perjantai 27. toukokuuta 2016

Kulttuurierot häiden järjestelyssä



Hääjärjestelyt kiihtyvät kovaa vauhtia kun ollaan menossa keskikesää kohti ja ajattelinkin jakaa täällä blogissa hieman ajatuksia siitä minkälaisiin "kulttuurieroihin" olemme törmänneet häitä  järjestellessä. Kulttuurieroihin siinä mielessä että sulhanen on skotlantilainen ja minä tietysti suomalainen. Eipä ne kovin isoja ovat olleet, kuitenkin kun loppuenlopuksi aika samanlaisista kulttuureista on kyse, mutta jotain eroja olen kuitenkin bongannut. Ja toisaalta onhan sitä nykyään niin erilaisia häitäkin että niitäkään ei voi turhan paljon yleistää, jokainen kun järjestää ne omalla tavallaan. 

Kutsutekstit

Siinä missä Suomessa olen saanut sen käsityksen että se on aina morsiuspari jotka kutsuu vieraat, niin Briteissä se tuntuu olevan vielä aika yleistä että joko morsiamen vanhemmat kutsuu vieraat tai molempien vanhemmat kutsuu. Eli siis tyylillä "Matti ja Maija request the pleasure of your company at the marriage of their daughter Liisa....". Omaan (tai mieheni) korvaani tälläinen kutsutekstityyli ei ollenkaan sopinut joten meidän kutsuissa se oli ihan me jotka kutsuimme vieraat häihimme. 

Ceilidh-tanssit

Skottihäissä ceilidh-tanssit on ihan standardi ja me mietitiinkin pää puhki miten saadaan sellaiset järkättyä omiin häihimme. Niitä ceilidh-bändejä kun ei turhan paljon Suomesta löydy! Ceilidh-tanssit on siis ns. perinteisiä skottilaisia "kansantanhuja" ja ihan normijuttu heidän häissänsä. Luulen että löydettiin nyt ratkaisu tähän pulmaan ja jonkinlaiset tanssit saadaan aikaiseksi myös meidän häissä (normibändin lisäksi).

Kirkko/Vastaanotto

Olen tainnut aikaisemminkin täällä mainita että Briteissä on todella tavallista jakaa hieman vierasjoukkoa ja kutsua osa vieraista koko häihin (lähtien seremoniasta) ja osa vain iltajuhlaan (jolloin vieraat saapuvat vasta illallisen jälkeen). Tämä on tietty loistava keino säästää kuluissa ja toisaalta iltajuhlaan voi kutsua sitten enemmän tyyppejä jotka eivät ole kuitenkaan ihan niin läheisiä (esim. työkavereita). Meillä ei luonnollisesti tälläistä järjestelyä tule, kaikki vieraat jotka on kutsuttu osallistuvat koko hässäkkään!

Värikoordinaatio


Tämä on sarjassamme vähän hassuja juttuja, mutta tuntuu siltä että Briteissä värikoordinoidaan häitä ihan urakalla. Enkä siis nyt puhu mistään teemaväreistä vaan ihan lähtien asuista. Meillähän ei sitten loppuenlopuksi tullut mitään teemavärejä koska en päässyt niiden kanssa puusta pitkälle joten se taisi entisestään hankaloittaa puuhaa. Värikoordinaatio on kuitenkin in, ja kaikki asun osat pitää mätsätä just eikä melkein yhteen. Ja niiden kaasojen mekot pitää mätsätä sulhasen ja bestmanien kravattien väriin (ja vaikka tässä olisikin järkeä niin täytyy sanoa että minulla ei käynyt mielessäkään että niiden pitäisi mätsätä).

Sormukset

Tämä taitaa olla jo muuttumassa tänä päivänä, mutta ainakin Briteissä olen huomannut sen, että aina ei voi olettaa että myös sulhaselle tulee vihkisormus. Tosin kuten sanottua, nykypäivänä se taitaa olla tavallisempaa että myös sulhaselta löytyy sormus. 



Tälläisiä pieniä juttuja on siis tullut huomattua tässä häitä suunnitellessa - kuten huomaatte, mistään maailmaa mullistavista jutuista ei todellakaan ole kyse!

2 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukea tästä aiheesta. :)

    Mä muistan, että kun olin lapsi, meidän perheeseen tuli usein hääkutsuja, joissa morsiusparin vanhemmat kutsuivat vieraat lastensa häihin. Varmaan taustalla oli sekin perinne, että vanhemmat kustansivat oikeasti nuoren parin juhlat. Nykyään toi tuntuu tosi vanhanaikaiselta omaan korvaan, kun ainakin omassa tuttavapiirissä hääpari on yleensä noin kolmekymppinen ja jo vuosia yhdessä asunut. Mutta näemmä maailma muuttuu parissakymmenessä vuodessakin aika paljon. :)

    Nuo sormustraditiot todella vaihtelee maittain! Täällä kaikki ihmettelee, kun mun poikaystävällä on suomalais-ruotsalaisen perinteen mukaisesti kihlasormus, josta sitten myöhemmin tulee vihkisormus. Korukaupan myyjä sanoi, että on kuullut aiemmin saman perinteen olevan käytössä vain Etelä-Koreassa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu!

      Ja ihan totta, varmasti tavat ovat muuttuuneet vuosien saatossa, ja Britit on varmaan tässäkin hiemän jäljessä ;) Mutta meidänkin korvaan nimenomaan se tuntui hieman vanhanaikaiselta ja sen takia hääkutsuissa luki kutsujina ihan vaan me kaksistaan!

      Ai hänellä on kihlasormus! Tosi mielenkiintoista, koska en ole itse tuosta perinteestä kuullut että miehellä olisi myös kihlasormus! Aina sitä oppii siis jotain uutta!

      Poista

Kiva kun kommentoit!