St.Petersburg, here I come!

Unelmana on jo jonkun aikaa ollut käydä Pietarissa ja nyt se toteutuu! Eli pääsiäislomalla olisi tarkoitus lähteä 3 päiväksi Pietariin, uudelle ja nopealla Allegro-junalla. Tarkoituksena olisi koluta kaikki "must see-paikat" läpi, ja nyt jos jollain on jotain sisäpiirivinkkejä, jakakaa ihmeessä kommentiboksissa!
Olen ihan superinnoissani!

P.S. Ja kaikki on varmaan onnellisia että kerrankin tuli jotain muuta, että kuin "olin siis kirjastossa.."

Aamupala, kirjasto, lounas, kirjasto, tauko, kirjasto

Aikaa lopputyön palauttamiseen on n.3 viikkoa. Viimeinen viikko menee kuitenkin yksityiskohtien hiomiseen sekä koko roskan vieminen nidottavaksi. Joten ollaan laskettu kaverin kanssa että tässä on vajaat kaksi viikkoa jäljellä. Lopputyö on ihan hyvissä kantimissa, vaikka esim. eilinen päivä oli epätoivon päivä kun tuntui että 29 sivuisessa tuotoksessa ei ole mitään järkeä. Tänään on taas sujunut paljon paremmin vaikka kappalejakoa hieman uudistinkin. Toisaalta samaan aikaan olen iloinen että valitsin juuri tämän aiheen, koska sitä on mielenkiintoista ja mukavaa tehdä. Huomenna taas ohjaajaa tapaamaan.

Ensi viikollahan alkaa taas uusi lukukausi, vaikka tällä hetkellä päähän ei tunnu mahtuvan muuta kuin lopputyö. Olen kuitenkin innoissani aloittamassa uudet kurssit jotta saa hieman vaihtelua tähänkin rutiiniin. Luvassa olisi kaksi kurssia: Human rights & Extereme right in Western Europe. Odotan ihmisoikeuskurssia oikein innolla ja varmasti toinenkin kurssi on ihan kiva, vaikka vähän kauhistuttikin aiheet kurssiopasta lukiessani.

Palataanpa kuitenkin hetkeksi viime viikonloppuun jolloin tapahtui monta kivaa asiaa. Perjantaina oli todella ensimmäinen ja samalla viimeinen tentti jonka kunniaksi lähdettiin porukalla leffaan ja pubiin sen jälkeen. Leffa oli hieman HC-kamaa  post-exam stressiin, ja meikäläisellä oli vielä 2 h leffan jälkeenkin suunnaton ahdistus kohtaus meneillään, mutta kyllä se oli kuitenkin hyvä. En tosin uskaltaisi katsoa uudestaan. Kyseessä siis mikä muukaan kuin Natalie Portmanin tähdittämä Black Swan. En yleensä katso tämän tyylisiä leffoja mutta oikeassa mielentilassa se olisikin varmasti ollut hyvä, mutta olimme kaikki enemmän jonkun "helpon katsottavan" tuulella. Jostain syystä minulta oli mennyt ohi minkäläinen leffa Black Swan on, joten olisin ehkä valinnut toisin jos olisin tiennyt.

Lauantai illalla pidettiin leffa-ilta kaverin kanssa mussuttaen Indian takeawayta ja katsoen New York, I love you -leffaa. Sekä leffa että ruoka oli hyvää!  Minun paikallinen intialainen takeaway-mesta saa aina hyvälle mielelle! Se onkin äänestetty yhdeksi Aberdeenin parhaimmista intialaisista takeaway-paikoista. Omistaja on aina siellä töissä ja superystävällinen.Sunnuntai aamuna olin reipas ja sain vihdoin ja viimein ostettua salikortin. Oli ihanaa taas kuntoilla pitkästä aikaa vaikka sen jälkeen kaikki lihakset olikin ihan hellinä.

Miljoona muuta asiaa pitäisi myös tehdä: työhakemuksia, rahoitushakemuksia jatko-opiskeluihin, tulevan LiMUN:n valmistelua sun muuta (sinne lähdetäänkin heti lopputyön palauttamisen jälkeen). Mutta enköhän nekin vielä ehdi tehdä.

Lukiessani muuten tätä tekstiä äänioikeudesta tuli mieleeni tämä fakta Britanniasta jota en tiennyt aikasemmin ja olin aika shokissa kun kuulin sen. Brittikaverini nimittäin kertoi minulle että Britanniassa vangeilla ei ole oikeutta äänestää. Minä koin asian aika hämmästyttävänä koska olen oppinut että äänestysoikeus kaikille kansalaisille on yksi demokratian kulmakivistä ja kansalaisoikeuksista. Mitä mieltä te olette? Tälläisen uutisen löysin aiheesta MTV3-sivuilta:

MTV3 2.11.2010

Iso-Britannia harkitsee antavansa äänioikeuden vangeille 140 vuoden tauon jälkeen. Äänioikeuden vapauttamisen taustalla on sopeutua eurooppalaisiin lakeihin, kertoi pääministeri David Cameronin edustaja tänään.

Euroopan tuomioistuin päätti vuonna 2004, että vankien äänestyskielto on laiton. Britanniaa on siitä lähtien painostettu palauttamaan äänioikeus noin 70 000 vangille. Prosessi kuitenkin keskeytyi parlamenttivaaleihin tämän vuoden toukokuussa.

Britannian nykyinen hallituskoalitio pyrkii uudistamaan käytännöt ennen marraskuun loppua, edustaja vakuuttaa.

- Tämä on ikävä tilanne ja kaukana ihanteesta. Olen varma, että kansan on vaikea ymmärtää, että meidän on otettava huomioon nämä oikeustapaukset. Britannian hallituksen tarkoitus ei ole rikkoa lakia, Cameronin edustaja kertoi toimittajille.

