perjantai 29. lokakuuta 2010

Pub Quizzes and baking

Heipparatirallaa!

On ollut hieman kiirettä tässä viime päivinä, mutta niinkuin olen jo aikaisemmin todennut, on se kivaa kun on kaikkea kivaa tekemistä.

Joskus täällä voi nauttia koulumatkan tälläisissäkin tunnelmissa..Eli ei täällä ihan aina sada:




Keskiviikkona mentiin iltapäivällä shoppailemaan Halloween-asuja. Poundland on kaveri kun haluaa halvalla kaikenlaista krääsää. Ostettiin koristeita sunnuntain juhlia varten kuten hämähäkinverkkoa, silmämunia, luurankoja ja puhallettava Dracula. Sen lisäksi yritin etsiä vaatteita sunnuntain asua varten mutta en vielä löytänyt mitään muuta kuin mustan peruukin. Minulla on tunne että näistä tulee tosi kivat juhlat - onhan kavereiden kanssa aina kivaa!

Keskiviikko iltana olikin sitten vuorossa UNYSA:n järjestämä Pub Quizz, josta minä ja kaveri oltiin vastuussa. Oltiin väsätätty 5 sektiota kysymyksiä ja kategorioina oli mm. Pakistan, UNICEF, Climate change, Aberdeen University as numbers ja viimeisenä tietenkin vielä X-factor. Aluksi pelättiin että ei saada yhtään osallistujia paikalle mutta kyllähän sinne loppuenlopuksi raahautu paikalle kiitettävästi osallistujia ja oli ihan onnistunut ilta. Toivon mukaan kaikilla muilla oli myös hauskaa.

Torstaina olikin sitten vuorossa leipomis-operaatio. Ja tämä todella sanan varsinaisessa merkityksessä - se oli todellakin operaatio. Olimme kaverin kanssa luvanneet leipoa YK-viikon perjantaina pidettävään Bakesaleen, ja operaatio lähti siitä että menimme kauppaan. Ostoksien loppusaldo oli 3 kg jauhoja, 3 kg sokeria, 3 kg tomusokeria, 2 kg porkkanoita, 2 kg voita ja muut pienet sälät - eli päivän kuntoilu sujui siinä kun bodattiin nämä tavarat ensin mun luokse, jonka jälkeen pakettiin ne mun pieneen vedettävään lentolaukkuun ja lähdettiin raahaamaan niitä kaverin luokse. Lievästi sanottuna aika iso homma.
Sen jälkeen käytettiinkin yhteensä varmaan 6 h leipomiseen, lopputuloksena 4 porkkanakakkua, 1 pelti porkkanakakkua, muffinsi muotoiset porkkanakakut, 2 pellillistä mokkapaloja ja yksi mokkakakku. Ja minä nuolin tietenkin kaikki vuat - aika ällöttävä olo lopuksi..




Kaiken ahkeran leipomisen jälkeen lähdettiin vielä kaverin kanssa Halloween-bileisiin. Valitettavasti juhlat olivat todella laimeat ja todettiinkin 2 h jälkeen että olisi vaan pitänyt jäädä kotiin juomaan teetä ja laiskottelemaan. Noh, saatiin ainakin tanssia kuuluisimpien ysärihittien tahtiin kuten Aquan Doctor Jones.



Tänään meillä onkin ollut sitten Bakesale. Oltiin kaverin kanssa heti aamusta pystyttämässä pöytää ja laittamassa kamoja kuntoon. Kauppa kävi kohtuullisen hyvin, mutta onneksi saatiin myös vähän leipomuksia vielä kotiin.
Tämä ilta ja huominen olisi tarkoitus ottaa rauhallisesti ja sitten sunnuntai-iltana juhlitaan kunnolla Halloweenia.








Hauskaa viikonloppua!

tiistai 26. lokakuuta 2010

Mugglers and witches

Jos jollekullekin on jäänyt epäselväksi (mikä ei olisi ihme, ottaen huomioon että juhla ei ole Suomessa niin iso juttu) niin nyt on meneillään Halloween-viikko. Tai, onhan Halloween vaan se yksi päivä mutta tänä vuonna on sattunut niin, että koko viikon on  vähän Halloween teemaista tapahtumaa. Oikea päivähän on sunnuntaina. Minun mielestä on ihan hauska pukeutua (varsinkin jos olen keksinyt hyvä asun) ja välillä nyt lapsettaa, minkäs sille voi.
Yleensä olen toivoton keksimään asuja, mutta tänä vuonna olen aika innostunut asuistani. Kyllä,minulla on kaksi asua varattuna valmiiksi. Koska torstaina on ensimmäiset "kunnon" juhlat ja sunnuntaina järkätään sitten yhteiset juhlinnat kavereiden kanssa.

Hups, eksyin aiheesti totaalisesti. Munhan piti kirjoittaa tästä päivästä. Eli, olin taas vaihteeksi kirjastossa heti aamusta. Ja sainkin luettua materiaalia sitä disseä varten, sekä toista kirjoitettavaa kurssi esseetä varten. Sen lisäksi ylläri,ylläri, tein taas asioita liittyen noihin postgraduate hakemuksiin. Uuvuttavaa.
Mutta onneksi sain jotain konkreettista aikaan tänään. Huomenna tapaan taas kaverin kirjastolla klo.9.00. Ja iltapäivällä mennään shoppailemaan Halloweenia varten!

Illalla mentiinkin Model United Nations Halloween-istuntoon. Me edustettiin kaverin kanssa Ruotsia - ja eikös me otettu siitä ilo irti :) Koko istunnon tarkoitus oli viihdyttävyys ja hauskuus, eli tällä kertaa ei oltu turhan vakavia. Olihan kyse niin jästeistä kun noidistakin. Eikös me sitten istunnon aikana kaupiteltu nälänhätään niin ruotsalaisia lihapullia kuin H&M:n vaatteita. Ja kun sillat kaatuilivat, tarjosimme heille IKEAn koottavia siltoja. Monet olivat pukeutuneet omaan maansa teeman mukaisesti - niin myös mekin. Peppi Pitkätossu ja Annika.

maanantai 25. lokakuuta 2010

"So...what is the UN?"

