paukkuu aika helposti. Sama juttu oli Brysselissä, klo.9-18 työtunnit oli ihan standardeja. Tiedän että nämä on tietysti paikkakohtaisia mutta kyllä mä muistan kun olin kesätöissä Suomessa ja porukka lähtee duunista kolmen jälkeen nauttimaan kesästä. Ei vaan täällä.

Täällä ei myöskään tehdyille ylitöille ole sen ihmeellisempiä systeemejä, kellokortteja en ole ikinä nähnyt tai kuullut niistä. Työt pitää tehdä ja ne tehdään siinä ajassa kun niihin menee. Toisaalta monelle työpaikalla varmaan annetaan sitten tehdyt ylityötunnit "time off-lieu", eli eksrtavapaapäivinä mikä toimii ihan hyvin.


Saaduissa lomapäivissä mennään samoissa lukemissa kuin Suomessa.  Suomessa sen sijaan kun yleistä on pitää se neljän viikon kesäloma niin täällä ei todellakaan lomailla niin paljon kesäisin. Kaksi viikkoa taitaa olla aika normi, minä olen lomalla kolme viikkoa yhtäputkeen tänä kesänä ja se on jo aika pitkä aika paikallisilla standardeilla. Loput lomat ripotellaan sitten ympäri vuotta.

Mitäs muuta sitten? Noh, työilmapiiri on mielestäni aika tiivis, työkavereiden kanssa sosialisoidaan aika paljon myös töiden jälkeen, mikä on mielestäni kiva juttu (vielä kivempi jos asuisin samassa kaupungissa missä olen töissä). Työmatkat on yleensä aika pitkiä (verrattuna Suomeen), varsinkin tietysti Lontoossa. Itse todella kuljen 1,5 h suuntaansa joka päivä ja en ole ainut joka tätä tekee. Onneksi minulla on joskus mahdollisuus etätyöpäiviin, välillä junassa istuminen raastaa hermoja. Todella positiivinen juttu verrattuna aikaisempiin työpaikkoihini Suomessa on se, että positiivista palautetta annetaan mielellään. Suomessa ollessani harvoin sain palautetta työstäni, mutta nykyisessä työpaikassani saan kehitysehdotuksia ja myös sitä positiivista palautetta kun työt on tehty hyvin. Tämä on mielestäni suuri plussa koska ainakin minua se motivoi eteenpäin.

Suuri ero ja fakta mikä pitää tiedostaa on että onhan täällä muualla Briteissä työskentely siinä mielessä leppoisampaa kuin Lontoossa. Itsehän en ole koskaan ollut Lontoossa töissä, mutta kavereiden stooreja kuunnellessa tiedostan sen, että työnteko on leppoisampaa (vaikka työajat olisikin pidempiä kuin Suomessa) siinä mielessä että vapaa-aikaa kyllä arvostetaan ja töitä harvoin tehdään yömyöhään saakka.

Kuten sanottu, erilaisia kokemuksiakin tietysti varmasti löytyy ja nämä ovat vaan omia mielipiteitäni. Muuten sanoisin ettei suomalaiselle ole kovin vaikeaa sopeutua Brittien työkulttuuriin, ei se loppuenlopuksi niin erilaista ole. Minä olen ainakin viihtynyt hyvin!


Kysymyksiä ja mielipiteitä saa toki taas esittää kommentiboksiin!

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Tour de France in Sheffield

Tiesittekö että Tour de Francen ensimmäiset etapit yleensä suoritetaan jossain muualla kuin Ranskassa? No minä en ainakaan tiennyt ja tämä fakta selvisi minulle vasta tänä vuonna. Faktatietoa en tästä saanut (luottoapu Wikipedia tarjosi aika ympäripyöreää tietoa) mutta yleensä nämä ekat stopit todella tehdään muualla Euroopassa, yleensä naapurimaissa. Wikipedian mukaan Tour oli edellisen (ja ainoan kertansa) Briteissä vuonna 2007 ja silloin reitti kulki Lontoossa. Poikaystävä kuitenkin väittää kivenkovaan että Tour on ollut kerran Briteissä vuonna miekka ja kivi ja silloin se kulki Etelä-Briteissä. Ota tästä nyt sitten selvää.