Osa parlamentin konservatiivipuoleen jäsenistä rajoittaisi vankien äänioikeutta riippuen rikoksesta ja vankeustuomion pituudesta. Edellinen parlamentti kannatti tätä vaihtoehtoa.

"Demokratiassa on saatava äänestää"

Euroopan maista esimerkiksi Espanja ja Ruotsi ei ole rajoittanut vankien äänioikeutta. Ranska ja Saksa rajoittavat tietyntyyppisten rikoksentekijöiden äänestysmahdollisuutta. Suomessakin vangit voivat äänestää.

- Tämä on aihe, jota olemme pohtineet jo pitkään, edustaja sanoi.

Taposta tuomittu vanki John Hirst vei äänioikeusasian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen vuonna 2004. Oikeus ratkaisi tapauksen Hirstin eduksi ja kumosi parlamentin valituksen seuraavana vuonna.

- Demokraattisessa systeemissä lakeja voidaan muuttaa parlamenttia lobbaamalla ja painostamalla päättäjiä. Mutta sitä ei voi tehdä ilman äänioikeutta, Hirst kommentoi BBC:n radiolle.Vankilauudistusten puoltajat ovat olleet tyytyväisiä Hirstin toimintaan.

- Yksi kansalaisuuden tunnusmerkeistä on äänioikeus, sanoi vankilauudistuksen puolestapuhuja Frances Crook.

- Otamme mielihyvin vastaan parlamentin päätöksen tunnustaa eurooppalaisen oikeusistuimen linja.

Tavat päälaelleen vol.1

Olen huomannut että tietyt britti-tavat joita ensimmäisenä vuonna kummasteli onkin nyt tarttunut minuun. En tiedä syyttääkö siitä "pitkää" oleskeluaikaani täällä, brittikämppiksiäni vaiko A:ta. Mutta tietyt tavat ovat nyt juurtuneet meikäläiseenkin.

- Tiskisienen käyttö. Täällähän harvalla on käytössään tiskiharjaa, niinkuin ei myöskään meidän taloudessa. Meillä on sieni. Ensimmäisenä vuonna tapa tiskata sienellä oli mielestäni perin kummallinen, nyt olen tottunut siihen. Niinkin paljon, että joululomalla Suomessa pyörittelin tiskiharjaa kädessäni ja ärsytti kun sillä oli niin outo tiskata.

- Ja kyllä, tapa jota vielä ensimmäisenä vuonna kauhistelin ja nyt teen sitä itse. Liittyen tiskailuun. Nimittäin astioiden huuhtelu. En tee sitä enää. Tiskaan siis astiat, mutta huuhtelen niitä harvemmin. Varsinkaan kun A:n kanssa kokkaillaan. Tästä syytän kulttuuria sekä ehkä omaa laiskuuttani - löysin tavan päästä tiskauksesta eroon nopeammin!

- Sähköpistokkeiden napsauttaminen "off-tilaan". Täällähän on töpseleiden vieressä semmoinen on/off kytkin. Minua ärsytti ensi alkuun kun kämppikset koko ajan napsautti kaikki poispäältä ja muistan eräänkin episodin jossa kiroilin vartin verran kun pesukone ei suostunut menemään päälle. Kunnes kämppis tuli ja napsautti virran päälle. Nyt, teen itse samaa. Olen asian suhteen suorastaan hysteerinen ja olenkin varma että tulipalo syttyy heti jos unohdan napsauttaa sen pois päältä.

- Ystäväni kirjoitus kauhistutti minua, sillä olin juuri sinä päivänä viipottanut kampuksella takki auki. Mutta kun täällä on niin kuuma! Tässä kyllä vetoan siihen että olin tullut Suomesta jossa oli pirun kylmä, tänne, jossa kuitenkin mentiin plussan puolella.

- Myöskin elokuvateattereihin on ihan turha mennä ajoissa. Silloin kun leffa alkaa tai vaikkapa 15 min sen jälkeenkin voi vielä ihan rauhallisin mielin astella sisälle teatteriin. Ketään ei kiinnosta jos menet sinne myöhässä, ja tuskinpa elokuva on edes alkanut vielä.

- Ja kyllä, kuvan mukaan en edusta anarkiaa sillä olen alkanut juomaan teetä. Tosin en tavallista Earl Grey- brittiteetä vaan maukasta Whittards-teetä. Ihanaa :)

Kyllä sitä kummasti omaksuu outoja tapoja kun tarpeeksi kauan aikaa viettää jossain maassa. Olutta en ole kuitenkaan alkanut vielä juomaan, tai ostamaan kaupasta paahtoleipää jossa ei ole "kuoria".

So, what's gonna happen after July?

Tulevaisuus vaivaa pääkoppaani säännöllisin väliajoin, niinkuin myös muitakin kavereitani ja vielä tämän Buttemilk Bisquits- blogista oivaltavan tekstin luettuani Levottomista jaloista,  ajattelin minäkin tarttua kynään (tai tässä tapauksessa näppäimistöön).

1.pvä Aberdeenissä.

Aloitin opiskelut Skotlannissa syyskuussa 2007 ja tämän vuoden heinäkuussa minun tulisi valmistua (kaikella todennäköisyydellä) tutkintonimikkeellä Master of Arts in Politics and International Relations. Huolimatta nimikkeestä, on tutkinto undergraduate ja Kelan papereissakin kohdallani lukee "alempi korkeakoulututkinto". Kohta alkaa viimeinen lukukausi ja sen jälkeen tie on avoin. Minne tämä aika oikein meni?

