keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Tupa täynnä vieraita pääsiäisenä




Me vietettiin monen vuoden tauon jälkeen pääsiäistä ihan kotona ja kotikulmilla. Meille pääsiäinen on aina merkannut ns. "ilmaisia" vapaapäiviä joita ollaan sitten käytetty hyväksi ja lähdetty reissuun, joko kotimaassa tai ulkomailla. Tänä pääsiäisenä saatiin kuitenkin kauan odotetut vieraat meille kylään jonka ansioista päästiinkiin näyttämään kotiseutua meidän ystäville jotka oli saapuneet paikalle aina Suomesta ja Italiasta saakka. 

Pääsiäisloman aikana ehdittiinkin kyllä kaiken näköistä säätä aurinkoisesta kelistä aina pieneen "lumisateeseen" saakka (eli siis sellaiseen loskaan). Onneksi perjantaina oli kuitenkin kaunis keli jonka vuoksi päätettiin lähteä Peak Districtille. Niinkuin kaikki muutkin alueen miljoonat asukkaat. Pienet tiet ja hirveät määrät autoja ei ollut oikein toimiva kombo ja istua jumitettiinkin liikenneruuhkassa tovi. Ai että meni hermot. Mieli onneksi parani heti kun saatiin auto parkkiin ja lähdettiinkin kävelemään kohti Dovedalea jossa ollaan useasti oltu itse ja myös viety vieraita tänne. Se mielestäni juuri tarjoaa sellaisen sopivan "maistiaisen" siitä mitä Peak Districtillä on tarjottavana. Kivuttiin myös vihdoin erään kukkulan päälle josta oli aika kivat näkymät!





Viikonlopun aikana ehdittiin myös näyttää ystäville meidän kotikaupunkia (vesisateessa, kuinkas muutenkaan), käydä pubissa nauttimassa peribrittiläisestä kokemuksesta, kävellä ympäri Birminghamin kanavia ja käydä etsimässä lähimetsän villiponit meidän valokuviin.






Tärkeä osa pääsiäistä oli tietysti herkuttelu ja sitä tuli kyllä tehtyä ihan huolella! Ihan ällöttävyyteen saakka. En ehkä halua hetkeen mitään suklaamunia nähdä. Pidettiin myös pääsiäisperinteistä kiinni ja maalattiin/koristeltiin Mignon-munat. Toiset teki hienommin, toiset...omalaatuisempia koristeluita! Sen lisäksi noudatettiin brittiläistä perinnettä eli vieritettiin munat alamäkeä alas. Voittajan suklaamuna sai kunniaa ja mainetta. Ja tietysti suklaamunat katosi parempiin suihin hyvin pian. Tämän jälkeen mentiin lounaalle koska suklaaähkyn jälkeen oli pakko saada jotain suolaista. Oli tosi huono olo. Ainakin minulla. Tarjoili luuli että meillä oli krapula kun näytettiin niin heikostivoivilta ja ei sitten viitsitty korjata että huono olo johtuu itseasiassa liiallisesta suklaamunien syönnistä!

Kiitos tytöille ja paremmille puoliskoille ihanasta pääsiäislomasta, oli ihan ihan superia!



sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Viikonlopun kuulumisia



Tänä viikonloppuna olen....
  • Kuullut tunnustuksen mieheltä että hän kuulemma inhoaa sitä, että minä "varastan" hänen puhelinkaapelinsa ja en palauta sitä oikealle paikalleen. Minua nauratti niin kovasti tämä tunnustus ja sen kerrontatapa että perjantaina kotona töitä tehdessä varastin meidän talouden kaikki puhelinkaapelit ja piilotin ne kaappiin...Tajuaakohan se mies vieläkään minkälaisen tyypin kanssa se on menossa naimisiin?
  • Kävin ratsastamassa lauantai-aamuna tutulla tallilla. Kahden tunnin aamuratsastus teki tehtävänsä ja oli juuri loistava aamunaloitus viikonloppuun. Sain tällä kertaa nuoren 6-vuotiaan Jake-hepan alleni ja voi vitsit se oli suloinen tyyppi. Se oli ihan innoissaan menemässä ja lähti laukkaan aina sellaisella reippaalla pompulla. Mutta voi elämä kyllä tuntui taas kropassa ettei ole tullut istuttua hevosen selässä hetkeen. Meikäläisen jalat oli ihan hajalla jo puolessavälissä matkaa ja hyvä kun pääsin alas hepan selästä...sanomattakin selvää että tänään olen linkannut menemään kuin rampa ankka.
  • Lauantai iltana treffattiin kavereiden kanssa Nottinghamissa ja vietettiin tupla-deitti iltaa. Käytiin syömässä todella hyvässä ravintolassa jonka jälkeen jatkettiin iltaa jäädiscoon! Kyllä, mentiin paikalliseen jäähalliin jossa on jäädiscoilua aina viikonloppuisin. Me tosin satuttiin olemaan tuohuun ihan liian vanhoja koska keski-ikä taisi olla siinä 15-vuodessa. Se oli selvästi paikka Nottinghamin nuorisolle tulla viettämään lauantai-iltaa. Siellä ne tytöt kikatteli keskenään ja yritti hurmata poikia.
  • Tänään on ollut ihan superkiva keli joten päätettiin kaivaa pihakalusteet esille ja nauttia kahvista ja lounaasta meidän omalla pihalla. Ihan luksusta!
  • Jonka lisäksi kävin vielä ostamassa paikallisesta puutarhaliikkeestä hieman kevätkukkia meille. Kyllä kevät on niin kivaa aikaa! Nyt tosin pitäisi alkaa siivoamaan jotta ne kukat saisi esille puhtaaseen kotiin....

Ensi viikolla vietetäänkin jo pääsiäistä ja meillä tulee tupa täyteen vieraita kun kaverit saapuu kylään - sitä täällä odotetaankin jo innolla!

torstai 17. maaliskuuta 2016

5 lempparikauppaa Lontoossa (ja Briteissä)



Tuossa taannoin Lontoossa ollessani mietin taas, että pitäisi listata nämä minun muutamat lempikaupat ylös myös tänne blogiin, jos siitä vaikka olisi jollekulle hyötyä. Nimittäin yleensä aina Lontooseen mennessä osassa näistä on ihan vaan pakko käydä. Osa listaamistani kaupoista on ketjuja ja niin ollen liikkeitä löytyy ympäri Brittejä, osa taas löytyy vain Lontoosta (ainakin tietääkseni!)

Näen turhana listata mitään sen suurempaa "rättikauppa-opasta" esim Lontooseen, koska kaikki tietää enemmän ja vähemmän ne suositut kaupat ja ketjuliikkeet jotka löytyy Oxford Streetiltä ja Westfieldin kauppakeskuksista. Nämä minun listaamat kaupat suuntautuvatkin enemmän sinne paperitarvikkeiden (yksi meikäläisen suurimmista heikkouksista), sisustuksen ja matkailun puolelle. Siis kuinka ihania paperitavaraliikkeitä Lontoosta löytyykään! Voih, ja oih, ne ovat kyllä meikäläisen lompakon tuho. Nim. omistan miljoona eri (tyhjää) muistikirjaa jotka odottavat vaan käyttöönottoa. 


1. Paperchase

Ketjuliike, täältä löydät lähimmän liikkeen Briteistä

Minun ihan ultimate favourite kauppa mitä tulee muistikirjoihin, kortteihin, kalentereihin ja muuhun paperikrääsään mitä en edes tiennyt tarvitsevani. Täältä on hankala lähteä pois ostamatta mitään! Valikoimat vaihtelee aika usein, ja korttien suhteen tämä on erityisesti ihan taivas. Lontoosta löytyy 3.kerroksinen Paperchase Tottenham Court Roadille, jossa suosittelen ehdottomasti käymään!


2. Standfords

12-14 Long Acre, Covent Garden, WC2E 9LP, London

Standfors on maailman ihanin matkakirjakauppa Covent Gardenissa. Täällä se helposti vietettyä tunnin jos toisenkin. Hyllyt pursuavat mitä mielenkiintoisempia matkakertomuksia-ja opuksia ja kaikenlaista oheiskrääsää. Täältäkään on vaikea lähteä (ainakin meikäläisen) tyhjin käsin ja ilman matkakuumetta. Sinua on varoitettu.



3. Anthropologie
www.anthropologie.com
Täältä löytyy liikkeet, esim. Regent Street

Anthropologiesta löytyy vaatteita, paperitarvikkeita ja sisustustavaraa. Vastakohtana edellisille kaupoille, täältä en ole koskaan ostanut mitään koska olen kokenut liikkeen olevan aika kallis. Liike kuitenkin itsessään on niin kaunis, että siellä on ihana käydä fiilistelemässä ja hakemassa inspiraatiota. Varsinkin heidän sisustusosastoltaan voisin haalia vaikka mitä mukaani!




