Näytetään tekstit, joissa on tunniste Cornwall. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Cornwall. Näytä kaikki tekstit

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Vielä pari juttua Cornwallista...

Onko tässä vaiheessa kesää vielä hassua palata pääsiäisen reissuun Cornwalliin? Ehkä. Mutta halusin silti palata koska unohdin jakaa muutamia kivoja kuvia ja juttuja tästä reissusta. Parempi kai myöhään kun ei milloinkaan? Aikaisemmat Cornwall-postaukset löytyy täältä. Tähän postaukseen ajattelin siis koota niitä juttuja jotka jäi silloin pääsiäisen jälkeen kertomatta.


Land's End

Kertomatta jäi esimerkiksi ekskursio Land's Endiin joka on siis Brittien saarten läntisin piste. Kuva tästä niemennokasta näkyy alla. Näyttää aika kivalta eikö?


Me jätettiin auto lähellä sijaitsevaan kylään ja käveltiin n. 30 matka kalliomaisemia pitkin aina Land's Endiin. Kyseessä on luonnollisesti aika turistimesta mutta olihan se kiva ottaa kuvat kyltin kanssa. Ihan pirun tuulinen paikka, hyvä ettei tukka lähtenyt päästä. Seuraavaksi pitäisi ehkä käydä Brittien pohjoisimmissa pisteessä.

Maisemat oli jälleen aivan upeat ja meidän mielestä oli hyvä jättää auto vähän kauemmaksi ja oikeasti kävellä tänne jotta pääsi samalla näkemään maisemia. Muuten oltaisiin vaan parkeerattu auto, otettu pari kuvaa ja menty takaisin autolle.

Merta näkyi yllättäen silmänkantamattomiin...



St Michael's Mount

St Michael's Mount on pienen pieni saari Penzancen ulkopuolella jossa sijaitsee sellainen kiva linna (jossa edelleen luonnollisesti asustaa Lordi perheineen). Saaren hauska puoli on siinä että laskuveden aikaan sinne pääsee maareittiä pitkin kävelemään ja luonnollisesti sitten nousuveden aikaan saarelle otetaan vene.



St Michael's Mount on National Trustin omistuksessa ja täällä me itseasiassa liityttiinkin jäseniksi. Ihan hyvä diili koska saatiinkin heti sisäänpääsymaksu takaisin. Tänne voi mennä ihan saarelle kiertelemään muuten vaan ja jos sisäänpääsymaksu maksetaan jos haluaa oikeasti käydä sisällä linnassa. Ihan mielenkiintoinen paikka, mun mielestä linnoissa on jotain kiehtovaa, varsinkin kun täällä Briteissä suurimassa osassa niistä vielä asuu joku aatelisperhe. Ei minua ainakaan haittaisi asua linnassa, tosin veikkaan että nämä on tosi kylmiä ja koleita paikkoja talvisin.


Kuten kuvista näkyy, meille sattui valitettavan huono keli vierailumme ajaksi. Jos taivas olisi ollut yhtään kirkkaampi olisi saaren päältä, eli linnan juurelta, ollut hyvät näkymät itse Penzanceen.


Kynance Cove


Kynance Cove on joidenkin tietojen mukaan (en kyllä tiedä mistä tämä tieto olisi) äänestetty yhdeksi maailman kauneimmista rannoista. Voin hyvin uskoa tämän aurinkoisena päivänä laskuveden aikaan mutta meidän vierailu sattui huonon kelin ja nousuveden aikaan. Mutta kaunista siellä silti oli, varsinkin kun me oltiin melkein ainoat ihmiset tuolla pienessä poukamassa. Jotenkin todella rauhaisa paikka kaikken upeiden kallioiden suojassa. Mutta en sitä ehkä kuitenkaan rupeaisi väittämään yhdeksi maailman kauneimmista rannoista...


Porukka yleensä yhdistää Kynance Coven Lizard Pointin kanssa joka on sitten tyyliin Brittien eteläisin piste. Mun mielestä Lizard Point oli täysin turha paikka ja siellä ei olisi tarvinnut ollenkaan vierailla. Siellä ei ollut mitään erityistä nähtävää, pari turistikauppaa ja siinä se sitten olikin.