Kolme yleisintä kysymystä jotka kuulen säännöllisin väliajoin, varsinkin kun olen Suomessa, ovat seuraavat:

- Mitä aiot tehdä valmistumisen jälkeen?
- Tuleeko sinusta sitten politiikko kun kerran opiskelet politiikkaa?
- Aiotko palata takaisin Suomeen valmistumisen jälkeen?





Vastauksena ensimmäiseen kysymykseen, totean yleensä seuraavasti:
"Haluaisin tulevaisuudessa työskennellä kansainvälisessä organisaatiossa".

Palaamassa takaisin Suomeen Kanadasta

Kyllä, aika ympäripyöreää, mutta täysin totta. Haluan kansainvälisiin tehtäviin, jotka liittyvät jollain tavalla turvallisuuspolitiikkaan. Minusta jokaisella pitää olla unelmia, koska mielestäni ilman niitä on myöskään vaikea saavuttaa mitään. Minulla on melkoisen selkeät unelmat urapolulle, mutta samalla uskon että elämä kuljettaa ja ei välttämättä huonompaan suuntaan. Minulla esimerkiksi ulkomailla opiskelu oli haave, jota ajattelin että en pysty ikinä toteuttamaan.

Toiseen kysymykseen vastaus on EI. Tai sanotaanko näin, että en näe itseäni kampanjoimassa eduskuntavaaleja varten ensi keväänä. Never say never, tilanteet ja olosuhteet muuttuvat, mutta toistaiseksi politiikoksi ryhtyminen ei ole yksi haaveistani.

Myös kolmanteen kysymykseen vastaus on EI. Again, tämä asia on varsinkin suhteellinen ja riippuvainen juuri tästä hetkestä. Tulevaisuudessa voisin kuvitella asuvani Suomessa, mutta suunnitelma ei kuulu lähivuosien näkymään. Eli tällä hetkellä Suomeen paluu (muuta kuin kesäksi ja lomille) ei ole todennäköinen vaihtoehto.

Tulevaisuuden suunnitelmista stressaa eniten kuitenkin tuo ihan lähitulevaisuus -eli mitä valmistumisen jälkeen?
Kesän tulen näillä näkymin viettämään Suomessa ja syyskuusta lähtien ovatkin suunnitelmat vielä auki.

Tällä hetkellä kaksi vaihtoehtoa on vahvoilla ensi syksyn/kevään kuvioiksi:

- Jatkaa opiskeluita ( eli tehdä postgraduate-tutkinto)
- Tehdä omaan alaan liittyvä työharjoittelu

Varmaa on se, että tuon postgraduate-tutkinnon haluan tehdä, auki on vain että jatkuuko opiskelut heti vai vasta ensi vuonna. Olen hakenutkin eri ohjelmiin niin Brittien sisällä kuin myös muuaalla Euroopassa suorittamaan tuota maisteria. Pääosin olen hakenut turvallisuuspolitiikan tai rauhan-ja konfliktintutkimuksen jatko-ohjelmiin koska ne kiinnostavat eniten. Olen harkinnut myös tekeväni alaan liittyvän työharjoittelun ja siirtäväni opiskelun aloitusta vuodella.

Enjoy life!

Yllämainittu kirjoitus Levottomista jaloista osui ja upposi. Olen ollut nyt jo kaksi lukukautta Aberdeenissä. Olisi aika vaihtaa maisemaa, ja levottomat jalat taputtelee lattiaa hermostuneesti. Mahdollisuus lähteä minne tahansa valmistumisen jälkeen on suuri juttu. Välillä tulee kuitenkin päiviä jolloin asettuminen aloilleen tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, välillä loputtomat mahdollisuudet ja matkalaukkuelämä houkuttelee suuresti. Tämänkin vuoksi lähitulevaisuuden listalta löytyy monia eri kaupunkivaihtoehtoja muutamasta eri maasta. Mikään ei voita uuden tunnetta, vaikka arki on arkea, minne tahansa sitä sitten päätyykin. Ja toisaalta, nuoriahan tässä vielä ollaan - ei pidäkään asettua aloille vaan nauttia elämän tarjoamista mahdollisuuksista! Kun makuun on päässyt, on hankala lopettaa..

Kaikki nämä suunnitelmat riipuvat nyt pitkälti eri asioista, ja eri päätöksistä. Toisaalta niinkuin kaveri kirjoitti, tämä saattaa olla viimeinen mahdollisuus pitää järkevästi välivuosi, ennekuin työelämä vie mennessään. Mitä siis tehdä? Nyt olen kuitenkin päättänyt nauttia täysillä tästä viimeisestä 6 kk täällä Skotlannissa, ja eiköhän kaikki järjesty sitten aikanaan, liika murehtiminen ei ole ikinä hyväksi!

Can I please get my life back?

Minun päiväohjelma viimesille päiville ja tulevalle viikolle ja viel tulevalla kolmelle viikolle koostuu pitkälti kolmesta asiasta:

1. Opiskele tenttiin
2. Kirjoita lopputyötä
3. Kirjoita lopputyötä ahkerammin

Voisi siis sanoa elämän olevan aika tylsää. However, olen ollut mielettömän onnellinen pienistä asioista sen jälkeen kun olen palannut takaisin tänne..Kuten:

- lounaista ihanan kaveriporukan kanssa
- kahvitauoista Hubissa, opiskelijaelämän keskuksessa ( ihan kuin ensimmäisenä vuonna konsanaan)
- siitä että opiskelen kyllä niin oikeaa alaa, ja
- aurinkoisesta säästä!

Olen myöskin (yllättävän) innostuneena vielä lukemassa perjantain tenttiin aiheesta War & Peace in International Relations. Olen kerrannut aiheina mm. peacekeeping, R2P, Local Peacebuilding, Kosovo, Iraq and Darfur. Ja kun luen artikkeleita tulee semmoinen tunne, että "vitsi vieköön, kyllä minä sitten tykkään tästä". Välillä vaan iskee paniikki, viimeinen vuosi ja hyvät arvosanat pitäisi saada etc. Mutta eiköhän tämä tästä.