Olen kuullut tämän biisin jo kolme kertaa tänään ja se tekee aina vaan niin hyvälle mielelle!



Periaatteessa minun tekisi mieli kirjoittaa jumalaton valitus-kirjoitus, mutta koska mikään ei ole ikävämäpää mun mielestä kuin ainainen valittaminen, en tee sitä.
Mainitsenpahan vain että tänään olin jo kymmeneltä aamulla repimässä hiuksia päästä kun tuntuu että mikään ei mene niin kuin haluan ja kaikki on stressaavaa. Mut jeps, se siitä.

Keskitytään siis päivän positiivisiin aiheisiin.
Kuten että tänään oli pirun kylmä. Meikäläisestä on tullut aika hyvä lämpömittari. Koska aamulla kun heräsin ja pistin käden ensimmäistä kertaa ulos peiton alta, totesin että nyt on ollut yöllä pakkasta. Joten eikun lämppäri päälle ja sit pipo päälle ennen kuin ovesta ulos. Ja eikös se maa ollut kuurassa. HAH!
Mutta ulkona oli myös aivan mielettömän kaunis keli - aurinko paistoi ja kirpeä ilma teki hyvälle mielelle.

Sanoinko muuten että tämä kaikki tapahtui klo.8.15 aamulla? En ole koskaan ollut ulkona talosta niin aikaisin! Nyt oltiin jo 8.30 Hubissa vääntämässä kaikkia kouluhommeleita.

Kymmeneltä autoin pystyttämään YK-kojun Hubiin YK-viikon kunnaksi. Saatiin vähän jopa uusia jäseniäkin ja kyllä yksi ihminen tuli jopa kysymään "että mikäs tämä YK on?" Siinä oli muuten pokassa pitelemistä.

Olen niin asennoitunut tähän että luentoja ei ole nimeksikään joten melkein unohdin mennä niille vaivaiselle kahdelle luennolle tänään. Klo.13.50 istuin koneella ihan rauhassa jolloin kaveri tuli kysymään "koskas sulle alkoi ne luennot?"..." AI HEMMETTI.."

Olen käynyt nyt tanssitunneilla (Hip Hop) melkoisen aktiivisesti ja ne kyllä aina piristää. Tänäänkin oli tunti ja aloitettiin uusi koreografi tämän aivan ihanan biisin tahtiin. Kyllähän siinä loputkin murheet häviävät kun tämän tahtiin tanssii - ihanaa!

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

These are the moments I want to remember

Onpa ihana viikonloppu takana. Stressitön, rentouttava tyttöviikonloppu ja lauantaina sain jopa jotain koulujuttujakin aikaiseksi. Loistavaa. Paitsi että mun kameran akun laturi on häipynyt mysteerisesti jonnekin. Ei mitään hajua et onko se edes täällä vai Suomessa. Olen varma et olen ladannut sen jo kyllä kerran täällä mut sitten en kuitenkaan muista varmasti.

Lauantaina opiskelin päivän ajan, sain vihdoinkin yhden personal statementin valmiiksi ja mieleisekseni, joten sitä ei tarvitse stressata enää.
Lauantaina-iltana vietettiin täydellinen tyttöjen ilta syöden massiivisesti ja todella hyvin, ja vielä aivan ihania pannukakkuja jälkiruuaksi. Illan kruunasi X-factorin katselu ja siinä sivussa värjättiin mun hiukset joista tuli täydelliset!

Sunnuntaina mentiinkin kaverin luokse, mukanamme isot kassit täynnä tavaraa....creppien tekoon! Tehtiin iso satsi, syötiin, juoruiltiin ja nautittiin. Tälläiset sunnuntait ovat ihan parhautta!

Aivan ihana kaveri viikonloppu siis takana, nyt jaksaa taas palata kouluhommien pariin huomen aamulla!

torstai 21. lokakuuta 2010

Jäätelökesä

Mun piti tänä iltana tehdä vaikka mitä hommia kun iltaohjelma yhtäkkiä peruuntuikin. Noh, kuinkas kävikään, olen koomaillut koneella ja katsellut kesäkuvia. Kesä <3

Kesällä 2010 nautin...

gelatoa Roomassa..


Ja myöskin Espanjassa..


niistä Espanjan hiekkarannoista myös..


Ja ihanista kesäaamuista Kauppatorilla aamiaista syöden..


Suomen juhannuksesta yhdessä perheeni ja ihanan kaverini kanssa..



Järjestin grillijuhlat kaikille ihanille kavereille..


Ja iloitsin ihanan kesäisestä tunnelmasta ihanien kavereiden kanssa!

tiistai 19. lokakuuta 2010

Okey, so apparently rainshowers are moving "everywhere"

Käytän ihan hävettävän paljon aikaa tällä sivustolla. Siellä on vaan niin kauniita kuvia. Tämänkin kirjoituksen kaikki kuvat on otettu sieltä, ihan vaan piristämään kaikkien päivää.


Tänään on todellakin vaihteeksi taas satanut vettä, mutta ei hätää, onhan mulla nyt mun ihana, iso pinkki sateenvarjo joka ei ihan hevillä hätkähdä. Onnistuin myös lähtemään jo kymmeneltä kohti kirjastoa, vaikkakin tein kahvilan kautta pienen kiertomatkan. Mutta silti, olin varmaan jo klo.10.15 kirjastolla. Hyvä minä!