4. TK Maxx
www.tkmaxx.com
Ketjuliike, täältä löytyy kauppojen sijainnit

TK Maxx on paikka josta voi tehdä vaikka mitä huippulöytöjä. Kyseessä on outlet-liike joka saa valikoimiinsa laadukkaita merkkejä ja myy niitä tuntuvalla alennuksella. Täältä löytyy vaatteita, asusteita, kenkiä, urheilukamaa ja kodin sisustustavaraa. TK Maxxista olen ostanut esimerkiksi kaikki iltapukuni koska niitä saattaa löytää täältä esim. 50 punnalla. Heidän kodin sisustusosastonsa on myös minun heikkolenkki, sieltä olen löytänyt vaikka mitä pientä ja "tarpeellista" sisustustavaraa meidän uuteen kotiimme.

Sanoisin kuitenkin että tänne ei kannata mennä väsyneenä ja nälkäisenä, TK Maxxiin pitää mennä rauhallisella mielellä koska usein liikettä pitää aika kärsivällisesti kiertää jotta tekee löytöjä. Suosittelisin kuitenkin lämpimästi käymään!

5. Liberty

Regent Street, W1B 5AH, London

Liberty on lontoolainen instituutio. Se avattiin vuonna 1875 ja on siitä saakka ollut ikonisena osana Lontoon Regent Streetin katukuvaa. Kyseessä on tavaratalo joten sieltähän löytyy vaikka mitä, mutta minun lemppariosastoni on kukkakaupan sisäänkäynti (koska se on vaan niin kaunis!) ja paperiosasto (mikä yllätys). Libertyn paperiosasto on vailla vertaansa ja vaikka hinnat ovat aavistuksen korkeita, niin mikäli etsinnässä on tyylikkäitä juttuja, tämä on siihen oikea paikka. Siinä missä Paperchase on aika leikkisä, niin Libertyn paperiosaston jutut uhkuvat klassisuutta.



Ja vielä yksi bonus...

6. Kikki.K 

5-6 James Street
Covent Garden
London, WC2E 8BH

Uusin Lontoo löytöni jonne onnistuin tuhlaamaan heti huomattavan summan kahisevaa kun sekosin hieman heidän kaupassaan. Kyseinen kauppa on ilmeisesti jo jonkin aikaa ollut Covent Gardenissa mutta minä löysin sen vasta nyt. 

Aivan taivas niille jotka rakastaa kyniä, muistikirjoja, erilaisia vihkoja ja ties mitä paperitavaraa. Kuten sanoin, minä tein pienen sekoamisen kyseisessä kaupassa. Juttelin myyjän kanssa ja liikkeen omistaja on ruotsalainen nainen joka on on naimisissa aussi miehen kanssa. He asuvat Ausseissa ja sieltä tämä kyseinen ketju on löytynyt jo 15 vuoden ajan. Nyt he ovat hiljattain avanneet ensimmäisen liikkeensä Lontooseen ja kuuleman mukaan laajentavat pian toimintaansa myös muualle Britteihin. Täällä kannattaa ehdottomasti käydä!



Tälläisiä on siis minun lempikaupat täällä saarella! Toivottavasti tästä postauksesta olisi jollekulle hyötyä kun on tänne seuraavan kerran suuntaamassa.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Kevät on vihdoin täällä!



En tiedä ehkä mitään parempaa hetkeä kun pitkän talven jälkeen kokee ensimmäisen kunnollisen kevätpäivän. Sellainen oli nimittäin eilinen päivä. Tuntuu että kevät on saapunut Britteihin tänä vuonna paljon myöhempään, olen vieläkin pitänyt talvisaappaita päällä vaikka ollaan jo maaliskuun puolessavälissä. Kuitenkin, eilen saatiin nauttia upeasta auringonpaisteesta, sinisestä taivaasta, lintujen sirkutuksesta ja kivasta lämpötilasta. 