Toisinsanoen tänne ei kuulu mitään uutta tai jännittävää, elämä normalisoituu todella silloin 11.2 jälkeen jolloin lopputyö on palautettu ja poissa mielestä (hopefully).

Tällä hetkellä myös huoneeni on kuin pommi-iskun jäljiltä, iso kasa pyykkiä pestävänä ja muutenkin elämääni ei tunnu mahtuvan mitään muuta kuin tentti/disse. Lauantaina aion mennä ostamaankin salikortin ja hoitaa taas arkiaskareet kuntoon jotta voi täysillä keskittyä taas disseen (toisaalta, eipä minua tähänkään mennessä tuo huoneen sotkuisuus ole haitannut).

Ylihuomenna elämä voittaa (hetkeksi)!

Aurinkoinen Aberdeen

Täällä on ollut viimepäivinä ihan uskottoman kauniit kelit - tietenkin juuri silloin kun tulee vietettyä koko päivä sisätiloissa. Lauantaina hieman tihutti, mutta muuten on ollut lämmintä (siis verrattuna Suomen keliin) ja aurinkoista - elämä hymyilee.

Viikonloppu tuli otettua rennosti, perjantaina kirjasto sulkeutui jo kahdeksalta joten lähdettiin kaverin luokse viettämään (ansaittua) leffa-iltaa pizzojen kera. Lauantaina olin kirjastossa pari tuntia jonka jälkeen lähdin kaupungille pyörimään. Täällä on alennusmyynnit käynnissä, ja ei pelkää roskakamaa myynnissä (kuten valitettavan usein käy Suomen aleissa) ja löysinkin pari tosi ihanaa juttua ihan naurettavan halvalla.

Lauantai-iltana A tulikin paikalle ja mentiin katsomaan viime viikolla ensi-iltaan tullut King's speech. In all honesty, en odottanut paljon leffalta joka kertoo änkyttävästä lordista, josta tuleekin kuningas. Mutta. Leffa olikin yllättävän hyvä. Ja Colin Flirth teki kyllä mielettömän roolisuorituksen eli kannattaa mennä katsomaan.
Sunnuntai-iltana katsottiinkin sitten The Social Network jonka ajattelin myöskin olevan ihan tyhmä, mutta taas jouduin myöntämään että se olikin tosi hyvä. Ainut asia joka jäi häiritsee, oli leffan lopussa olevat tekstit jotka kertoivat mitä oikeusjutuille tapahtui ja kuinka Zuckenberg on maailman nuorin biljöönäri (vai miten se nyt oli..). Anyway, siinä mainittiin että Facebook on 207:ssä maassa..How's it possible? Yritin kaikin keinoin keksiä ja googletella 207 maata onnistumatta siinä. Jäi hiukan ottaa päähän.

Pakko muuten mainita että tehtiin ihan mielettömän hyvää currya viikonloppuna - kanaa, mangoa, omenaa, cashew pähkinöitä, kookosmaitoa, kermaa + mausteet. Nam, nam, pitää ehkä kokeilla tehdä itse jotain samantyyppistä..

Back to reality

Paluu arkeen oli tänään hyvin todellinen. Tapaaminen 8.40 am kahden kaverin kanssa, aamukahvit kurkkuun ja eikun kirjastoon. Klo.12.30 lounas, takaisin kirjastoon. Tauko siinä viiden maissa, takaisin kirjastoon joskus kuuden jälkeen ja kotiin vasta 21.30 jälkeen. Feels good to be back.


Oikeesti on kiva olla takaisin kaikkien kavereiden parissa taas, elämä asettui hyvin nopeasti normaaliuomiinsa ja tuntui helpottavalta päästä tekemään kouluhommia kunnolla, jottei tarvitse koko ajan stressata tekemättömiä hommia.Tämän päivän pusersin kokonaan tuon dissen parissa, huomisen ajattelin pyhittää tenttiin lukuun. Minullahan on nyt vaan yksi tentti, ensi perjantaina kurssiin War and Peace in International Relations. Luennoitsijan mukaan kyseessä on hyvin "perustentti", ei mitään erikoisuuksia. Thank you!


Tältä sen opiskelun pitäisi näyttää: kukkia ja ihanuutta..

Ja näin se oikeasti menee (eli mitään produktiivista ei tapahdu..):

Nyt taitaa olla korkea aika mennä nukkumaan, jotta huomenna jonnekkin kirjastoon jaksaa raahautua..

Hepuli

Tänään sain totaalisen hepulin tästä säästä. Täällä on NIIN ankeata ettei mitään rajaa. Tulee kuin tuhannen tuiskeessa, koko ajan saa pelätä lentävänsä persuuksilleen kun on niin liukasta ja muutenkin vaan ankeata. Perinpohjaisen ankeata.

Tiedän ettei tilanne paljon muutu kun lennän takaisin Skotlantiin huomenna, mutta olen jo hyvin iloinen jos siellä ei ole lunta. I've had enough of it. Mä otan tällä hetkellä mielummin sen sateenkin (tosin vaan hetkeksi), kuin tämän kelin..voi kesä, tulisitpa jo..

Huomenna koittaa siis todella paluu takaisin opiskelujen pariin, ihan kiva, tuntuu että täällä olo on nyt siirtynyt jo tietynlaiseen "hengailuvaiheeseen". Tosin tein koko eilisen päivän disseä, että ei kyllä mistään leppoisasta hengailusta ole kyse..