Viihdyinkin kirjastossa (mitäs muutakaan kun hakemuksia tehden) aina klo.13.00 saakka, jolloin täytyi lähteä UNYSA-komitea tapaamiseen. Meillä onkin tiedossa vaikka mitä kivaa! Koska ensi sunnuntaina, eli 24.10 on YK-päivä, järjestämme 25.10 alkavalla viikolla YK-viikon, eli meillä on tapahtumia joka päivälle. Maanantaina meillä on "koju" Hubissa, eli opiskelijaelämän keskuksessa, ja jaamme materiaalia kaikille halukkaille ja kerromme toiminnastamme. Illalla onkin sitten leffa-ilta ja näytämme The Interpreter, joka on siis ainut elokuva joka on koskaan filmattu oikeasti YK:n päämajassa New Yorkissa.
Tiistaina Halloweenin kunniaksi on MUN Halloween session  eli vähän kevyempi aihe, ja kaikki tietenkin puketuvat asianmukaisesti Halloween asuun.
Keskiviikkona on vuorossa YK:lla tyoskentelevan kaverin pitämä puhe, jonka jälkeen pidämmekin Pub Quizin.
Torstaina olisi vielä vuorossa YK-aiheinen väittely ja perjantaina pidämme kampukselle Bake salen. Ja kyllä, minä lupauduin leipomaan. Kaverin kanssa tosin (luojan kiitos..)
Eli ensi viikko tulee olemaan super-kiireinen. Kaiken tämän lisäksi ensi viikolla on siis todella Halloween viikko, A tulee viikonlopuksi käymään, sekä yksi kaveri tulee koko viikoksi tänne. Eli ei ole ohjelmasta puutetta.


Jos ensi viikolla on kiirettä, niin muuten on tälläkin viikolla. Joka illalle on jotain ohjelmaa. Tänään oli vuorossa MUN, ja tällä kertaa edustan kaverin kanssa Sudania. Tosin, en ollut ehtinyt tehdä yhtään taustatutkimusta joten menin vaan kuuntelemaan kun muut pälättivät keskenään. Ensi kerralla sitten.
Huomenna olisi vuorossa Politics & IR societyn tapahtuma ja tanssitunti, torstaina mennään laatimaan kysymyksiä ensi viion Pub Quiziin, ja perjantaille ei luoja kiitos ole vielä mitään erikoista.


UNYSA-kokouksen jälkeen talsinkin yliopiston Career's serviceen jonne voi viedä oman CV:n tarkastettavaksi. Sain onneksi myös järkevän virkailijan ja hän ehdottikin hyviä parannuksia siihen, mutta kun olin saanut muutokset tehtyä, lopputulos olikin mielestäni yhtäkkiä tosi sekava. Joten nyt sitäkin täytyy parannella. Argh. Huomenna pitäisi käydä tarkastuttamassa personal statement. Päivän hyvä uutinen oli kuitenkin se, että torstaina saan ensimmäiset suositukset jo käteeni. Ja tänään tuli noi mun viralliset opiskelijarekisteriotteetkin postissa.


Istun tällä hetkellä melkoisen pimeässä huoneessa koska mun pöytälampun lamppu pasahti ja tällä hetkellä vaan surkeaakin surkeampi kattovalo toimii. Se että saisin ostettua pöytälamppuun uuden lampun tuntuu tällä hetkellä ylitsepääsemättömän vaikealta. Ehkä sitten ensi viikolla..


Koska olen mielestäni tehnyt tänään melko ahkerasti hommia, ja koska huomen aamulla olen menossa taas kirjastoon, ajattelin viettää melko rennon loppuillan. Katsoa jotain hyvää "aivot narikkaan sarjaa", syödä vähän ihanaa jugurttia päärynöiden kanssa ja juoda teetä. Täällä pimeydessä.

maanantai 18. lokakuuta 2010

"Rainshowers are moving from West to everywhere"

Jep, näin positiivisesti alkoi maanantai-aamu kun radiosta kuulutettiin päivän säätä.

Anyway, kotiuduin takaisin ihanalta viikonloppureissulta tuossa iltapäivällä, hengailin kaupungilla pari tuntia (toisinsanoen kävin syömässä aivan ihanan creppi-lounaan) jonka jälkeen treffasin kaverit kahvin merkeissä, sitten tanssitunnille ja lopuksi vielä tsekkaamaan kaverin uusi asunto (kiva oli!).

Viikonloppu oli siis todella kiva ja ajattelinkin valoittaa teille mun lauantai-päivää paremmin. Nimittäin tehtiin päiväreissu kauniiseen Stirlingiin, vaan ja ainoastaan koska mielessä pyöri halu nähdä se linna. Ja Glasgowsta nyt pääsee sinne niin kätevästi junalla.




Wikipedia sanoo seuraavaa Stirlingistä:

Parhaiten Stirling tunnetaan Sir William Wallacesta, Skotlannin ensimmäisestä suuresta vapaustaistelijasta ja Stirling Bridgen taistelun sankarista. William Wallacen johtamat skottijoukot voittivat englantilaismiehittäjien armeijan Stirlingin vanhalla kivisillalla vuonna 1297. Nykyään William Wallace muistetaan Mel Gibsonin roolisuorituksesta elokuvassa Braveheart – taipumaton. Wallacen muistoa kunnioittamaan on Stirlingiin pystytetty National Wallace Monument -muistomerkki. Goottilaistyylinen torni kohoaa 67 metriä ylös kukkulalta, jolle se pystytettiin vuonna 1869. Tornin huipulla sijaitsevalle näköalatasanteelle, josta avautuu henkeä salpaavat maisemat, pääsee kiipeämään maksua vastaan.
Stirling Bridgen taistelu ei toki ole ollut ainoa kerta, kun Stirling on toiminut tärkeänä puolustusmuurina. Roomalaiset ja myöhemmin englantilaiset ovat useaan otteeseen pyrkineet vahvistamaan asemaansa valtaamalla Skotlannin - tai Kaledonian, kuten roomalaiset sitä nimittivät. Skotlannin itsenäisyyden varmisti lopulta Robert Bruce johtamalla joukkonsa voittoisaan Bannochburnin taisteluun englantilaisia vastaan vuonna 1314. Myös Bannochburnin taistelukenttä on eräs Stirlingin suosittuja nähtävyyksiä.
Stirlingin kaupungin historia ulottuu kuitenkin kauemmas kuin Wallacen tai Brucen urotekoihin. Stirling sai borough-aseman jo 1100-luvulla ollen ensimmäisiä todella tärkeitä kaupunkeja keskiaikaisessa Skotlannissa. Syynä tähän oli Forth-joki, jonka matalin kohta osui juuri Stirlingiin. Joen matalaan ylityskohtaan on aikojen kuluessa rakennettu useita siltoja, mukaan lukien myös vanha kivisilta, jonka luona Stirling Bridgen taistelu käytiin. Nykyään vanhan kivisillan tilalla on myöhemmin rakennettu kopio, mutta sillan alta joesta on löydetty alkuperäisen sillan jäänteitä.