Meillä oli asiaa hieman kaupungille, joten lähdettiin heti aamusta käppäilemään ympäri kaupunkia. Kaunis, keväinen sää oli todella saanut ihmiset liikkeelle ja Lichfield oikein kuhisi lauantai-shoppailijoita. Joka kerta tuolla kaupungilla kävellessä mietin itsekseni kuinka olen niin onnellinen ,että muutettiin tänne. Täällä asuessa fiilis on aina hyvä ja Lichfieldin kaupunki on vain niin suloinen. Ei varmasti sopisi kaikille koska kyseessä ei todellakaan ole mikään suuri paikka, mutta minut tämä tekee juuri niin onnelliseksi. Varsinkin tuollaisenä kevätpäivänä jolloin kanssaihmisetkin ovat mahdottoman hyvällä tuulella. 







Koska oli niin kaunis päivä, päätettiin vielä nauttia lounas paikallisen kahvilan terassilla. Voih kevät, kuinka sinua onkaan odotettu!




Iltapäivällä lähdettiin vielä naapurikaupunkiin nimeltä Fradley, jonka läpi-poikki-halki kulkee kaunis kanaali (jota pitkin voisi kulkea aina Coventryyn asti - kauankohan työmatkoihin menisi jos vaihtaisin auton kanaaliveneeseen?). Kanaalin satama-alue on supersöpö paikka josta löytyy kaunis kahvila ja symppis pubi. Tänne pitää palata ehdottomasti uudestaan kesällä!

Käveltiin kanaalinvartta pitkin, tavoitteena kävellä aina seuraavaan satamaan asti (sillä verukkeella että löydettäisiin myös sieltä pubi). Noh, kävi ilmi että seuraava satama oli ihan laho ja ei siellä mitään pubia ollut! Eikun käännös takaisinpäin ja paluu lähtösatamaan jossa nautittiin sitten viimein ne yhdet juomat aurinkoisella terassilla. 

Löydettiin myös kävelyreitin varrelta meidän unelmatalo, ainakin mitä tulee sijainnin suhteen. Kaunis valkoinen maalaistyylinen talo joka sijaitsi ihan tämän kanaalin vieressä. Voi vitsit että se oli nätti! Kyseinen talo myös sattui olemaan myynnissä joten eiköhän me heti etsitty sen tiedot kiinteistövälityssivuilta. Ja se vielä oli sisältäkin nätti. Ja kaupan mukana tulisi oma kanaalivene! En kyllä tiedä mitä sillä tekisi? Sitä voisi vuokrata. Tai sitten voisi pistää oman risteilybisneksen pystyyn! Vielä ei ihan rahat tuollaiseen pytinkiin riitä, mutta aina pitää haaveilla! Ehkä me joku päivä muutetaan kanaalin varrelle!








Tälläiset maisemat tarkoittaa nykyään Englantia (ja kyllä koko maata) minulle. Mielestäni yksi parhaita juttuja tässä maassa on tälläiset pienet englantilaiset kylät jossa on kiva kyläyhteisö fiilis, söpöjä pubeja, kauniita kahviloita, nättejä maalaistaloja ja sellaista kunnon countrylife  meininkiä. Ymmärrän kyllä että Lontoo on kiva kaupunki ja turistit siellä tykkäävät käydä mutta toivoisin että porukka jaksaisi tutkia myös enemmän niin Englannin, Walesin kuin Skotlannin maaseutuakin. Täältä nimittäin löytyy todella kauniita maisemia ja luontoa. Tosin, ehkä tämäkin johtuu siitä että viihdyn vain paremmin luontomaisemissa kuin kaupungeissa, mielestäni Suomessakin turistin pitäisi ehdottomasti nähdä jotain muutakin kuin vain Helsinki! Rakastan maaseutua Briteissä ja minulla onkin haaveissa muuttaa vielä enemmän maalle joku päivä jos tällä saarella asumista jatketaan...

P.S. Uskaltaisikohan sitä laittaa jo talvisaappaat varastoon? Vai jos sen tekee, niin tuleeko heti talvi takaisin?

torstai 10. maaliskuuta 2016

Fiasko nimeltä "brittiläinen junaliikenne"

Vietin viimeiset kolme työpäivää erilaisissa tilaisuuksissa Lontoossa. Ajattelin olevani todella ovela ja kustannustehokas ja päätin sukkuloida Lontoon ja Lichfieldin välillä joka päivä. Löysin edulliset paluujunaliput joka päivälle joten se tuli edullisemmaksi kun hotellihuoneen otto Lontoosta. Noh, näin jälkikäteen voisi todeta että välillä kannattaisi olla vähemmän kustannustehokas (toisinsanoen pihi) ja vaan ottaa se hotellihuone. Varsinkin kun sitä ei tarvitse itse maksaa. Nimittäin junamatkat eivät tälläkään kertaa menneet ihan niin sujuvasti kun olisi toivonut. 