Tajusin tänään myös että ensimmäinen ja ainoa tenttini on ensi viikon perjantaina. Olen ollut niin keskittynyt dissen kirjoitukseen, että melkein unohdin koko tentin.

Suurin haasteeni on olla pakkaamatta MITÄÄN mukaan. Minulla on niin paljon tavaraa jo kotona Skotlannissa, että nyt sieltä pitää tulla tavaraa vain poispäin. Sen vuoksi aion täyttää laukkuni Violan valmiskeitoilla ja ruisleivällä. Sekä dissekirjoilla (yök ja blaah).

50 things about me & traveling

Löysin tälläisen jutun yhdestä blogista aikanaan ja ajattelin toteuttaa sen nyt, hauska idea ja rakastan listoja !

Eli tässä 50 asiaa minusta ja matkustelusta kuvitettuna ihanilla reissukuvilla weheartit.com sivustolta. Tosin huono juttu oli, että tuli ihan kamala matkakuume!

1. Olen käynyt 35 eri maassa (ehkä, jos laskin oikein..)

2. Mieleenpainuvimpia reissuja on ollut matka Australian Queenslandiin sekä 3 x NYC reissut. Don't ask why, ne vaan on jäänyt mieleen

3. Samaisella Australian-reissulla perheen kanssa olimme patikoimassa keskellä sademetsää in the middle of nowhere ja eikös me törmätty keskellä sitä sademetsää suomalaisiin. Go figure.

4. Rakastan matkustelua mutta inhoan lentämistä. Varsinkin Atlantin yli. Olen varma että jos joudutaan tekemään pakkolasku, se ei ole kauhean hyvä idea keskellä Atlanttia.

5. Sen sijaan tykkään matkustaa junilla ja myös busseilla. Varsinkin bussissa on tullut vietettyä erinäisen monta matkustustuntia. Varsinkin Citylinkin Gold Bussit on nykyään mun suosikkeja :)

6. Inhoan kun passiin saa nykyään leimoja niin harvasta paikasta. Tai itseasiassa, lets put it this way - minua ärsyttää kun en ikinä käy missään siisteissä paikoissa josta saisi niitä leimoja passiin.

7. Aasia ei ole ikinä kiinnostanut minua. In any way. Aika kauheata jotenkin mutta mua ei kiinnosta millään lähteä jonnekkin Kiinaan, Japaniin tai saatika Thaimaaseen. Jotenkin se kulttuuri ei vaan inspaa, vaikka siltäkin mantereelta löytyy niin monia juttuja.

8. Todettakoon samaan hengenvetoon, että itseasiassa viime vuosina on kyllä sitten esim. Intia ja Malesia ruvennut kiinnostamaan. But that's it :)

9. Afrikka ja Latinalainen-Amerikka sen sijaan kiinnostaa paljonkin.

10. Hauskoja muistoja liittyy myös siihen samaiseen Australian-reissuun kun näin ensimmäistä kertaa elämässäni torakan/torakoita yhden ravintolan vessassa. Needless to say, juoksin sieltä kiljuen ulos.

11. Tai Keniassa kun pääsin tuijottamaan merimakkaroita ja meritähtiä 5 cm etäisyydeltä. Varsinkin ne merimakkarat oli tosi makeita (ja VARSINKIN kun ne oli jonkun muun kädellä..)

12. Erilainen joulu Kuubassa, jolloin tuli tehtyä vaikka mitä hauskaa - "laittomasta taksikyydistä" salsan tanssimiseen kadulla. Saatiin muuten pari tosi kivaa kaveriakin siltä reissulta.

13. Omistin 17-vuotiaaksi saakka passin jossa oli kuva 7-vuotiaasta Laurasta. Minulla oli siinä polkkatukka ja paksuukin paksumpi otsatukka. Sitä passia oli kuulkaas tosi kiva näytellä ;)

14. Yksi ensimmäisistä ulkomaanmatkoistani oli lomamatka Mallorcalle (olin tosi baby) jolloin (äitini mukaan siis) karjuin naama punaisena kun varpaiden välini olivat täynnä hiekkaa. Olin varmaan tosi kiva lapsi.

15. Olen aina pitänyt matkailusta ja nuorempani pääsinkin vanhempien kanssa mukaan vaikka minne maailmankolkkiin. Matkustukseni sai kuitenkin oikein ponnahduksen kun aloitin yliopiston ja sen jälkeen pitääkin vuodessa tehdä ainakin 3-reissua tai muuten on ihan tylsää.

16. Yksi lempileffoistani on Chasing Liberty jossa päänosan esittäjä matkaa ympäri Eurooppaa ( ja on Jenkkien presidentin tytär..)

17. Unelmana olisi olla matkaava bloggaaja tai kirjoittaa ihania matkajuttuja johonkin ihanaan lehteen.

18. Mielestäni on ihana lukea jotain hömppäkirjoja jotka sijoittuvat tiettyyn kaupunkiin. Lemppareita on I heart-sarja jonka kolme osaa sijoittuvat New Yorkiin, Hollywoodiin ja Pariisiin.

19. Unelmana olisi asua NYC:ssa edes vähän aikaa. Kaikki aina sanovat että "ei siellä ole kiva asua, ja onhan se kiva mennä sinne turistina mutta todellisuus on ihan eri asia". I don't care. Haluan kokea sen!

20. Vaikka inhoan lentämistä on lentokentät yleensä ihan kivoja. Varsinkin kun jos ei tarvitse kantaa puoli elämää mukanaan. Suosikkejani on Helsinki-Vantaa (mikään ei voita kotia!) sekä London Heathrown vitos terminaali.

21. Minulla on aina joku tietty matkakohde jossa haluaisin päästä käymään lähitulevaisuudessa. Pitkän aikaa Kuuba oli suosikkilistalla ja kun se valloitettiin jouluna 2008, oli aika hankkia uusia. Nyt olisi haaveissa päästä Istanbuliin, kiertelemään Balkaneita sekä vähän isompana haaveena Etelä-Amerikka.