Okei, nyt lupaan että Cornwallin reissu on käsitelty. Nyt vaan jään odottamaan seuraavaa kertaa kun taas tuonne pääsen!

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

St Ives, Cornwall

Ja lisää pukkaa vielä Cornwall-postauksia. Tiedän että toistan sanaa söpö noin tuhat kertaa näiden Cornwall postauksien yhteydessä mutta St Ives oli sitä. Söpö ja viehättävä kaupunki. Ihan painajainen tosin autolla ajamiseen, auto kannattaa jättää mahdollisimman kauas keskustasta.

Me todella yritettiin ensimmäisellä kerralla (kyllä, luit oikein) mennä ihan kaupungin keskustaan autolla ja se oli pieni painajainen. Google Mapsin avulla yritettiin suunnistaa ja ei oltu uskoa kun se käski meitä vaan kääntymään mitä kapeamille kaduille. Keskustan kadut ovat nimittäin ihan helkkarin kapeita ja sanotaanko näin että yksisuuntaiset kadut on huonosti merkittyjä.  Me nimittäin käännyttiin yksisuuntaisella ja eikös sieltä tullut auto vastaan. Me oltiin menossa väärään suuntaan. Hups. Luovutettiin ja tultiin seuraavana päivänä uudestaan, tällä kertaa jätettiin auto kauas parkkiin.

St Ives, kuten myös Newquay on täynnä pieniä, suloisia putiikkeja mutta paikkana se vaikutti vieläkin pienemmältä kuin Newquay.



Jos nähtiin verrattain vähän turisteja muissa Cornwallin kaupungeissa niin St Ivessa niitä olikin sitten yllin kyllin. Kadut kuhisivat elämää vaikka meidän vierailulle sattui hieman huonompi sää.



Minä tykästyin varmaan Cornwallin kaupungeista eniten juuri Newquayhan ja St Ivesiin. Luultavasti St Ives olisi saattanut nousta ykköseksi jos keli olisi ollut yhtä upea kun se oli Newquayn vierailun aikana. Tosin St Ivessa oli enemmän turisteja mikä ei ollut niin kivaa. Kesällä kaupunki varmasti täytyy niistä. Kuitenkin, ensi kerralla voisin hyvin viettää tässä kaupungissa pidemmän aikaa, siellä voisi vaan rennosti hengailla ja nauttia elämästä! Tännekin voisin hyvin muuttaa asumaan.



St Ives on myös surffareiden keskuudessa suosittu mutta näin turistin näkökulmasta ei rannat ollut ehkä mielestäni yhtä vaikuttat kuin muissa paikoissa missä käytiin. Mutta siihen saattoi vaikuttaa jo itse kaupungin rakennekin.



Tuolla kyllä tuuli ihan helkkaristi. Pari ihan onnistunutta otosta saatiin...


Mutta todellisuus oli usein tämä...


St Ives oli siis oikein hurmaava. Ei tosin autolla ajaessa, mutta siellä oli kiva kävellä! Ja sieltä olisi löytynyt oikein monta kivaa tee-paikkaa. Hieman naurattaa kyllä nämä minun kaupunkikuvailut mutta oikeasti näissä cornwallilaisissa kaupungeissa ei ole niin paljon nähtävää vaan se on enemmänkin se fiilis mikä hurmaa vierailijan. Ja se fiilis täytyy kokea. Tykkäsin siis ja kovasti. Suositellaan!


lauantai 3. toukokuuta 2014

Chapel Porth, Cornwall

Newquaysta lähdettiin kohti Penzancea mutta matkalla haluttiin pysähtyä jossain ihan vain huvin vuoksi. Päädyttiin sitten ihan sattumalta Chapel Porthin rannalle, josta vasta myöhemmin luin, että se oli aika tunnettu paikka ja sieltä ne jääsiili-ruokakummajaisetkin on kotoisin!