Stirlingin keskustassa sijaitseva, 1100-luvulla rakennettu Stirlingin linna, on ulkoapäin näyttävä ja linnan muurien sisällä on paljon nähtävää. Linnan ulkopuolelta on kauniit näkymät Stirlingin yli ja aivan linnan vieressä on vanha vierailun arvoinen hautausmaa.




Minun mielestä taas Stirling oli todella idyllinen ja kaunis vanha kaupunki. Sää suosi meitä ja koko päivän paistoi aurinko ja saimme nauttia kauniista linnasta ja sen ympärille levittyvistä maisemista.
Sisäänpääsy linnaan maksaa 7 puntaa, tosin me onnistuttiin pääsemään ilmaiseksi sisälle lippuja ostamatta, koska missään vaiheessa kukaan ei tarkistanut että oliko meillä lippuja vai ei.
En edes alkuun tajunnut että Stirlingin linna on niin iso, meillä meni reilut 4 tuntia koko kiertelyyn, tosin syötiin maukas lounas linnan kahvilassa välillä. Itse maisemat olivat jo mahtavat kun pääsi linnan muureille kävelemään ja olihan siellä muutenkin todella kaunista.
Alla olevassa kuvassa näkyykin William Wallace monumentti.



 
 
Tuohon nurmikkoalueella oli rakennettu tuollainen ihana ajanmukainen pelikenttä lapsille ja siellä oli heille kaikkea kivaa tekemistä. Mm. kuten alla olevasta kuvasta näkyy, lapset saattoi leikkiä ritareita ja ratsastaa keppihepalla,keihästäen rinkuloita. Minäkin olisin halunnut, mutta jostain syystä mun ei annettu osallistua..
 
 
Allaolevasta kuvasta olin aika vaikuttunut. Ensinnäkin se on yksisarvisineen purely beautiful. Se ei ole siis maalaus vaan tapestry, jolle en keksi kyllä suomenkielistä nimeä. Periaatteessa kuva on "kudottu" matto, eli se on tehty siis langoista ja solmittu niitä eri tavalla yhteen. Hieno selitys, mutta työ oli mahtava. Jos muistan oikein niin 3 ihmisellä, jotka työskentelivät seitsemän päivää viikossa, kesti 4 vuotta saada valmiiksi tuo kuva. Kuvia on yhteensä seitsemän, alkuperäiset ovat New Yorkissa, Metropolitan Museum of Artissa, ja tällä hetkellä Stirling linnan työntekijät tekevät samat 7 työtä ripustettavaksi takaisin Stirligin linnan seinille. Neljä kuvaa on jo valmista, kolme puuttuu vielä.
 
 
 
 
 
Nyt voin taas tikata yhden kohdan yli listaltani "mitä haluan vielä nähdä/tehdä Skotlannissa"

torstai 14. lokakuuta 2010

"Shoppailu Primarkissa on investointi tulevaisuuteen"

Rakas Primark,

voisitko sijaita jossain kauempana? Jossain todella, todella kaukana etten ikinä eksyisi sinun syövereihin?
Miksi sinulla on aina niin paljon ihanaa, houkuttelevaa tavaraa karvatossuista hiuspantoihin ja sängynpeittoihin?
Miksi minun matikallani laskettuna ja euroon muutettuna, totean aina että kaikki on kauhean halpaa joten sehän on todella kannattavaa ostaa tavaraa täältä Suomen sijasta?
Miksi en ikinä, IKINÄ, pääse ulos ostamatta sieltä mitään?

Mutta kuten kaveri totesi, periaatteessa shoppailu Primarkissa on investointi tulevaisuuteen, koska...unohdin syyn jo.

Huomenna suuntaan töppöset taas kohti Glasgowta tapailemaan ihanaa A:ta, takaisin kauniin harmaaseen Aberdeeniin palailenkin vasta maanantaina. Unohdan kaikki kouluhommat viikonlopuksi ja keskityn rentoutumiseen (ei sillä että minulla olisi ollut ikinä vaikeuksia unohtaa kouluhommia).

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Postgraduate applications= Full time job

What have I done today? Noh, viettänyt aikaa noiden postgraduate hakemusten kanssa, pääsemättä oikeen puusta pitkälle. Tai, kyllä sain sentään jotain aikaiseksi. Päivä kului pitkälti näin:

Jonota yliopiston Registry-keskukseen jotta saisit heiltä viralliset tutkintotodistukset hakemustasi varten..

15 min jonotuksen jälkeen virkailija kertoo sinulle, "oih, kai tiesit että nämä voi ostaa meidän online-kaupasta?" Meidän yliopistolla on oma online-kauppa? What?

Mene Hubiin ja tilaa sieltä "online-kaupasta" ne transcriptit ja sen jälkeen laita maili toiselle proffalle ja pyydä mahdollista suosituskirjettä.

Rupea miettimään omaa personal statementia, joka täytyy liittää mukaan hakemukseen. "Start the personal statement with an original sentence". Poista aloituslause "olen tällä hetkellä neljännen vuoden opiskelija.." Jätä koko typerä statement rauhaan.

Ja siirry erään yhden yliopiston online-hakusysteemiin vain tuskastuakseen sen pituuteen (11 sivua!!).

Puhu äidin kanssa joka kehoittaa hakemaan niin moneen yliopistoon kuin mahdollista, sano että tämä olikin sinun alkuperäinen idea, mutta ei kyllä onnistu enään kun olet tajunnut kuinka paljon työtä siinä on.

Jatka tuskailua personal statementin kanssa.

Koko päivä meni siis pitkälti näin :) Toistaiseksi odotan muilta tahoilta tarvittavia liitteitä hakemukseeni, kuten juuri noita opiskeluun liittyviä tietoja ja sitten niitä suosituksia. Koko päivä meni enemmän ja vähemmän miettiessä noita hakemuksia. Tällä hetkellä olen rajannut vaihtoehdot kuuteen yliopistoon. Vaihtoehtoja löytyy niin Brittien sisältä kuin ulkopuoleltakin.
Muuten elämä täällä on tosi kivaa tällä hetkellä. Olen superiloinen koska päivät menevät nopeasti, ympärillä on ihania ihmisiä ja koko ajan on menossa. My kind of life.
Aloitettiin taas perinteinen keskiviikko tapa, eli mentiin Chaplaincyyn keittolounaalle elämäntapahippien kanssa. Yhtä hyvää keittoa kuin viime vuonna!