22. Ikisuosikkini on New York. Voisin lähteä sinne koska vain ja käydä kuinka usein vain.

23. Haluaisin myös reissata Afrikan halki Kairosta Kap Kaupunkiin, mutta tämä haave saattaa joutua odottamaan hetken.

24. Tykkään lukea ulkosuomalaisten blogeja ja niitä löytyykin listalta varmaan parikymmentä kappaletta.

25. Haluaisin itse asua jossain paljon jännittävämässä kaupungissa (kuten New Yorkissa) koska olen varma että sieltä olisi nyt vaan niin paljon coolimpaa kirjoittaa blogia :)

26. Tykkään matkustaa mutta olen maailman huonoin kartanlukija. Kenen kanssa matkustankaan niin yleensä se on se toinen osapuoli joka joutuu kartanlukijaksi. Ensimmäisen kerran kun jouduin itse suunnistamaan Lontoossa olin varma että päädyn jonnekkin ihan huitsin nevadaan. D.C:ssä kävelin harhaan pari korttelinväliä ennenkuin tajusin että kadut menee aakkosjärjestyksessä.

27. Muistan kun olin vanhempien kanssa autoreissulla Kaliforniassa ja pysähdyimme baarin eteen jonka nimi oli " Last Chance Saloon" ja parkkipaikka täynnä Harrikoita. Iskä pistettiin eka sisälle, niin epäilyttävältä paikalta se näytti!

28. OIen sitä mieltä että jokaiselle on olemassa "oma kaupunki" jota kohtaa tuntee suuria tunteita. Esim. minulla se on ollut New York, ensimmäisen kerran jälkeen kun kävin siellä. En ole ikinä ollut mikään Lontoo-fani, saatika sitten Barcelona hehkuttaja, mutta New York, that's my place!

29. Matkalla Frankfurtista Montrealiin en malttanut nukkua hetkeäkään kun keskityin vaan kaikkien leffojen katseluun omasta tv:stä!

30. Lentokentillä- ja koneessa keskityn aina muiden ihmisten tuijotteluun ja mietin mistä he tulevat ja minne he ovat menossa.

31. Minulla on JUURI NYT kauhea himo matkustaa Nykkiin, käydä shoppailemassa, siemailla Starbucksia kaduilla, kävellä ympäri Sohoa & Greenwhich villagea sekä maistella maailman parhaita bageleita sekä nauttia ihanasta aamupaloista kunnon dinereissa!

32. Muistan kun jäin Nykin uudenvuodenreissun jälkeen yksin päiväksi sinne vielä. Siinä vaiheessa en jaksanut tehdä enää oikeen mitään, ja bussi lähti vasta iltapäivällä, joten menin Olympus Circlen ostoskeskuksen kirjakauppaan. Siellä vietin 3 h lukemalla kirjoja ja syömällä eväitä. Ja kaikki teki niin - se oli ihan sallittua.

33. En ole mikään museo-fani. Sen takia jos kaupunkilomalle lähden, harvemmin jaksan missään museoissa käydä (call me, epäkultturelli). Olin D.C:ssä yksinäni reissussa ja siellähän on kaikkiin museoihin ilmainen sisäänpääsy. Ajattelin silloin että kyllä mun pitää mennä kunnes totesin, että why should I? Jos en pidä niistä niin ei ole myöskään pakko käydä. Louvressa ja Vatikaanin museossa olen kyllä käynyt ja varsinkin Vatikaanissa on esillä paljon kauniita maalauksia joista pidän.

34. Mulla on tullut ihan järkyttävä matkakuume tämän kirjoituksen aikana ja nyt mietinkin pääni puhki että minne sitä voisi lähteä.

35. Haluaisin asua valmistumiseni jälkeen jossain kivassa Euroopan kaupungissa, Etelä-Afrikassa, Marokossa, Lähi-idässä tai Isossa Omenassa. Mieluiten kaikissa tietenkin yhtä aikaa.

36. Mielestäni maailman ihaninta olisi repäistä ja lähteä hoitamaan villieläimiä jonnekkin viidakkoon. Jonnekkin norsufarmille tai tuijottamaan kilpikonnien pesimistä. Rakastin kaikkia luonto-ohjelmia lapsena ja ajattelinkin että lähden pelastamaan maailman eläimiä jonnekkin eksoottiseen paikkaan..

37. Hevostyttönä minun mielestä olisi myös ihana mennä työskentelemään jonnekkin Montanaan hevos-ranchille. Kuin Hevoskuiskaajassa konsanaan.

38. Kunnon jenkkileffa-tyylinen road trip olisi kiva tehdä. Vaan ajaa minne tie vie - ihan sama missä, kunhan on ihanat kaverit mukana.

39. Lentokentillä jään usein tuijottamaan Departures-taulua ja miettimään mihin kohteista lähtisin mieluiten.

40. Haluaisin että voisin tehdä samanlaisen matkan kuin Elizabeth Gilbert (Eat,Pray,Loven kirjoittaja) ja kirjani siitä matkasta julkaistaisiin...

41. Inhoan Finnairia lentoyhtiönä nykyään. Taso on laskenut kuin lehmän häntä ja (aina) saa pelätä lakkojen puolesta. Toisaalta kuin tarkemmin ajattelen, en tiedä mistä lentoyhtiöstä sitten tykkäisin?

42. Tämän vuoden (toistaiseksi) realistisimmat matkustushaaveet on lyhyet viikonloppureissut Pietariin ja Pariisiin keväällä.

