Mikroseikkailuja Britanniassa

Minun instagram-tilini (@laura.fin) ei suinkaan koostu kauniista reissukuvista kaukomailla. En todellakaan matkusta niin usein, että pystyisin vaan täyttämään tilini niille kuvilla ja sen vuoksi kuvatilini täyttyykin pääasiallisesti niistä arjen hetkistä ja pienistä viikonloppuseikkailuista lähialueille.  Sadun blogista törmäsinkin aikoinaan termiin "mikroseikkailu" ja sen jälkeen olen adoptoinut sen myös omaan sanavarastooni. Me pyritäänkin tekemään mikroseikkailuja aina vapaina viikonloppuina ja suosikkikohde onkin tuossa meidän vieressä sijaitseva Peak Districtin kansallispuisto (ja insta täyttyykin säännöllisin väliajoin kuvista tältä alueelta). 

Peak District sijaitsee suurimmaksi osaksi Derbyshiren kreivikunnan alueelle, eli ns. meidän omalla asuinalueella. Se on myös Britannian vanhin kansallispuisto ja koostuu ns. kahdesta eri maaperäalueesta (älkää kysykö minkälaisesta maaperästä, ei mitään tietoa), eli Dark Peak joka sijaitsee alueen pohjoisosassa ja White Peak joka sijaitsee taas etelässä. Meiltä menee autolla n. 20 minuuttia ja ollaan jo Peak Districtin eteläisessä reunassa, joten sinänsä matka ei ole pitkä. Pohjoisimpaankin osaan matkaa sellaiset 1,5 h suuntaansa joka on vielä tehtävissä päiväretkelle. Peak Districtillä on myös ihan mielettömän vaihteleva maasto (löytyy nummia, kukkuloita, metsää ja peltoa) ja tehtävää melkein joka makuun, joten ei ihmekään että me suuntaamme juuri usein sinne kun mietimme kohdetta jonne lähteä nauttimaan luonnosta.

Me ollaan pääasiallisesti tutustuttu eteläisempään Peak Districtin alueeseen, se kun on tässä lähellä ja siellä on niin paljon nähtävää. Minä jakaisin kohteet Peak Districtillä söpöihin kaupunkeihin, kauniisiin kartanoihin ja kivoihin kävely/patikointi reitteihin.

Buxton, Matlock Bath ja Ashbourne on minun lemppari kaupunkeja alueella. Tosin ne on enemmänkin sellaisia pieniä kyläyhteisöjä ja jos ne ei olisi niin kaukana kaikesta niin voisin hyvin muuttaa esim. juuri Matlock Bathiin, se on aivan suloinen paikka! Matlock Bathissa on myös paljon nähtävää ja tehtävää (varsinkin kesäisin)! Voisin niin kuvitella omistavani vanhan ison kivitalon kunnon farmilla tuolta alueelta. Siellä sitten käyskentelisi hepat, lampaat ja possut sulassa sovussa. Kun lisää joukkoon vielä pari koiraa niin minä olisin oikein tyytyväinen tyttö!

Kävelyreittejä täältä löytyy luonnollisesti vaikka millä mitalla ja ne on yleensä aika hyvin merkitty. Briteissä ei ole samalla tavalla jokamiehen oikeuksia kuin Suomessa, mutta täältä löytyy paljon kävelyreittejä nimellä public footpath joita voi tallailla mielin määrin (ja ne saattaa yleensä kulkea jonkun farmin läpi). Longshaw Estate on yksi oma suosikkini, siellä on ihana n.10 km kävelyreitti joka kulkee aika vaihtelevassa maastossa ja sieltä on aivan upeat näkymät allaolevaan laaksoon.