Täällä on ollut tosi kiva keli viimeaikoina (nyt varmaan huomenna sitten sataa) ja ihana syksyn ruska päällä. Kampus näyttää todella kauniilta. Syksy on kyllä ihan kivaa aikaa silloin kun ei sade vettä kaatamalla ja on kirpeä syysilma. Muuten olen kyllä kesäihminen. Isille kiitos myös mun aivasta ihanasta pikkulämmittimestä joka pitää mun huoneen ihanan lämpimänä vaikka ulkona olisikin kylmä!



A lovely day indeed...

Yep, oli kyllä taas semmoinenkin päivä ettei mitään rajaa.Ja kun vielä aikaisemmin julkaisin kuvan hyvän päivän merkeistä - ironiaa todellakin...mutta aloitetaan alusta.

Aamu alkoi hyvin, käytiin kaverin kanssa hakemassa kulmakahvilasta ihanat crepit aamupalaksi, jonka jälkeen mentiin kirjastoon. Päästiin sinne n.klo.11.00. Aika hyvin ottaen huomioon meidän yleiset aamutavat.

Olin kirjastossa pari tuntia vääntämässä  ja ihmettelemässä postgraduate vaihtoehtoja. Jonka jälkeen rupesin vääntämään sitä netti-hakemusta erääseen yliopistoon, jossa sivulla nro.5 menetin hermoni. Ei se mitään..

Kävin UNYSA komitea kokouksessa, lounaalle sen jälkeen Hubiin ja takasin kirjastoon hiomaan CV:tä ja miettimään personal statementia. Takaisin Hubiin siinä klo. 16.30. Jolloin alkoikin kaikki mennä pieleen..

Nämä asiat näköjään tapahtuu kolmen sykleissä, koska ensin eräs kaveri oli saanut todella huonoa palvelua aikaisemmin päivällä kun oli yrittänyt saada Brittien sosiaaliturvanumeroa.

Sen jälkeen minä menen nostamaan automaatista rahaa luottokortilla, ja eikös se pahuksen automaatti imaise sen pahuksen kortin. Ja minä kun ajattelin että MINULLE ei KOSKAAN tapahdu näin. Kaikille muille ehkä, mutta ei minulle. Noh, ei muuta kun soittamaan eka pankkiin jonka automaatti se oli, ja saatuani kohteliaan vastauksen "sorry, we can't help you", soittamaan omaan pankkiin ja kuolettamaan kortti. Tyypillistä. Mutta kun minulle ei koskaan pitäisi tapahtua näin!

Kun on aika lähteä Hub:sta kohti syksyn ensimmäistä MUN-kokousta, kaveri ei löydä puhelintaan mistään. Siis mistään. Ei auta kun alkaa etsimään. Käveltiin sitten ympäri kampusta varmaan tunnin ajan, kaikissa paikoissa jossa hän oli ollut, eikä löydetty sitä mistään.

Toisinsanoen tänään on ollut aika huono päivä. Se alkoi hyvin, mutta päättyi kyllä mahtavan huonosti. Päätettiin että mikään muu ei auta tilanteeseen kuin kunnon pizza, suklaata ja pullo hyvää viiniä. Oikeassa oltiin, olo oli heti parempi. Onneksi on sentään ihanat kaverit joiden kanssa voi yhdessä masistella tälläisinä päivinä.

Huominen on toivottavasti jo parempi..

tiistai 12. lokakuuta 2010

A lovely day

weheartit.com

maanantai 11. lokakuuta 2010

Hupsista..

Sinne se viikonloppu taas meni. Toisaalta tuntuu että kaikki viikot ovat yhtä viikonloppua kun luentoja on vaan se kaksi kappaletta. Ensi viikolla on Reading Week joten ei ole edes niitä vähiä määriä luentoja tiedossa.

Mutta, lähdin siis lauantai aamuna kohti Glasgowta ja siitä itseasiassa suoraan vielä erääseen merelliseen pikkukaupunkiin. Iltapäivä kului lentopallo-ottelua katsellessa ja sitten itse pelaillessa. Tai siis harjoitellessa. Tai noh, vaan sitä palloa jotenkin heitellessä. Itsehän en siis kyseistä lajia pelaa mutta autoin A:ta treenaamaan heittelemällä palloa hänelle - vaativa tehtävä, I know. Lauantaina oli kummiskin aivan upea keli joten mikäs siinä ulkoillessa.
Sunnuntaina pistin nämä käytännän lentopallotaidot kokeiluun kun "pääsin" linjatuomaroimaan tyttöjen ottelua. Ensimmäiset 5 min olin kauhusta jäykkänä kunnes totesin, ettei se ole ihan maailman vaikein tehtävä kummiskaan :) Viikonloppu meni siis hyvin rauhallisissa tunnelmissa.
Glasgow on kyllä aivan ihana kaupunki - siellä on menoa ja meininkiä, Merchant city alueena on aivan ihana, Glasgow ei ole liian suuri mutta kuitenkin tarpeeksi iso. Uskaltaisin sanoa tuntevani Glasgown ja sen tietyt osat jo melko hyvin, ja viihdyn siellä. Aina löytää jotain uutta ja ihanaa. Siksi aina sinne mielellänikin lähden (noh, onhan siihen tietysti myös se toinen syy..)!

