torstai 30. elokuuta 2012

Nurinkurisia tapoja part.2

Olen jo sen verran aikaa asunut ulkomailla ja vaikka säännöllisesti Suomessa käynkin ( ja kielikin taittuu ihan ihan normaalisti), tulee aina välillä eteen tilanteita kun ei vaan tajuu...Tiettyjä juttuja on juurtunut mieleen Briteissä asuessa ja ne aiheuttaakin sitten naurun tilanteita kun Suomessa vierailen. Olenkin jo aikaisemmin kirjoittanut kuinka jotkut tavat on mennyt päälaelleen Briteissä asuessa, ja kaikki tuon postauksen jutut pätee kyllä edelleen. Tässä nyt hieman lisää juttuja mitä olen huomannut kesän aikana.

Yksi näistä on ruokakaupassa käynti ja niiden saakelien vihannesten punnitseminen. Ihan oikeesti. Briteissähän nämä punnitaan kassalla ja Suomessa ollessa vienkin aina vihannet suoraan vaan pusseissa kassalle ja hymyilen aina yhtä hölmistyneesti kun kassaneidit ilmottaa, että "näitä ei ole punnittu". Ja samalla muistan että piru vieköön, nämä täytyy punnita itse. Nolointa on kun takana on kamalan pitkä jono ja sä juokset sit punnitsemaan ja pohtimaan kurkkujen, tomaattien ja muiden epämääräisten möykkyjen numeroita. Luulis että sitä oppis mutta tää käy kaupassa joka kerta. Varsinkin kurkkujen kanssa

Suomen kieli on mulla ihan hyvin säilynyt, vaikka välillä saattaa joitan sanoja unohtua. Suurimmat ongelmat mulla kyllä tulee siitä että nykyään jos haluan tehdä sanasta "negatiivisen", liitän sanan alkuun aina liitteen "epä". Kuten englanniksi tehdään (tajusiko tätä selitystä kukaan?). Selitin isälleni taannoin kuinka "Kambodza oli aika epäkehittynyt maa". Pankkiin soittaessa (olin vahingossa näppäillyt pin-koodin liian monta kertaa väärin) mutisin pankkineidille että josko hän voisi "epälukita" pankkikorttini. Koska en vaan keksinyt että miten muuten sanon että haluan kortin takaisin käyttöön jos vaan mahdollista... Luurin päässä oli hetken hiljaista.

Se että orange on suomeksi appelsiini (eikö?) ei myöskään mene kaaliin..useimmiten ne menee meikäläisen kielessä ihan vaan tuttavallisesti oranssina. Mitä sitä turhaan hienostelemaan. Onneksi äiti tajuaa tän jo nykyään.

Minulle on myös tullut ihan pakonomainen tarve täyttää hiljaisuudet vaikka millä small talkilla vähän tuntemattomimpien ihmisten kanssa. En ole ikinä muutenkaan ollut se hiljaisin tyyppi mutta nyt sana papupata on saanut ihan uuden merkityksensä. Suomessahan ei välttämättä tarvitse koko ajan puhua pälpättää jos ei ole asiaa, mutta minulle on iskostunut päähän se ajatusmaailma että hiljaisuutta ei saa syntyä, sitten jauhataan säästä vaikka puoli tuntia (ei ollenkaan mahdoton tehtävä Briteissä). Välillä se aika uuvuttavaa kun täytyy yrittää keksiä tikusta asiaa.

Toinen tapa joka on jäänyt päähän ja jonka tämä kuva tiivistää todella hyvin:

www.pinterest.com
Eli ylellinen "kohteliaisuusanojen" ja konditionaalien käyttö. Possibly, kindly, perhaps, if you could be so kind, please, maybe ...Ja ne on eksynyt suomen kieleenikin. Kaikki täytyy yrittää sanoa mutkan takaa superkohteliaasti. Vähempikin kyllä riittäisi. Nykyään jos joku töksäyttää asiat hyvin suoraan tulee mulle ensimmäisenä mieleen että henkilö on hyvin epäkohtelias.

Lontoo on tainnut tehdä tästä jo valmiiksi kärsimättömästä ihmisestä vielä kärsimättömämmän. Nimittäin jouduin eräänä päivänä odottamaan 5 min (siis voitteko kuvitella, 5 min!!) ratikkaa Helsingin keskustassa ja siitäkös puhisin ainakin puoli tuntia. Typerintä oli, ettei mulla edes ollut kiire minnekään, kunhan vaan luulin. Lontoossa kun 2 min metron odotus tuntuu jo pieneltä ikuisuudelta.