Olen ennenkin paasannut täällä blogissa siitä kuinka brittiläinen junaliikenne on aivan syvältä ja kuinka siihen ei voi luottaa. Niin sitten ollenkaan. Junaliikenne tällä saarella on myös hyvin ailahtelevainen sen suhteen koska junat voivat liikennöidä ja se riippuu täysin vallitsevasta säätilanteesta. Olen ollut tilanteissa jossa junat ovat olleet myöhässä koska on ollut liian kylmä, liian kuuma (uskokaa tai älkää), liian paljon lunta (toisinsanoen maksimissaan sentti), syksyiset olot (eli  puunlehtiä raiteilla) ja nyt uusimpana sen takia koska SATOI. 

Kyllä. Luitte oikein. Junani olivat myöhässä koska Englannissa satoi ja raiteilla oli tulvaongelmia. Haluaisin tähän väliin mainita, että tarkistin Met Officen (paikallinen säätoimisto) sivuilta ja Britanniassa sataa keskimäärin yli 100 päivää vuodessa. Luulisi siis että täällä olisi siihen totuttu ja siihen pystyttäisiin varautumaan. Se oli kuitenkin liikaa pyydetty.

Palataanpa ajassa taaksepäin. Saavuin tiistai-iltana aikataulun mukaisesti kotiin Lontoosta klo.22.21 illalla kotiin. Suoraan nukkumaan ja herätyskello päälle keskiviikko aamulle klo.05.00 koska ensimmäinen juna Lichfieldistä Lontooseen lähtee klo.06.07 ja siihen oli ehdittävä. Heräsin keskiviikko aamuna aivan järkyttävään kaatosateeseen. Vettä tuli siis kuin saavista kaatamalla. Juna saapui asemalle ajallaan ja sen jälkeen ne ongelmat sitten alkoivatkin. Nukahdin junassa ja heräsin siihen kun konduktööri kuulutti tulvaongelmista raiteilla rankkasateen vuoksi. Tässä vaiheessa huomasin että kello oli jo niin paljon että meidän pitäisi olla saapumassa jo melkein Lontooseen mutta sen sijaan olimmekin vasta puolessavälissä matkaa. Ongelmat vaan jatkuivat, ja pääsimme vihdoin ylittämään ns. ”tulvakohdan” joka tämän hidastuksen aiheutti. Tässä vaiheessa ”tulva” tarkoitti sitä että vettä oli kyllä raiteiden ympärillä mutta ei vielä itse raiteilla. Tälläisen tavallisen pulliaisen silmissä tilanne ei siis näyttänyt turhan vakavalta. Tämän jälkeen juna-ihmiset päättikin että juna ei jatka enää kulkuaan vaan dumppaa meidät kaikki ulos Northamptonissa (ei edelleenkään mitään hajua missä se on). Kaikki ihmiset ulos junasta ja viimeiset sanat menivät tyyliin ”vaihtakaa junaa, ja löytäkää oma tienne Lontooseen”. Tässä vaiheessa kihisin raivosta sillä pelkäsin todella että missaan kokonaan tärkeän workshopin Lontoossa, jonne olin matkalla. Noh, summa summarum, saavuimme Lontooseen 1,5 tuntia aikataulusta myöhässä ja taksin avulla ehdin kun ehdinkin ajoissa päivän tapahtumaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin siis?

No eipä suinkaan. Stoori jatkui nimittäin illalla. Olin ostanut itselleni lipun illan viimeiseen junaan Lichfieldiin joka lähti kymmeneltä illalla. Istuin junassa Lontoon asemalla vielä klo.22.20 ja juna ei ollut liikkunut minnekään. Mikä ei sinänsä ollut ihme koska puolet vuoroista oli peruuttu ja toiset puolet olivat todella myöhässä lähtöaikataulusta. En ollut alkuun edes varma pääsenkö ikinä kotiin asti. Koska oli kuitenkin kyseessä illan viimeinen juna Lichfieldiin, eivät he voi sitä edes lain puitteissa peruuttaa vaan vuoro täytyy operoida. Tässä vaiheessa mietin jo hotellihuoneen ottoa Lontoosta mutta sitten juna lähti liikkeelle onneksi. Alkumatka meni hyvin ja liikuttiin aika reippaasti. Kunnes se stoppi tuli. Siinä vaiheessa kun meidän olisi aikataulun mukaan pitänyt saapua Lichfieldiin olimme alle puolessavälissä matkaa. Kotiasemalla saavuin viimein klo.01.00 yöllä (kun perillä piti olla klo.23.30). Taas 1,5 tuntia myöhässä. Seuraavana aamuna piti herätä taas kuudelta (alkuperäisen aikataulun mukaan viideltä mutta muutin lipun myöhäisemmäksi) jotta ehdin junaan Lontooseen. Onneksi tänä aamuna kuitenkin junat olivat aikataulussa ja he olivat jotenkin saaneet tulva-ongelman korjattua. 