Kartanoista lemppareitani ovat Chasworth House (kuvassa vasemmalla) ja Lyme Park (kuvassa oikealla). Molemmista olen kirjoitellut ennenkin blogiin, varsinkin Lyme Park hurmasi koska sieltä löytyy näitä vapaana vaeltavia saksanhirviä. Chasworth House on nyt vaan tolkuttoman upea ja en varmaan koskaan kyllästy käymään siellä. Paikan joulumarkkinat on ihan parhaat ja kenttäkisat taas mielettömän kivat. Kävisin siellä useamminkin, mutta harmillisesti pääsymaksu kartanoon ja puutarhaan ovat aika korkeat koska paikka on yksityisessä omistuksessa. Sinänsä kyllä ymmärrän tässä tapauksessa korkeat pääsymaksut koska noin ison paikan kunnossapito jo itsessään maksaa maltaita. Monet näistä kartanoista kuitenkin alueella on onneksi National Trustin (kansallinen yhdistys joka ylläpitää juuri esim. vanhoja kartanoita) omistuksessa, jonka jäseniä ollaan joten meillä on vapaa pääsy alueelle.

Minun on pakko päästä ns. kaupunkia pakoon säännöllisin väliajoin tai rupee ahdistamaan. Olen kuitenkin loppuenlopuksi ihan landelta kotoisin ja kun on viettänyt 20 vuotta elämästään peltojen keskellä niin kyllä sinne landelle kaipaa takaisin vaikka nykyään kaupungissa asunkin. Sen takia tälläiset mikroseikkailut juuri Peak Districtille on ihan parhaita viikonloppuisin: saa raitista ilmaa, näkee uusia maisemia ja mieli ns. lepää. Sen lisäksi pääsee tutkimaan omaa kotiseutuansa ja pois niistä arjen tutuista kuvioista. Toivonkin että nyt kesän aikana päästään tutustumaan entistä enemmän Peak Districtin eri alueisiin ja nähtävyyksiin. Tälläiset mikroseikkailut sopii siis enemmänkin kuin hyvin minulle, aina ei tarvitse lähteä merta pidemmälle kalaan!

*********************

Tämä blogipostaus on osa Instagram Travel Thursday- tempausta jonka järjestäjinä toimivat Veera Bianca, Kaukokaipuu  ja Destination Unknown. Minut löytää Instagram nimimerkillä @laura.fin.

Lyme Park, Peak District

Kävimme viime sunnuntaina Lyme Parkissa, jossa bongailimme näitä upeita saksanhirviä joista kirjoittelin aikaisemmin. Lyme Park sijaitsee ihan Peak Districtin kansallispuiston rajamailla, lähellä Manchesteria ja se on National Trustin hallinnoima. Kartanon ulkokuorta on käytetty taustana BBC:n 1995 vuonna kuvatulle Ylpeys ja Ennakkoluulo-sarjalle, siinä kartano oli Mr Darcyn koti eli Pemberley. 

Tämä sijaitsee vähän pidemmän ajomatkan päässä meiltä, ajettiin tuonne yli 1,5h suuntaansa mutta se oli ehdottomasti sen arvoista. Täytyi vaan muistaa lähteä tarpeeksi ajoissa aamulla että ehti paikalle tarpeeksi ajoissa. 

Itse talossa oli vielä talven kunnostyöt käynnissä ja vähän harmillisesti se aukesi taas yleisölle seuraavana päivänä, mutta toisaalta onpahan hyvä tekosyy mennä uudelle vierailulle! Ja muutenkin, meidän suurin syy vierailulle oli päästä kävelylle upeille tiluksille, nähdä kivoja maisemia ja tutustua lähemmin saksanhirviin!

Ajessa puistoon päin keli oli ankean harmaa mutta sääjumalat olivat selvästi meidän puolella sillä perille päästyämme aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Käveltiin ympäriinsä varmaan parisen tuntia, tuolta löytyy paljon hyväksi tallattuja polkuja ja saatiinpahan me pieni karttakin mukaan jottei varmasti eksytä...Oli upea päivä ja mikään ei paranna asuntotuskailuiden parissa murehtemista yhtä hyvin kun reipas kävely ulkoilmassa. Todettiin myös yhteen ääneen että sunnuntaina oli eka päivä kun ilmassa oli selvästi kevään tuntua!

Sellaista siis tänne, kohta alkaa kaikki nämä Peak Districtin National Trust-paikat olla koluttu läpi...Mutta Lyme Parkiin pitää ehdottomasti päästä uudestaan ja seuraavalla kerralla katsastamaan myös kartanon sisätilat!