Tottakai kulttuuri- ja kielierot vaikuttaa myös toisin päin. Tapahtui kerran päiväkävelyllä Hyde Parkissa:

Poikaystäväni: "I used to like Yorkies but now.. I'm not big fan of them anymore"
Minä: "Yeah, I used to like them as well, but nowadays I think they are just too skinny and bony"
Poikaystäväni: "What an earth are you talking about?"
Minä: "Yorkies. Wasn't that what we were talking about?"

Joo, poikaystäväni puhui Yorkie-nimisestä suklaasta, minä taas koirarodusta nimeltä Yorkshirenterrieri. Ja kuulemma Yorkie-suklaapatukat on tosi täyttäviä ja pulleita. Ei yhtään bony.


Tälläistä aina sattuu ja tapahtuu ja mun mielestä nää on yleensä vaan niin huvittavia tilanteita :) Mites teillä, onko mitään outoja tapoja tai juttuja tarttunut ulkomailla asuessa mitkä Suomessa aiheuttavat hauskoja (tai noloja) tilanteita?

P.S. Arvatkaa kenen lopputyö on periaatteessa valmis ja kuka pääsee huomenna lähtee lempparikaupunkiinsa tapaamaan lemppari-ihmisiä?Me, me,me!!!

25 kommenttia:

  1. Tuo kohteliaisuusjuttu on mullakin sellainen, että aina Suomeen palatessa kaikki "yks kahvi" -tyyppiset asioimiset kuulostaa mun korvaan niin kauhean epäkohtelialita, kun taas oma "saisinko kahvin kiitos" varmaan herättää täällä enemmän huomiota kuin tuo edellämainittu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, joo ihan totta kyllä :D Myyjät varmaan ihmettelee et ihan outoo porukkaa kuin noin paljon kiittelee :)

      Poista
  2. Voisin oikeastaan allekirjoittaa noi kaikki!
    Musta on tullut kanssa aika 'kohtelias', Suomessa jos meen vaikka mäkkiin nii 'voisin ottaa/saisinko tuollaisen juustoaterian kiitos' kun kaveri viereisellä kassalla menee vaan ja töksäyttää 'juustoateria' tai baarissa sitte 'yksi siideri kiitos'.
    Toi punnitsemisen unohtaminen oli kanssa aikoinaan niin tuttua, sitten se alkoi ärsyttämään niin paljon että nykyään kun menen Suomessa kauppaan ni hoen tyyliin 'punnitse, punnitse, punnitse' :D
    Suomen kielen kanssa mulla on eniten ongelmia kun kirjoitan. Se onkin yksi syy miksi yritän sitkeästi pitää blogia suomeksi, ettei taidot ihan katoa. Taivuttelen myös sanoja ihmeellisesti enkä aina keksi mitä joku olisi Suomeksi, käytän kanssa tota epä liitettä aika usein ja sitten esim. suihkussa käymisestä sanon aina, että otan suihkun kun ennen Britteihin muuttamista puhuin suihkussa käymisestä tai menemisestä.
    Onhan näitä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, toi ottaa suihku on tuttu kans! Ja sit jos joku asia "makes sense" niin käännän sen aina, et joo, tää kyl tekee järkee :) Mä luulen et tää blogin kirjoitus on auttanut mua kanssa paljon miettimään just sitä kirjoitusasua suomeks.

      Ehkä mäkin seuraavalla kerralla kauppaan mennessä yritän hokea tota mantraa! Joskus saatan muistaa ne vihannekset jotka menee pusseihin mutta kun se kurkku on jotenkin tosi vaikee muistaa :)

      Poista
    2. Ihanaa, en siis ole ainoa jolle asiat vaan tekee järkeä! :D

      Poista
  3. (kommentoin vahingossa tuohon edelliseen vol.1 päivitykseen ensin)