43. Haluan ehdottomasti tehdä jonkun isomman matkailureissun valmistumiseni kunniaksi, mutta suunnitelmat ovat vielä hieman aukia - aika näyttää!!

44. Minulla ei ole toistaiseksi vielä koskaan tapahtunut mitään inhottavaa tai kamalaa reissun aikana (kuten ryöstetty), ja odotankin vain sitä päivää kun tämäkin asia korjaantuu..

45. Yksi parhaita muistoja viime vuoden reissuilta liittyy kauniiseen ( ja tuhottaman kuumaan) alkukesän päivään kun kiertelimme Gironan vanhoja katua päämääräämättömästi A:n kanssa. Istuimme syömään jäätelöä ja kirjoittamaan postikortteja katedraalin rapuille ja keskityimme nauttimiseen. Reissuiloa parhaimmillaan.

46. Mielestäni 30-vuotiaaksi mennessä minun pitäisi saavuttaa 50 maan rajapyykki. Sehän voisikin olla hyvä tavoite.

47. Italia on erityisesti jäänyt mieleen maana josta pidän. Kiva elämäntyyli, rentoa porukkaa, ihanaa ruokaa ja mahtavia maisemia. Tosin Rooma ei kuulu suursuosikkeihini - koko se turistimäärä pilaa kaupungin kauneuden.

48. Haluaisin koko ajan löytyy uusia ja mielenkiintoisia reissu/ulkosuomalaisten blogeja, joten feel free laittaa osoitteita kommentiboksiin!

49. Mun mielestä olisi ihanaa jos mulla asuisi läheisiä ystäviä vähän ympäri maailmaa (ei kuitenaakan liian kaukana, jottei se matkustus sinne kävisi ylivoimaiseksi) jotta voisin aina mennä heidän luokse vierailemaan!

50. Olen maailmankaikkeuden huonoin pakkaaja.

Kuka jaksoi lukea loppuun asti ;)?
Haastan kaikkia tekemään saman jotka vaan jaksavat ja innostuvat!

Lions for Lambs

Satuin tuossa toinen ilta kääntämään ihan vahingossa kanavalle jossa näytettiin hyvännäköistä leffaa - kertoi jenkkien näkökulmasta Afghanistanin sotaan. Huomasin leffan liian myöhään, joten katsoin sitä vaan puolestavälistä lähtien mutta se tempaisi mukaan ja olikin aika hyvä sitten! Leffassa oli kovan luokan näyttelijät mutta en ole koskaan aikaisemmin kuullut kyllä siitä?!

Erityisen mielenkiintoisia pidin kohtia jossa Robert Redfordin esittämä valtiotieteen professori piti luentoja :)

Imdb kuvailee leffaa seuraavasti:

Three stories told simultaneous in ninety minutes of real time: a Republican Senator who's a presidential hopeful gives an hour-long interview to a skeptical television reporter, detailing a strategy for victory in Afghanistan; two special forces ambushed on an Afghani ridge await rescue as Taliban forces close in; a poli-sci professor at a California college invites a promising student to re-engage. Decisions press upon the reporter, the student, and the soldiers.

Kannattaa katsoa jos kiinnostaa nämä asiat! 

Talviaktiviteetteja

Loma Suomessa on mennyt reipasti vauhtia eteenpäin ja läheneekin jo loppuaan. Alunperinhän minun piti lentää maanantaina takaisin, mutta vaihdoin lennon sitten keskiviikolle. Syy vaihtoon oli lähinnä se, että minulla on paljon lainassa kirjoja Helsingin yliopistolta lopputyötäni varten - en voi raahata niitä Abeen, mutta jotain niistä pitäisi vielä saada irti. Eli keskiviikkona siis takaisin arkeen. Loma on ollut mitä parhain ja myös todella pitkä! Varmaan yli kuukauden olen ollut jo Suomessa, ihan kiva palata vihdoinkin opiskeluiden pariin, alkaa tuo lopputyökin ihan kunnolla stressaamaan kohta.

Joulun jälkeen käytiin todellakin perheen naisväen kanssa Haikossa rentoutumassa ja se olikin todella ihanaa. Kaksi päivää ei tarvinnut tehdä muuta kuin olla ja löhötä.
Sen jälkeen sainkin jo vieraan tänne Skotlannista ja lähdimme viettämään Uutta Vuotta Himokselle lukiokavereideni kanssa - siinä vasta hauska uusi vuosi olikin! Laskettelin myös ensimmäistä kertaa sitten ylä-aste aikojen. Luonnollisesti aloitin siis helpommista rinteistä, mutta sitten päätettiin porukalle lähteä Länsi-Himoksen puolelle kun kaikki rinteet sielläkin puolella näyttävät "niin helpoilta". Ylöspäästessä sitten todettiin että ne molemmat rinteet oli mustia. Ja ihan liian jyrkkiä mun mieleen. Ei autannut kun madelle sivulta sivulle se rinne alas - sen jälkeen onneksi kaikki muut rinteet tuntuivatkin helpoilta!
Kävimme myös pulkkailemassa rinteissä ja tietysti valoimme tinaa ja juhlimme ihanan kaverini synttäreitä, jotka ovat 31.12.

Menossa pulkkamäkeen..

Arvatkaa mitä minä sain kun valettiin tinaa? Viikset. Kyllä, viikset. Hyvää uutta vuotta vaan kaikille.