Tänään lähdinkin aamulla Glasgowsta, nukuin 3 h bussimatkan suoraan putkeen ja heräsin suhteellisen virkeänä takaisin Aberdeenissä.
Ainut kurssi joka tällä hetkellä on meneillään on siis tuo War and Peace in International Relations. Todella mielenkiintoista on ollut ainakin tähän mennessä, yleensä tarkastelemme vallitsevia teemoja myös oikeiden case-studien kautta, kuten Ruanda, Pohjois-Irlanti ja Kosovo.
Illalla meninkin tanssitunnille ja nyt parhaillaan nautin iltateetä, tarkoituksena tutkia postgraduate-vaihtoehtoja mutta oikeasti olen viettänyt enemmän aikaa blogeja lueskellessa.
Huomenna pitäis saada jonkinlainen kunnon viikkorytmi käyntiin,eli toisinsanoen raahautua kirjastoon. Jeps, I can so see that happen..

lauantai 9. lokakuuta 2010

Laura hearts Citylink Gold bus

Okei, tämä menee jo hieman liian hyväksi ollakseen totta. Sen lisäksi että bussi tarjoaa langattoman netti-yhteyden, nyt Perthin kohdalla sisään tuli täti joka jakelee ILMAISIA skonsseja ja kahvia! Hyvä etten pyörtynyt.
Paitsi ennakkoluulo erkkinä ajattelin että ne skonssit maksaa jotain, jonka vuoksi sanoin "ei,kiitos" kunnes tajusin että tätsykkä jakelee niitä ilmaiseksi.
Megabussin yleiseen köyhään tasoon tottuneena tälläinen palvelu on jo luksusta.
Taidankin tästä lähtien ruveta valikoimaan bussin yhtiön, enkä aikataulun perusteella!

On my way to Glasgow..

Ja ihan kirjaimellisesti. Olen todella matkalla Glasgowhon, istun tällä hetkellä Citylinkin bussissa ja näillä on Wi-fi! Olin ihan jipoissa, vaikka yhteys onkin melko hidas! En tajua miksi en ole aikaisemmin hoksannut tätä mahdollisuutta, tosin harvemmin kyllä jaksan raahata konetta mukaani. Tämä viikonloppu oli poikkeus, koska minun täytyy oikeasti yrittää tehdä vähän koulutöitä sunnuntaina kun eräs on pelaamassa lentopalloa.
Ottaen huomioon että en edes osaa yhdistää konettani meidän yliopiston langattomaan nettiin (tosin kuulemma koneesta pitää muuttaa jotkut proxy-settingit, niin ei mikään ihmekään), niin olen saavutuksestani aika ylpeä!

Tuntuu että viikko meni aika siivillä ohi. Keskiviikkona olin ensimmäistä kertaa Hip Hop-tanssitunnilla ja se oli kyllä tosi hauskaa. Olen aina halunnut ottaa tanssitunteja mutta se on aina kasahtanut siihen etten ole saanut aikaiseksi. Noh, nyt on parempi mahdollisuus kuin koskaan. Tunnit sentään pidetään kampuksella ja minä asun ihan vieressä.

Perjantaina olikin Politics & IR societyn järjestämä Future Career's talk. Paikalle oli saatu kaksi yliopiston entistä opiskelijaa jotka ovat luoneet uran valmistumisen jälkeen politiikassa tai sidosryhmissä. Todella mielenkiintoinen 1,5 h. Tilaisuus oli pieni joka mahdollisiti vapaamutoisen keskustelun ja molemmat miehistä olivat todella rentoja. Toinen työskenteli lobbaajana ja toinen oli töissä kohtalaisen suuressa konsulttifirmassa. Heiltä sai myös hyviä käytännön vinkkejä CV:n tekoon.

Perjantain UNYSA-kokouksessa suunnittelimme tulevaa YK-viikkoa. YKpäivähän on 24.10, joten siitä seuraava viikko on meidän YK-viikko. Koko viikon ajan kampuksella on kaikenlaisia tapahtumia liittyen YK:n ja sen toimintaan. Esimerkiksi, maanantaina on leffa-ilta, tiistaina Halloween MUN-sessio, keskiviikkona YK-aiheinen Pub Quiz ja torstaina väittely aiheesta "Onko YK enää tarpeellinen?". Kiva viikko siis tiedossa, mutta myös paljon järjesteltävää riittää!

Oikeasti mun pitäisi tälläkin hetkellä tehdä jotain hyödyllistä kun nettikin on käytössä eikä kirjoitella blogia...Mutta netti on valitettavan hidas ja ei suostu avaamaan tiettyjä sivua, joten minulla on hyvä tekosyy kirjoitella tänne! Tällä hetkellä töitä tuottaa siis postgrad hakemuksen (tai lähinnä yliopistojen päättäminen), disse mietinnät sekä normaalit kurssityöt. Kaikista akuutein on kuitenkin tuo hakuoperaatio koska yliopistojen online-haut avautuvat osa jo ensi viikolla.

Nyt alan oikeasti tekemään jotain järkevää (eli luultavasti menen Facebookiin), joten hauskaa viikonloppua! 

perjantai 8. lokakuuta 2010

....

Tuntuu että tällä hetkellä on aika monta rautaa tulessa..aika isoja asioita päätettävinä ja murehdittavana. Samalla on ihanaa kun viikot menee nopeasti ja on paljon tekemistä.

Tänään oli tapaaminen mun disse-ohjaajan kanssa ja se meni tosi hyvin ja olen tosi innoissani. Kyllä tästä vielä hyvä tulee.

Tämä tyttö lähtee huomenna kuitenkin rentoutumaan tonne länsirannikolle viikonlopuksi ja toivottavasti maanantaina aloitetaan taas virkeänä uusi viikonloppu :)!

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

"Is it nice to meet other Finns while you're here?"

Sain mielenkiintoisen ja samalla aika ennalta arvattavan kysymyksen eräältä britiltä. Ennalta arvattavan siinä mielessä että pöydän ympärillä istui 5 suomalaista, 1 britti ja 1 ranskalainen. Kaikki puhui ympärillä suomea ja hän kysyi minulta että tykkäänkö tavata muita suomalaisia kun olen täällä ns. vieraalla maalla? Puhuttiin myös kuinka epäkohteliasta on puhua vierasta kieltä jos yksi seurueesta ei ymmärrä kieltä jota puhutaan, jonka jälkeen hän kertoi näin tapahtuneen hänelle eräiden tanskalaisten kanssa.