    Olen juuri kirjoittamassa tästä aika isoa kirjoitusta, kun eräs irlantilainen kirjoitteli Virosta omista tavoistaan. Mutta joo, minun suomen kieli alkaa oikeasti olla välillä ihan hukassa. Kun ei minulla ole täällä ketään kenelle puhua suomea ja monesti menee pitkiäkin pätkiä sanomatta sanaakaan suomeksi. Sitten kun soittelen Suomeen, niin en muistakaan enää puoliakaan sanoista. Saatika sitten kielioppi. Ja kirjoittaessa lähes poikkeuksetta kirjoitan päivät, kielet ja muut nykyään Suomeksikin isoilla alkukirjaimilla. Tosin kyllä joskus menee hermot yrittäessä selittää jotain englanniksikin eikä sanoja löydy. Russellin mielestä meidän sananmuodostus on niin mielettömän yli-loogista että hän nauraa aina minun yrityksille. What do you call it.. we call it side-of-the-window(ikkunanpieli) / bottom-of-the-foot(jalkapohja) / stem-of-the-hand(käsivarsi) jne.

    Aiheutan myös hämmennystä Rovaniemellä moikkaillessa kaupankassoja ja vastaantulevia tuntemattomia... Mutta lisää kohta aion postailla tästä, jos huomenna saisi sen julkaistua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En muuten koskaan ees aatellut tota meidän sanamuodostusta sen tarkemmin mutta ihan totta, onhan se tosi loogista :D Joskus jos poikaystävä kysyy jotain suomen kielen kieliopista niin en mä kyllä osaa mitään selittää vaan pyydän yleensä referoimaan googleen, ei vaan osaa :)

      Niinkuin kirjoitin jo Marikalle, olen varma että tää blogi on auttanut mua pitämään suomen kieltä yllä kun sitä tulee väkisin sit kirjoitettua, muuten vois olla aika vaikeeta!

      Mielenkiinnolla odottelen sun postausta aiheesta!

      Poista
  4. Hahah. Ihanaa! Mä käytän kans tota "epä" -etuliitettä. Se on jotenkin niin paljon helpompaa.. "tekee järkeä" ja "soittaa kelloa" on kans niin hyviä, että ne pitäis implementoida suomenkieleen! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon onnea dissen valmistumisesta ja rentouttavaa lomaa Lontooseen + paljon terkkuja A:lle ja ihanaa jälleenäkemistä! :)

      Poista
    2. Hmm..mä en nää tos "soittaa kelloa" mitään väärää?!? Ja me aina käytettiin tota tekee järkee, se on vaan niin ilmaseva! Paitsi ei ylen uutisissa ;)

      Ja kiitos, olen ihan into piukassa et pääsen taas näkee A:ta ja takaisin Lontooseen! Can't wait!

      Poista
  5. Hahahaha, tää postaus on aivan huippu, ja voin allekirjoittaa melkein kaikki jutut. Mulla on jo ennestään kolme äidinkieltä sotkemassa sanoja päässä, ja nyt kun englanti on noussut rinnalle ehkä jopa mun käytetyimmäksi kieleksi, ei hassujen uudissanojen muodostamiselta voi välttyä. Ja joo, mäkin koen nykyisin velvollisuudekseni täyttää kaikki "epämukavat" hiljaisuudet Suomessa vieraillessani, vaikka kuulijoista epämukavalta tuntunee vain ja ainoastaan mun taukoamaton höpötys: ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vautsi, sulla on kolme äidinkieltä? Ihan mahtava juttu, kunpa mullakin olis :) Mitkä kielet on sun äidinkieliä jos saa kysyä?
      Haha, joo, kaikenlaisia sanoja sitä on kyllä tullut keksittyä. Ja mulla on tapana kääntää englannista ihan kirjaimellisesti suomeen, vaikka tiedän että siitä tulis ihan väärä sana (esim. just toi orange).

      Taukoamaton höpötys kunniaan ;)

      Poista
    2. Suomen lisäksi venäjä ja viro :) Oon itse asiassa oppinut suomen vasta neljävuotiaana, vaikka nykyisin se on mun vahvin kieli. Venäjä tosin on onneksi melkein samalla tasolla, viro taas on valitettavasti taantunut aika lailla, koska en oo pitkään aikaan käyttänyt sitä mihinkään muuhun kuin kavereiden kanssa... taukoamattomaan höpöttelyyn ;D.