Himoksen jälkeen tehtiinkin kaikkea "talvista" A:n kanssa. Kuten luistelua, pulkkamäkeilyä ja avannossa käyntiä (tai siis A kävi, minä otin valokuvia!). Ja käytiin jäällä kävelemässä koirienkin kanssa, joka oli aika raskasta puuhaa siinä lumen määrässä.
Käytiin myös Helsingissä kävelemässä sellainen Helsingin Energian järjestämä "valoreitti" joka oli muuten aika laimea, mutta Tuomiokirkko ja Eduskuntatalo oli valaistu hienosti. Ehdittiinpä käydä myös Rautatientorin jääpuistossa luistelemassa kavereiden kanssa, se olikin kivaa!
Ihanaa kun tulee vieraita kylään niin tulee oikeasti tehtyä tälläisiä aktiivisia talvi-juttuja, muuten varmaan olisi ollut paljon tylsempi loma!

Kaunis Tuomiokirkko

Kukkuu...

Luistelua Rautatientorilla..

Ja käveltä jäällä..

Nyt sit vielä vikat päivät kotona ja sitten aika suunnata takaisin Skotlantiin!

2010

Olen selvästikin huomannut kaavan blogeissa, ja se on vuoden tapahtumien muistelu. Täytyy myöntää että mun mielestä se on loistava ja kiva idea, joten päätinpä minäkin toteuttaa...hieman myöhässä tosin :)

Mitä jäi siis mieleen vuodelta 2010?

Ehdottomasti ensimmäisenä tulee mieleen aivan mahtava vuoden 2010 kesä!
Kesä 2010 oli ihana kaikin puolin : lämmin, aurinkoinen, ihana ja mahtava!
Minulla oli mukava kesätyöpaikka jossa viihdyin erinomaisesti, vietin paljon aikaa kavereiden kanssa ja tein kaikenlaisia kesäaktiviteetteja kuten uimista ja erilaisia kesäjuhlia!
Kesän kohokohdat oli ehdottomasti:
Grillijuhlat
Kesäinen picknic Kaivopuistossa ja extempore uintiretki Vantaalle kavereiden kanssa
Perinteinen Vaasa-reissu
A:n vierailu Suomeen
Road trip Tammisaareen
Koiranäyttely reissu Tallinnaan
+ lukuisat picknikit Espalla, jäätelöreissut Ben & Jerryssiin, lounashetket Kämpin sushiravintolassa, Cuban After Workit ja terassireissut sekä  ihanat kesähetket heppailleen ja koirien kanssa rentoutuen.

Toisena tulee mieleen kaikki ihanat reissut. Vuosi 2010 oli hyvä matkustusvuosi!Vuosi alkoi reissulla kauniiseen Tallinnaan A:n kanssa. Helmikuussa kävin ensi kertaa Brysselissä (ja ihan Belgiassakin sit, eli yksi uusi maa listalle!) yhdessä yliopiston Politics & IR societyn kanssa, tutustumassa EU Parlamenttiin. Maaliskuussa mentiin toisen ihanan A:n kanssa vierailemaan kaverin luona joka oli Ranskassa, Lyonissa vaihdossa. Kesäkuun alussa pakattiin kimpsumme taas toisen A:n kanssa ja lähdettiin nauttimaan aurinkoisesta Espanjasta. Tukikohtana toimi Lloret De Mar josta teimme päiväreissut Barcelonaan ja Gironaan (johon muuten ihastuin täysillä). Sieltä lähdinkin viettää lyhyttä viikonloppua Roomaan äidin, mummin ja tädin kanssa (ja siellä oli muuten lämmin!). Kesä kuluikin Suomessa ja viimeinen kunnon reissu vuoden 2010 puolella oli aurinkoloma Turkin rannoille perheen kanssa.

Vuonna 2010 aloitin myös viimeisen (toivottavasti) yliopistovuoteni Aberdeenissä sekä hain useisiin eri jatko-opiskelupaikkoihin. Sain läheisen kaverini takaisin Aberdeeniin vuoden alussa sekä monta uutta ja ihanaa kaveria! Neljännen vuoden alkupuolisko oli ihanaa aikaa, koska moni tuttu palasi takaisin samaan kaupunkiin ja nautin ihanista illanvietoista ihanien kavereiden kanssa!

Vuosi 2010 vaihtui saman ihmisen kanssa kuin se tänäkin vuonna vaihtui ja siitä olen erityisen iloinen!
Tein ihania viikonloppureissuja paikallisen oppaani kanssa ja näin uusi paikkoja hyvin kauniista Skotlannista.

Helmikuussa osallistuin ihka ensimmäiseen MUN-konferenssin Edinburghissa ja innostuin niin paljon että nyt helmikuussa on vuorossa Lontoon MUN-konferenssi.

Vuonna 2010 (varsinkin viimeisellä' puoliskolla) fiilistelin monta kertaa "viimeistä yliopistovuotta" ja pientä haikeuttakin oli ilmassa..
Kaikenkaikkiaan vuosi 2010 oli loistava vuosi, ja jonka kesä tulee varmasti jäämään mieleen kaikkien aikojen kesänä! Suuria, mullistavia muutoksia ei tapahtunut, mutta sehän ei ole välttämättä huono asia?

Mitä vuodelle 2011?

Kuten ystäväni N:kin blogissaan kirjoitteli, mitä siis uusi vuosi tuo tullessaan?

Uskoakseni vuosi 2011 tulee olemaan suurien muutoksien vuosi. Muutoksia tulee tapahtumaan niin asuinpaikan kuin opiskelutahonkin sijainnissa. Uusi asuinpaikka saattaa sijaita niin Briteissäkin kuin jossain muuallakin Euroopassa. Aika näyttää.

Vuonna 2011 tulen (again, hopefully) valmistumaan tutkintonimikkeellä Master of Arts in Politics & International Relations. Aika huimaa. Heinäkuussa siis valmistuisten aika!

Vuosi 2011 tulee toivon mukaan olemaan yhtä hyvä matkailuvuosi kuin 2010. Suunnitteilla olisi reissut ainakin Pietariin ja Pariisiin, sekä "hieman isompi valmistujaismatka".

Can't wait!