Chapel Porthin kukkuloilla kiemurtelee eri polkuja ja niitä kannattaa todellakin kavuta koska ylhäältä kallioiden päältä on aivan upeat näkymät. Paikan biitsi on myös todella suosittu surffaajien keskuudessa ja heitä onkin hauska seurailla kallioiden päältä.

Tässä kohtaa taitaa olla parasta todeta, että kuvat todella kertovat ennemmän kuin tuhat sanaa!



Tuolla oli todella hyvät kävelypolut ja niitä tuli tallottua eteenpäin ihan huomaamatta. Aina halusi nähdä näkymät seuraavan rantapoukamaan ja yhtäkkiä huomattiin että oltiinkin kävelty jo aika pitkälle. Onneksi päivä oli suhteellisen aurinkoinen ja vaikka tuuli olikin aika kova, tarkeni sitä hyvin välilä istumaan ja paistattelemaan päivää.


Päästessämme takaisin alas rannalle, oli laskuveden aika joten päästiin kävelemään upeaa rantaa pitkin ja katselemaan niitä surffareita lähietäisyydeltä! En yhtään ihmettele että ranta on suosittu paikallisten keskuudessa! Täälläkin oli paljon perheitä nauttimassa kelistä, tosin, kuten näette, minulla oli takki ja kaulahuivi päällä ja lapset juoksi uikkareissa. Olen varma että briteillä on joku ihan eri sisäinen lämmityssysteemi kuin meillä. Siis lämpöä oli tuurilla juuri se +13 ja tuuli aika reipas ja sit nää pistää ipanat juoksee uikkareissa veteen (joka oli varmasti helkkarin kylmää). En tajua.




Kaunista, eikö?

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Newquay, Cornwall

Nyt sain vihdoin kaikki Cornwallin kuvat ladattua koneella joten jos niitä tarinoita nyt jakaisin täällä blogin puolella. Loma aloitettiin siis Newquaysta jossa olimme yhteensä kaksi yötä. Newquay sijaitsee Atlannin rannikolla ja kaupunki on tunnettu surffaus mahdollisuuksistaan ja olikin jo täynnä surffaajien näköisiä tyyppejä jo näin huhtikuussa vaikka vannon, että Atlantti oli pirun kylmä tähän aikaan vuodesta!

Käveltiin meidän B&B:stä ekana aamuna kohti merta ja hetken kivuttuamme hieman ylöspäin, oli tämä ensimmäinen näkymä joka kohtasi meidät. Luulen että olin jo siinä vaiheessa menettänyt sydämeni Cornwallille. Ensimmäisenä lomapäivänä meillä oli vielä ihan mahtava sää joka kruunasi ensikohtaamisen Newquayn kanssa.



Jotenkin noi veden eri värit oli ihan uskomattomia ja nuo rannikkoviivan maisemat vaan yksinkertaisesti henkeäsalpaavia. Sanoinkin jo aikaisemmassa postauksessa että toisaalta oli tosi vaikea kuvitella olevansa Briteissä ja toisaalta jotenkin sitä on aina tiennyt että tästä maasta löytyy hyvinkin erilaisia ja upeita maisemia. Me nyt vaan satutaan asumaan Derbyssä joka on suunnilleen niin kaukana sisämaassa kuin vain pääsee.


Keskityttiin aika pitkälti nauttimaan vaan kaupungin upeista rannoista ja fiilistelemään kerrassaan mahtavaa keliä joka oli saanut kaikki ulos ja hauskanpitoon. Okei, ei siellä mun mielestä ihan bikini rantakeli ollut mutta luonnollisesti kaikki paikalliset oli uima-asuissa ja minulla oli nahkatakki päällä neuleen kanssa! En näköjään vieläkään ole siis täysin integroitunut tähän yhteiskuntaan (ja pukeutumisen suhteen tuskin koskaan tulen olemaan "paikallinen").




Satama-alue oli todella kivaa myös ja sieltä lähdimmekin etsimään josko löytäisimme sopivaa kalastusretkeä iltapäivälle. Ja löydettiinhän me se kahden tunnin makrilliretki jonka kalatarinasta voitte lukea lisää tästä postauksesta.