      Mä oon kerran kans pyytänyt lentokoneessa oranssimehua ;)

      Poista
    3. Voi vitsit, olen nyt kyllä kade sun kolmelle äidinkielelle! Mä olisin onnellinen kyl ees kahdesta :) Mulla on ollut pitkään jo haavenaa opetella venäjää mut en ole vaan saanut sitä toteutuksen asteelle..ehkä joku päivä :)

      Haha, mä voin hyvin kuvitella kans puhuvani oranssimehusta :D

      Poista
  6. Haa, aivan mahtavia juttuja, kävin vilkaisemassa aikaisempaakin postausta mutta olin lukenut sen jo aikaisemmin. Itse tein juuri listan asioista jotka tuntuvat tosi berliiniläisiltä, eli kulttuurieroja tavallaan nekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, tulin just lukemasta sun postausta, tollasia juttuja on mun mielestä aina tosi kiva lukea!

      Poista
  7. Ihana postaus, tämä oli todella ihana ja mielenkiintoinen lukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, olipa kiva kuulla! Tätä oli kyllä hauska tehdäkin kun mietti kaikkia kommelluksia mitä on sattunut :)

      Poista
  8. Hih, tämä oli tosi osuva! Mullakin on jäänyt tuo kohtelaisuus ("saisinko" ja ylenpalttinen kittely) ja kärsimättömyys päälle Lontoossa asumisesta. Lisäksi harrastan tosi usein small talkia myyjien kanssa, mikä oli jotain todella epätyypillistä mulle ennen. On vasta Lontoon jälkeen huomannut miten epäkohteliaalta suomalaiset monesti asiakaspalvelussa tms. kuulostaa.

    Mulla tuli myös noita sanavirheitä alussa kun olin tullut Suomeen. Nyt se on 2 kk:n jälkeen jäänyt pois ja enemmän huolettaa miten pärjään taas englannilla. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tulin nyt takas Lontooseen ja ihanaa kun kaikilla on taas tosi "kiire" ja metroa ei tartte odottaa kun 2 min :D Ja kaikki tuntuu tosi ystävällisiltä! Et joo, Suomessa asuessa siihen asiakaspalveluun tietty oli tottunut ja vaikka Britikään ei aina olisi sitä ystävällisintä sakkia, tekee se kohteliaaisuussanojen käyttö kaikesta heti paljon kivempaa :)

      Eiköhän kuule se englanti palaudu aika nopeesti takas ;)

      Poista
  9. Tosi kiva postaus! En ole itse vielä huomannut niin paljon vastaavia, mutta olenkin ollut Briteissä paljon vähemmän aikaa. Mä kyllä yritän parhaani mukaan pitää suomen suomena ja englannin erikseen, mutta kyllä noita suihkun ottamisia saattaa itselläkin päästä suusta. Mulla toki sekin vaikuttaa, että puhun suomea joka ikinen päivä :)

    Ja tätä kirjoittaessa tuli mieleen, että mä ainakin sekoilen näiden eri näppäimistöjen kanssa. Käytän kotona suomalaista näppäimistöä ja muualla englantilaista ja välillä hymiöt näyttää tältä Ö= jne...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva että tykkäsit! Mulla oli tänä vuonna ekaa kertaa tilanne etten puhunut suomea yhtä paljon koska kaikki kaverit oli ulkomaalaisia, kun ennen oli paljonkin suomalaisia kavereita. Joten tuntuu että se on vähän vaikuttanut tähän kielitaitoon :) Se on kyllä hyvä et pystyis pitää kielet erillään toisistaan koska sellainen sekoitus ainakin mua ärsyttää (vaikka itsekin harrastan sitä)!

      Joo, mulla on ihan sama juttu näppäimistön kanssa! Mulla on kone ostettu täältä mutta näppäimistön oon ohjelmoinut suomalaiseksi. Mut sekin aiheuttaa ongelmia kun ei aina tiedä et mistä mikäkin näppäin löytyy :)

      Poista
  10. Haha mulla on aika samanlaisia "ongelmia", vaikka taalla ameriikanmantereella asunkin. Suomessa kaydessa ei sinansa tullut mitaan noloja tilanteita, mutta miehelle sen sijaan kavi yksi! Se osaa vain ihan muutaman sanan suomea.. Astuttiin bussista ja mies halusi kiittaa bussikuskia. Huikkasi sitten reippaasti "kissa!" Mua nauratti ihan kamalasti. Aih.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, repesin tälle täysin :D Mahtoi bussikuskin ilme olla näkemisen arvoinen!

      Poista

Kiva kun kommentoit!