Kuitenkin, tämän pitkän alkuselostuksen päätteeksi voin todeta että tänä vuonna kisat tuli Yorkshireen, Le Tour Yorkshire - Grand Depart. Kisat pysyy Briteissä kolmen päivän ajan ja menee kolmessa eri vaiheessa:

  • Stage 1: Leeds to Harrogate/ 190 km/Lauantai 5.7.2014
  • Stage 2: York to Sheffield/201 km/ Sunnuntai 6.7.2014
  • Stage 3: Cambridge to London/155 km/Maanantai 7.7.2014
Ja luonnollisesti todettiin että pakkohan meidän on mennä katsomaan kisoja (vaikkei se ollut alkuperäinen suunnitelma) koska eihän sitä koskaan tiedä koska ne tähän osaan Brittejä tulisi taas? Täysin ainutlaatuinen tilaisuus. Sheffield on 30 minuutin junamatkan päästä meiltä, joten suunnattiin sinne tänään aamulla, aikeena tietysti nauttia hyvästä sunnuntai päivästä pyöräilyn parissa. 


Sheffieldissä oli oikein kunnon juhlatunnelma päällä - oheisohjelmaa oli paljon ja kaupungin keskusta oli täyttynyt erilaisista ruokakojuista ja pyöräilyyn liittyvistä jutuista. Todella hauskaa ja kun kelikin vielä sattui olemaan mukavan kesäinen, todettiin että tämä oli hyvä päätös.



Tosin me tehtiin virhe siinä kohtaa kun oli aika etsiä paikka josta nähtiin itse pyöräilijät. Luultiin että maali olisi ihan Sheffieldin keskustassa (ei kumpikaan tunneta kaupunkia ollenkaan) mutta eihän se siellä ollutkaan vaan jossain kauempana lähellä jotain urheiluareenaa. Lopputulemana päädyttiin kävelemään aika helkkarin paljon (minulla oli jalassa vielä täysin sopimattomat kengät) ennenkuin päädyttiin vihdoin maalilinjalle josta minä en nähnyt mitään kun edessä oli sellainen kiva ihmismassa. Poikaystävälle tämä oli helpompaa kun hän on sellainen hujoppi. Yritettiin sitten etsiä sopivaa koloa ihmismassasta että minäkin näkisin jotain ja vihdoin onnistuin sukeltamamaan aidan viereen 300 metrin päästä maalista. 



Loppukaneettina todettakoon että pyöräilyn katsominen ei ole ehkä ihan mun juttu. Olen kyllä aika ahkera penkkiurheilija mutta tälläinen laji jossa odotat ensin sen kolme tuntia ennenkuin näet mitään ja sitten ne kilpailijat on hujatanut ohi 15 minuutissa, ei sovi yhtään mun kärsimättämälle luonteella. Ihan kiva että mentiin katsomaan kun oli aika ainutlaatuinen tilanne ja tunnelma oli ihan mahtava mutta voin kyllä myöntää että pyöräilyn katsominen oli ehkä vähän tylsää. 



Mutta hei, Sheffield vaikutti todella kivalta kaupungilta! En ollut ennen käynyt siellä ja vaikka kauneuteen varmaan vaikutti aurinkoinen keli, niin silti se vaikutti hyvin viihtyisältä paikalta. Odoteltiin junaa hetki takaisin Derbyyn ja juna-aseman edustalla oleva aukio oli niin nätti aurinkoisena kesä-iltana! Peukut Sheffieldille, hyvä paikka järjestää maalintulo Tour de Francelle!