Newquaysta löytyy myös monia suloisia pikkukauppoja sekä söpöjä itsenäisiä kahviloita. Tosin samalla Newquay taitaa olla se kaikista vilkkain kaupunki Cornwallissa yöelämänsä puolesta - baareja löytyy aika monta ja niin muuten niitä polttariporukoitakin!


Yövyttiin muuten aivan mahtavassa B&B:ssä Newquayssa, joten jos joku on sinnepäin suuntaamassa niin voin lämpimästä suositella Jasmine Housea. Omistajat olivat superystävällisiä, aamiainen todella runsas ja maukas ja huoneet kivoja. Omistajilta saatiin myös hyviä vinkkejä sen suhteen mitä kannattaisi tehdä ja kaikenlisäksi talosta löytyi supersöpö bordecollie nimeltään Oreo.


Tänne lähden mielelläni siis joku päivä uusiksi ja toivon mukaan pidemmäksi aikaa!

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Yummy Cornish goodies

Vielä en ole kuvia ehtinyt ladata kameroilta koneelle joten ajattelin aloittaa näiden Cornwall-postauksien kirjoittamisen ruuasta ja puhelinkuvista. Cornwallilaiset on siitä ovelaa kansaa että heilläkin on omat spesiaali ruokajutut ihan samalla tavalla kuin Skoteilla. Tässä siis muutamia ruokatarinoita Cornwallista kuvilla höystettynä.

Aloitetaan ehkä mielenkiintoisimmasta herkkuelämyksestä. Tai noh, en oikein tiedä voiko sitä kutsua elämykseksi mutta ainakin kokemukseksi. Käytiin Chapel Port biitsillä ja kukkuloilla kävelemässä ja päätettiin palkita itsemme herkulla jota paikallinen pieni kahvila möi,  eli Iced Hedgehog. Tämä erikoinen jääsiili-herkku jota kahvila tarjoilee on ilmeisesti paikallisesti aika kuuluisa. Kyseessä on siis jäätelötötterö jossa on cornwallilaista vanilijajäätelöä, jonka päälle on laitettua clotted creamia (ei taida löytyä Suomesta sellaisenaan, mutta se on siis superpaksua kermaa) ja rikottuja hasselpähkinöitä. Pitihän sitä kokeilla, niin erikoiselta se kuulosti. Minä pystyn syömään vaikka mitä herkkuja, mutta kun ensin piti syödä tiensä läpi sellaisen paksun kermakerroksen läpi päästääkseen jäätelöön käsiksi, tuli minullekin vähän äklö olo. Ei suositella heikkohermoisille!

Iced Hedgehog
Cream team on taas osittain Cornwallilainen herkku/tapa ja paikkoja mistä sai tätä herkullistä teetä skonssien kanssa löytyi monia. Me oltiin ajamassa St Ivesin ja Penzancen väliä kun rupesi satamaan kaatamalla ja tien vieressä nökötti kyltti "Green pig farm - cream team" . Kuulosti lupaavalta, vihreiden possujen paikka. Pysäköitiin hurmaavalle maatilalle jossa sijaitsi pieni ja suloinen teehuone. Omistaja oli todella mukava ja koska osuttiin paikalle hiljaisena hetkenä, hän antoi monia hyviä vinkkejä missä meidän kannattaisi käydä Cornwallissa ollessamme. Itse tee ja skonssit oli superherkullisia. Perinteisesti skonssit syödään hillon ja clotted creamin (jep, sitä käytetään kaikkialla) kanssa ja nautitaan siis tietysti cream tean kera. Ja hei, omistaja kertoi että itse Dame Judi Dench oli käynyt heidän parkkipaikallaan!! Joskus käy tuuri ja tämä sattumalta löydetty paikka osoittautui ihan helmeksi!