Mitäkö vastasin sitten kysymykseen? Noh, ensinnäkin tämä kaupunki vilisee suomalaisia opiskelijoita joten suomalaisiin on vaikeaa olla törmäämättä. Toisekseen läheisimmät ystäväni sattuvat myös olemaan suomalaisia. Joten minulla ei ole minkäänlaista tarvetta tavata muita suomalaisia. Heitä on kiva tavata, ja kiva tehdä yhdessä jotain erikoisempia suomalaisuuteen liittyviä juttuja, kuten viettää itsenäisyyspäivää, mutta se ei ole millään tavalla erikoista enää tavata suomalaisia.

Voisin olla enemmän innoissani jos olisin asunut jossain jumalan selän takana viimeiset 5 vuotta ja yhtäkkiä törmään suomalaiseen. Tai sitten en.
Muistan ikuisesti kun olin vanhempieni kanssa patikoimassa (kyllä, kuulit oikein, olin patikoimassa) sademetsässä Australiassa. In the middle of nowhere. Keskellä puskia. Ja eikös niistä puskista ilmesty suomalainen perhe. Tyypillistä.

Toisekseen en kylläkään myös ymmärrä että jos lähdet ulkomaille ja et haluakaan lähelle toisia suomalaisia. Olet kuitenkin lähtenyt Suomesta pois jostain syystä joten miksi haluaisit tavata heitä kun pääset määränpäähäsi joka on kaukana Suomesta? Olen ollut tilanteessa jossa tyttö on vaahdonnut kurkku suorana englanniksi kaverilleen että kun baari on täynnä suomalaisia ja aivan kauheeta ja sitten ruvennut vaahtoamaan minulle siitä. Kunnes totesin että minäkin olen suomalainen (tapahtui muuten viime itsenäisyyspäivän juhlissa). Kyllä, myönnän. Minäkin olen omannut tämän asenteen. Olihan se aika uncoolia sosialisoida suomalaisten kanssa kun kerran olet tullut ulkomaille. Mutta...

Miksi ihmeessä tuomitsisit ihmiset suoralta kädeltä kansalaisuuden perusteella? Sehän on suorastaan rasisistista ;) Jos minä olisin jatkanut tuollaisella asenteella, en olisi ikinä tavannut näitä huipputyyppejä joita nyt voin kutsua ihaniksi kavereiksi.
Mutta myönnetään, kyllähän sitä tulee aina välillä ihmeteltyä muita suomalaisia.Ja kyllä, minä olen juuri se henkilö joka lentokentällä päivittelee suomalaisten pakettimatkalaisten toimintaa ja on itse muka niin cool ja tietäväinen. Maailmanmatkaaja. Ulkomailla asuminen ja säännöllinen matkustelu ei ole enää kuitenkaan mitenkään hienoa ja epätavallista kun nykyään kaikilla on mahdollisuus siihen.

En edes lähde paasaamaan kieli asiasta jonka kyseinen britti otti puheeksi. Olen sitä mieltä että aina pitää löytää yhteinen kieli jolla kaikki pystyvät keskustelemaan. Mikään ei ole epäkohteliaampaa kuin puhua vierasta kieltä henkilön seurassa joka ei ymmärrä sitä. Varsinkin tässä tapauksessa kun ihmiset ovat tulleet Britteihin opiskelemaan, jolloin englannin tulisi luisua yhtä hyvin kun suomen.

Asiasta kukkapurkkiin, tänään oli aivan erinoimainen päivä! Aurinko paistoi, saatiin kaverin kanssa hyvä diili aikaiseksi UNYSA-juttuihin liittyen ja noh, siinä ne sitten olikin!

Ja nyt mun täytyy muuten viimeinenkin tehdä jotain tota mun disseä (eli se mun lopputyö, anteeksi, en osaa kutsua sitä muulla nimellä) varten, koska sain tänään mailin mun disseohjaajalta ja se ehdotti tapaamista. Perjantaille. Uuups...huomisen päivän vietän siis kirjastossa suunnitellen mun dissen rakennetta ja aikataulua.

Btw, lisäsin muuten tuonne vasempaan palkkiin myös sellasen lukijalistan ja nappulaa painamalla voit ilmoittautua lukijaksi (jos joku vaikka haluaisi ilmoittautua). Just to let you know :)

tiistai 5. lokakuuta 2010

Sittenkin kiire?

Tajusin tänään iltapäivällä viiden aikaan että juuri lopettamani puhelinkeskustelu äidin kanssa saattoi olla hieman absurdi:
Minä: "Hei kuule, voinko soittaa takaisin myöhemmin kun olen just nyt täällä pubissa.."
Äiti: "Okei, joo..."

Ihmisethän saattaa ajatella että se on aika holtinta olla pubissa tuohon aikaa alku-illasta. Noh, anyways, täällähän se nyt on aika normaalia mennä mihin aikaa päivästä tahansa pubiin, mun syy tällä kertaa oli rasvaisten ranskisten nauttiminen ja ylläpitää mun roolia UNYSA:n (United Nations Youth and Student Association) social chairina (vastuualueena siis juhlien eli sosiaalisten tilanteiden järjestely ;)). Eli meidän ensimmäisen esittely-kokouksen jälkeen tänään iltapäivällä piti lauma paimentaa pubiin. Vaikka paikalle tulikin vain 5 ihmistä ja 4 heistä oli suomalaisia. Ainakin sain nauttia super rasvaiset ranskalaiset päivälliseksi. Huomenna menen tapaamaan yhden baarin manageria jotta saataisiin pitää isot juhlat meidän teemakuukauden kunniaksi.

Luentojahan mulla on todella vain 2 h viikossa, joka tekee periaatteessa meikäläisestä ihan luopion. Mutta olen jostain kumman syystä onnistunut saamaan kalenterin täyteen. Tai täyteen ja täyteen mutta kaikenlaista sekalaista ohjelmaa sieltä löytyy. Kalenterin täyteen tulo taas  ilmi kun puhuin kaverin kanssa puhelimessa huomisesta päivästä ja salille menosta, mutta mikään ei käynyt koska oli jo ohjelmaa. Miten tässä näin kävi? Löytyy tanssituntia, kahvitteluja kavereiden kanssa (ystävien kanssa on AINA tärkeää viettää aikaa), erilaisia seminaareja, UNYSA vastuutehtäviä..Ei sen puoleen, luojan kiitos että kalenteri on täyttynyt.