Vaikka itse tulva-ongelma paheni keskiviikon mittaan ja ymmärrän täysin miksi se oli ongelma (koska veden pinta todella nousi aika paljon ongelma-alueilla) niin en ymmärrä miten tälläinen ongelma pääsee tapahtumaan edes alunperin? Ottaen huomioon että Briteissä sataa todella usein ja tulvat eivät ole mitenkään tavattomia ongelmia niin miksi tätä ei oteta huomioon juna-liikenteessä ja yritetä korjata ongelmaa? Se ei voi olla niin vaikeita yrittää korjata infrakstruktuuria siten että vettä ei pääse niin paljon raiteille? En vaan voi ymmärtää. 

Mitä opimme tästä? Älä luota brittiläiseen juna-liikenteeseen ikinä koska sillä on todella "kapea ideaalisää" tilanne missä se pystyy operoimaan. Varaa siis aina riittävästi aikaa kun junaliikenteestä on kyse. 

Ja herranjestas, ota ensi kerralla vaan suosiolla se hotelli Lontoosta. 

P.S. Ärsytystä entisestään tiistai-iltana herätti keskustelu erään kanssamatkustajan kanssa. Ei ole mitenkään ihmeellistä että kanssamatkustajat rupevat juttelemaan kanssasi ja keskustelussa tuli esille että olen kiinnostunut naisten oikeuksista ja työssänikin jonkun verran niitä joskus käsittelen. Tiistainahan muuten vietettiin  myös kansainvälistä naistenpäivää. Tämän kuultuaan tämä kyseinen kanssamatkustaja (Brittimies) totesi että onpa ihmeellistä että sinun täytyy miettiä tasa-arvo asioita miesten ja naisten välillä. Kyseisen miehen mielestä elämme täysin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ja meillä ei ole mitään ongelmia. Totesin hänelle että olen kyllä eri mieltä asiasta ja esitin hänelle muutamia faktoja siitä minkä takia mm. Britanniassa ei myöskään ole tasa-arvoinen yhteiskunta. Hän ei kuitenkaan ollut vakuuttunut ja lopetti keskustelun toteamalla ”well, I guess someone has to do that job” (viitaten kiinnostukseeni naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta). Että sellainen kiva keskustelu tiistai-illan ratoksi ja ironisesti naistenpäivän kunniaksi. Kaiken kruunasi se että olin juuri tullut tilaisuudesta jossa alleviivatiin kaikki näitä ongelmia naisten ja miesten välisen tasa-arvo keskustelun ympärillä. 

Jos tekstistä paistaa katkeruus ja happamuus läpi niin syytäkin on. Olen nimittäin vieläkin todella ärsyyntynyt tästä. Jos tämä olisi yksittäinen poikkeustapaus suhtautuisin paljon ymmärtäväisemmin mutta valitettavasti olen ollut niin monta kertaa ennenkin tilanteessa jossa junat ovat myöhästelleet säännöllisesti (varsinkin silloin kun kuljin vielä junalla töihin). Saan luonnollisesti rahani takaisin koska junat olivat niin myöhässä, mutta aina se raha ei todellakaan korvaa menetettyä aikaa ja mielipahaa. 

Istun tälläkin hetkellä juna-asemalla odottamassa junaani takaisin kotiin. Pitäkää peukut pystyssä että se on ajallaan. Ja pahoittelut kuvattomasta postauksesta, netti on liian hidas kuvien lataamiseen!

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Viikonloppu Skotlannissa



Mies sai pari viikkoa sitten idean että olisi kiva yllättää hänen äitinsä ja tehdä yllätysvisiitti Skotlantiin äitienpäivä viikonloppuna. Sitä äitienpäivää kun juhlitaan täällä hieman aikaisemmin kuin Suomessa.