Cream team moment
Kalaa löytyi jokapaikasta, rannikolla kun oltiin. Syötiin pääasiallisesti paikallisissa pubeissa jossa oli aina päivän spesiaaleina sinä päivänä pyydystetyt kalat. Olen yleensä superlaiska katsomaan ravintoloiden  "spesiaalit" kohtaa, mutta Cornwallissa se kannatti koska kala oli todella tuoretta ja ehdottomasti parasta ruokaa. Maistoinkin eräässä pubissa Penzancessa aivan ihanasti kokattua lohta uusien perunoiden kanssa ja melkein tuli Suomi ja kesä mieleen! Kalaa todella löytyy jos minkälaista ja ruokavalio olikin hyvin fisupainotteinen koko reissun ajan, mikä oli kiva koska kalaa jaksan kuitenkin aika harvoin kokata kotona.

Salmon & new potatoes
Kalasta päästäänkin luonnollisesti seuraavaan kalatarinaan joka on pakko jakaa täälläkin. Käytiin nimittäin heti ensimmäisenä päivänä kalastamassa (siitä lisää myöhemmissä postauksissa) ja minä onnistuin saamaan yhden makrillin ja poikaystävä taas pollockin, joka on ilmeisesti seiti suomeksi. Noh, makrilli hävisi parempiin suihin mutta seitin päätimme pitää ja tarkoituksena oli grillata se. Hyvä päätös ottaen huomioon ettei meillä ollut mitään välineitä. Ensimmäisenä piti saada kala perattua. Soitto iskälle joka kysyi onko meillä mitään fileerausveitsen tyyppistä (tai ylipäätänsä veistä). No eipä, joten lähdettiin metsästämään sellaista Sainsburyyn (kala edelleen Morrisonin muovipussissa), eli ruokakauppaan. Luuletteko että Newquyan kokoisessa paikassa ja Sainsburystä löytyisi fileerausveistä? Ei tietystikään. Uudestaan kadulle kalan kanssa ja mietintämyssy päähän. Sitten saatiin nerokas idea ja googletettiin paikan kalakauppiaat. Netti löysi osoitteen parin kadun päähän. Käveltiin kalakauppaan, iskettiin meidän pieni sintti tiskille ja kysyttiin iäkkäämmältä kalakauppiaalta josko hän ystävällisesti voisi perata kalan meille. Hän myös kiltisti huomautti perkaamisen jälkeen, että kala ei ehkä riitä syömiseksi meille kahdelle (haha, ei kai) joten ostettiin parit katkaravut mukaan. Tämän jälkeen vielä etsittiin kertakäyttögrilliä kolmesta eri kaupasta ennekuin nappasi ja kasattiin loput tarvikkeet kasaan.

Meidän säälittävä saalis
Täällä saa yleisillä kunnan omistamilla rannoilla grillata kertakäyttögrillillä mutta yksityisillä rannoilla se on harvemmin sallittua. Käveltiin siis kolmen yksityisen rannan (ja samalla pari kilometriä) ohi ennenkuin vihdoin löydettiin kunnan ranta ja grillauspaikka. Kamala vaivannäkö yhden pienen sintin vuoksi mutta haluttiin välttämättä itse kokata se kun poikaystävä kerran sen pyydysti. Yhteensä meillä kesti siis varmaan parisen tuntia kun käveltiin sen kalapussin kanssa ympäri kaupunkia, mutta kyllä nyt naurattaa jo tämä stoori. Se oli kyllä sen arvoista koska voi että se meidän kala maistuikin hyvältä kun se viimein grilliltä saatiin! Pehmeää, maukasta ja tuoretta. Tähän voisi kyllä tottua (ja poikaystävä haluaa jo kalastamaan uudestaan). Meillä oli siis täydellinen vuoden ensimmäinen picnik rannalla, ja kalan kyytipojaksi oli ciabattaa, salamia, oliiveja ja jälkkäriksi tuoreita mansikoita. Siinä sitten istuskeltiin rantahietikolla ja siemailtiin valkkaria. Tosin suoraan pullosta luonnollisesti, kun ei meillä kunnollisia picnik-välineitä ollut!

Loistava grilli
Kokkauksen tulos
Ja kenelles se yksi makrilli meni? Tälle supersuloiselle kaverille joka tuli venettämme vastaan satamassa!