Tänään olen käynytkin tiputtelemassa CV:tä eri paikkoihin, osa-aikaisen työn saanti ei ole täällä mitenkään turhan helppoa. Täytyy toivoa että kohta joku nappaisi ja sillä välillä käydä vaan jakelemassa niitä lisää. Olisi nimittäin kiva saada kalenteri täyttymään myös ihan oikeista töistä.

Kohta kalenterin pitäisi täyttyä myös postgrad- hakemusten teosta ja disselle varatusta ajasta.



maanantai 4. lokakuuta 2010

Random maanantai ajatukset (vai oliko se nyt maanatai)

1) Graduate työpaikkoja selaillessa totesin että en tule koskaan, ikinä, milloinkaan saamaan mitään kivaa työtä (noh, en ainakaan täältä) koska kaikki yritykset etsivät joko insinöörejä (olen kyllä kuullut eräältä nimeltä mainitsemattomalta henkilöltä että insinöörit ovat erinomaisuudellaan ihan toisesta maailmasta ja kaikki haluavat palkata heitä), kirjanpitäjiä tai retail ihmisiä joihinkin näistä isoista ketjuista kuten ASDA, Lidl tai John Lewis. No thänks.

2) Aberdeen on ihan hevonkuusessa (ei sillä ettenkö kyllä tietäisi tätä jo) ja en millään löydä hyviä (lue=halpoja) lentolippuja Suomeen

3) Haluan saada työpaikan brittiläiseltä James Bond agentuurilta. En uskalla kirjoittaa nimeä tähän koska ehkä ne tarkkailee mun blogia..Mutta siihen tarttisin tän saaren kansalaisuuden ja vähintäänkin toisen vanhemmista pitäisi olla britti. Et miten olis isi tai äiti?

4) Kaveri kommentoikin edelliseen postaukseen että tää on Lauran ruokablogi. Havaitsin kyllä ironian tämän kommentin takana ottaen huomioon että edellisessä postauksessa mainitsemat ruuat jotka oli made tai bought by me, oli jälkiruoka ja ben&jerry's. Mutta..havaittiin tänään taas kaverin kanssa että ruuanlaitto ei ole oikeesti niin hankalaa ja aikaanvievää, ja pohjimmiltaan me ollaan vaan superlaiskoja.

5) Jaan nyt teidän kanssanne maailman kaikken hauskimmat videot, oikeesti, näille ei voi olla nauramatta :)
Eli suosittelen lämpimästä katsomaan nämä clipit ;)



Rentoilu viikonloppu

Olipa ihana viikonloppu! Täydellisen rentouttava koska en tehnyt mitään erikoista :)
A saapui kaupunkiin perjantai-iltana ja lauantai menikin laiskotellessa ja kansainvälisillä markkinoilla käydessä. Yksi keskustan katu täyttyy säännöllisin väliajoin näistä kansainvälisistä ruokakojuista ja tälläkin kertaa siellä oli vaikka mitä ihanaa ruokaa myynnissä crepeistä juustoihin ja hollantilaisiin pannukakkuihin - nam.

Lauantai-ilta sujuinkin mitä parhaimmalla tavalla, kaveriporukan kanssa syödessä, jutellessa ja biljardia pelaillessa. Ihana kaveri oli valmistanut alkuruuaksi ihanan salaatin ja mitä mainioimman kana-sinihomejuustopastan pääruuaksi. Jälkkärinä me tuotiin paikalle apple & blackberry crumble. Tämän kaiken ruokamäärän jälkeen me vyörytiin ruokapöydästä pois. Mutta oli aivan ihanaa, paras tapa mielestäni viettää iltaa on nimenomaan juuri kaveriporukalla syöden, juoden ja nauttien hyvästä seurasta. Kellään ei tainnut olla mitään halua edes lähteä jatkamaan jonnekkin keskustaan ja baariin kun talo kuitenkin tarjosi bilispöydän meille :)

Sunnuntai kuluikin perinteiseen tapaan creppejä syöden (nutellalla, banaanilla ja vanilja-jäätelöllä täytettynä) ja leffoja katsellen. Melkoisen rentoa meininkiä siis! Ja tulihan sitä viikonlopun aikana hieman Ben &Jerrysiäkin syötyä..

perjantai 1. lokakuuta 2010

Rankka opiskelijaelämä

Heräsin tänään kymmeneltä..

En kiireeseen, enkä hirveään hoppuun, nautiskelin hetken ihanasta lämmöstä (olen kehittynyt kiihkeän rakkaussuhteen mun ihanaan lämmittimeen)..

Aamulla käytin 2 tuntia siihen että luin eri blogeja, uutiset ja päivän tapahtumant Facebookista...

Perjantai hemmotteluun kuului banana-nutella creppi jonka kävin hakemassa viereisestä kulmakahvilasta, nam..

Yhdeltä menin kuuntelemaan Career's talkia yhden kaverin luennolla, ei siksi että on pakko vaan muuten vaan..

Päivän ainoa oikea ohjelma koostuu UNYSA komitea kokouksesta ja illalla viikonloppuvierailijan hausta bussiasemalta..

Jokainen päivä tällä viikolla on noudattanut tätä ohjelmaa enemmän tai vähemmän..

On tämä opiskelijaelämä aika rankkaa..

Okei, in reality, tämä ensimmäinen viikko on oikeasti ollut todella leppoisaa. Minun puolustukseni sanottakoon että olen oikeasti hakemassa osa-aikatöitä. Mutta..ongelma on, että yliopiston printterit eivät suostu yhteistyöhön minun kanssa ja en ole pystynyt printtamaan cv:tä. Ja rupean heti ensi viikolla miettimään mun disseä, eli lopputyötä (toivon mukaan ainakin..). Ja ensi viikolla on semmoinen Mini-recruitment fayre, niin ehkä sieltä löytyisi töitä..
Mutta ihan oikeasti, onhan tämä aika rentoa :)

Täällä taas vaihteeksi sataa.