Joten viime torstai-iltana lähdettiin sitten suoraan töiden jälkeen ajelemaan kuusi tuntia Skotlantia kohti. Otti ehkä hieman kunnolle noin pitkä ajomatka suoraan töiden jälkeen varsinkin kun viimeiset kolme tuntia näkyvyys oli todella huono kun taivaalta sateli vuorotellen vettä, räntää ja kaikkea loskaa siltä väliltä. Tervetuloa Skotlantiin siis! Onneksi torstai-illan keli ei kuitenkaan jatkunut koko viikonlopun läpi - Skotlanti näytti kerrankin meille parastaan kelien suhteen ja aurinko paistoi koko viikonlopun läpi (vaikka olikin aika kylmä). Mutta oli kyllä super ihanaa, kelit oli niin ihanan keväiset! Meillä oli super kiva viikonloppu, juuri sopivan rento mutta täynnä kuitenkin kivaa tekemistä ja tietysti tärkeimpänä, miehen äiti oli kyllä todella onnellinen tästä yllätysvisiitistä!

Perjantaina ulkoiltiin koiran kanssa lähimetsässä jossa valkovuokot olivat peittäneet melkein jokaisen pinta-alan - ihan mielettömän kauniin näköistä! Skotlannissa on ollut ilmeisen sateista (ei mikään yllätys) koko viime kuukauden joten metsä oli super mutainen josta tietysti koiruli innostui entisestään. Meillä oli siis yksi hyvin mutainen ja likainen koira kun päästiin takaisin autolle. Sopivasti Molly kuitenkin nauttii eniten ns. mutakylvyistä ja ennenkuin olin ehtinyt edes karvakasaa kieltää niin se pisti makuulleen isoon mutalätäkköön. Siinä vaiheessa olin onnellinen ettei kyseessä ollut oma koira ja annoin tyypin tyynenrauhallisesti mieheni äidille pestäväksi ;) Perjantai-iltana käytiin myös syömässä kaupungin parhaassa intialaisessa josta saa oikeasti maailman mahtavinta naan-leipää. Ja ne currytkin on ihan hyviä! Sinne pitää varustautua aina venyvillä housuilla koska yleensä ravintolasta täytyy kieriä ulos kun maha on niin täynnä.





Lauantaina lähdettiin käymään miehen kanssa Glasgowssa. Meillä oli selkeä missio, sillä Glasgowssa on todella hyvä Jewellery Quater ja me halusimme lähteä tutkimaan josko sieltä löytyisi vihkisormusta minulle (joka oli jo aikaisemmin osoittaunut melkoiseksi haasteeksi). Mies tiesi asiansa, sillä täältä hän oli löytänyt minun kihlasormuksen myös ja oikeassahan hän taas oli. Vietetiin koko iltapäivä eri korukaupoissa etsien sitä täydellistä sormusta ja onneksi vihdoin päivän päätteeksi se löytyi! Ja se on aivan ihana. Voi että, en malta odottaa että saan pujottaa sen kihlasormuksen kaveriksi ensi heinäkuussa. Oli mukava viettää päivä Glasgowssa miehen kanssa, leikittiin jo ajatuksen tasolla minkälaista olisi asua tässä elämäntilanteessa Glasgowssa. Silloin kun mies asui siellä ja minä ramppasin kaupungissa harva se viikonloppu, oltiin molemmat opiskelijoita ja ei esimerkiksi hirveän usein testailtu Glasgown kivaa ravintolatarjontaa. Olen aina tykännyt Glasgowsta, siellä riittää paljon tekemistä ja koettavaa. Nyt jos asuttaisiin siellä, haluaisin ehdottomasti oleilla West Endissä ja testata joka viikonloppu kaupungin kivan näköisiä ravintoloita.






Sunnuntai menikin sitten äitienpäivää viettäen ennenkun lähdettiin ajamaan kotia kohti alkuillasta. Kotiin päästiin puoli kympin aikaa ja romahdin vain suoraan sänkyyn. Jotenkin pitkien ajomatkojen teko on todella kuluttavaa, varsinkin kun puolet matkat meni pimeydessä. Seuraavaksi onkin edessä aika kiireinen viikko taasen, puolet viikosta meneekin Lontoossa ennenkuin pääsen kotiin viikonlopun viettoon.