Tämä blogipostaus on osa Instagram Travel Thursday- tempausta jonka järjestäjinä toimivat KaukokaipuuDestination Unknown ja Running With Wild Horses.

tiistai 22. huhtikuuta 2014

#LoveCornwall

Takana on aivan ihana neljän päivän breikki Cornwallissa ja paljon kerrottavaa ja kuvia löytyy jaettavaksi myös tänne blogin puolelle (ei varmaan kamalan yllättävää).

Torstaina ajeltiin todella Cornwalliin ja takaisin tultiin eilen. Tosin eiliseen ajomatkaan meni tuplasti se aika mitä meillä kesti torstaina - jumituttiin nimittäin ruuhkiin. Ajomatkaan meni sellaiset 8 tuntia ja kotona oltiin vasta illalla myöhään vaikka alunperin meidän piti olla kotona jo alkuillasta. Noh, se oli sen arvoista! Ja meillä oli sentään hauskaa musiikin tahtiin tanssiessa (ja viihdyttäessä kanssa autoilijoita)


Valehtelematta Cornwall hurmasi minut täysin ja olenkin tänään haikaillut vaan kesämökkiä Cornwallin rannoilta. Voisinko lähteä jo takaisin? Maisemat oli upeita, ihmiset superystävällisiä ja kylät suloisia. Täydellinen setti siis! Rentoudutiin oikein urakalla ja otettiin jopa pariin otteeseen päikkärit jota ei usein meidän lomilla tapahdu!

Aloitettiin loma Newquaysta joka on todella suosittu paikka surffareiden keskuudessa. Siellä pidetiin majaa kaksi yötä maailman suloisimmassa B & B , jonka jälkeen siirryttiin vielä enemmän etelään ja Penzancen kylään jossa oltiin myöskin kaksi yötä. Koska meillä oli auto käytössä käytiin todella ajelemassa aika paljon ympäriinsä ja nähtiin mm. Britannian eteläisin sekä lounaisin kohta! Loman tarkoituksena olikin saada kunnon raitisilmaähky ja se kyllä toteutui! Vietettiin päivät pitkät raittiissa meri-ilmassa, joka takasi sen että yleensä jo kymmeneltä oltiin aivan poikki ja valmiina simahtamaan.


Britit jaksoi taas yllättää kauneudellaan, viimeksi ihastuin täysin uudestaan Skotlantiin ja tällä kertaa sitten tähän viehättävään Brittien eteläosaan. Cornwallissa rakastuihin juuri noihin aivan upeisiin merimaisemiin ja jylhiin rantakallioihin. Rannat oli myös toinen toistaan upeampia joten tuonne olisi kiva palata kesällä uudestaan. Välillä oli vaikea uskoa olevansa Briteissä vaikka samalla kyllä tiesin, että myös tälläisiä maisemia löytyy tästä monipuolisesta saarimaasta.


Ainut harmittava juttu Cornwallissa on kyllä se, että se on valitettavan kaukana meistä. Ja Lontoostakin taitaa mennä paremmat viisi tuntia ennenkuin tänne pääsee. Mutta se onkin hyvä syy mennä ensi kerralla tänne pidemmäksi aikaa. Kuten sanottua, nuo kylät missä käytiin oli todella viihtyisiä ja pieniä ja niistä löytyi monia suloisia pubeja (kertoo paljon kylästä minkälaisia pubeja sieltä löytyy). Paikallisetkin vaikutti niin onnellisilta kaikin puolin. Olin siis yhtä hymyä koko viikonlopun ajan ja tämäkin postaus taitaa pitää sisällään vain kaikenlaisia ylisanoja Cornwallia kohtaan.

Todettakoon siis että oli kiva loma, kivoja paikkoja ja hauskoja tyyppejä. Tänne haluan ehdottomasti takaisin. Ja koska kaikki mitataan nykyään hastageissa, tiivistää tämä kuva tunnelmat hyvin:


Lisää Cornwall-juttuja siis pian!