Lyme Parkin upeat saksanhirvet

Ajeltiin sunnuntaina National Trustin hallinnoimaan Lyme Park House & Garden Estatesiin. Kerron itse paikasta hieman lisää toisessa postauksessa mutta ensin on pakko intoilla täältä puistosta löytyvistä saksanhirvistä (eng. red deer). Ne ovat nimittäin ihan mielettömän upeita ja majesteettisia eläimiä. Olin bongannut tämän paikan itseasiassa National Trustin instagram-tililtä ja siitä lähtien olen sanonut miehelle että tuonne on päästävä - puisto on nimittäin tunnettu näistä upeista saksanhirvistä ja minulla on pieni obsessio kaikenlaisiin peuroihin. Kotoakin löytyy jos jonkinlaista peuroihin liittyvää sisustustavaraa ja taulua, ne ovat niin ihania! 

Lyme Parkissa on aina asunut peuroja ja National Trust haluaakin pitää tätä perinnettä yllä suojelemalla peurojen oloa alueella. Niillä on myös tärkeä tehtävä ylläpitää ympäristön ekosysteemiä. Ymmärtääkseni nämä saksanhirvet vaeltavat aika vapaasti tiluksille, ja sitä tilaahan riittää, koko alue on nimittäin 550 hehtaarin kokoinen. Alueelta löytyy myös pienempiä kuusipeuroja (eng fallow deer) joilla on tiluksilla oma alue jossa ne pysyvät ilmeisesti koko vuoden läpi. Tämäkin alue on todella iso vaikka se onkin aidattu, mutta me ei ainakaan nähty aidan reunalta toiselle, mikä on tietysti hyvä juttu. Saksanhirvet taas tuntui vaeltavan ihan vapaasti tontilla, mutta yleisesti ne on keskittynyt yhdelle tietylle alueella josta mekin ne bongattiin. Nämä eivät ole missään tapauksessa kesyjä eläimiä mutta jonkin verran ne ovat varmasti tottuneet alueella käveleviin ihmisiin sillä me tavattiin tämä lauma melko lähellä kävelypolkua jossa ne rauhassa jatkoivat ruohon mussuttelua kun me napsittiin kuvia. 

Siis katsokaa nyt näitä kuvia! Jokin näistä on vaan pakko teetättää isoksi kuvaksi meidän seinille, näistä tuli niin hienoja. Kiitoksia taas vaan siis miehellä joka nappaili niin hienoja kuvia!  Me seisottiin pitkä tovi kävelypolulla katselemassa tämän lauman menoa. Laumanjohtaja käveli yhdessä vaiheessa ihan 5 metrin päähän minusta, mutta täytyy kyllä sanoa ettei se näyttänyt olevan liikkeellä ihan ystävällisyysmielisessä sävyssä joten minä peruutin sitten kiltisti vähän taaksepäin!

Olkaapa hyvä, tässä siis pieni yliannostus kuvia saksanhirvistä!

Eikö olekin upeita? Kyllä kaikenlaisten eläimien näkeminen luonnossa on aina vain yhtä hienoa!

Sunnuntain miniretki Dovedaleen

Tänä vuonna halutaan pitää kiinni siitä samasta tavasta kun koko viime vuonna eli, että jaksetaan viikonloppuisin lähteä tutkimaan lähiseutuamme paremmin. Tälläiset "mikroseikkailut" on parhaita silloin kuin aikaa ja resursseja ei ole niin paljon, me otetaan vaan auto alle ja hurautetaan jonnekin lähialueelle kävelylle ja ihmettelemään. Toimii hyvin. Piristää myös kummasti viikonloppuja. Kuten olen tainnut ennenkin mainita, minä tulen levottomaksi jos istun koko viikonlopun vaan sisällä. Tottakai välillä niitä kunnon löhöpäiviä tarvitaan, mutta pääasiallisesti en halua että viikonloput menee ns. "hukkaan". 

Viime sunnuntaina suunnattiin tosin jo tuttuun paikkaan, aikaa ei ollut kamalasti jäljellä kun liikkeelle päästiin vasta reippaasti puolenpäivän jälkeen. Ajelimme siis Dovedalen laaksoon Peak Districtille jossa olemme ennenkin käyneet kävelemässä. Ulkona oli aivan mielettömän upea ja aurinkoinen päivä, melkein olisi tarvinnut aurinkolasit mukaan! Kaikenlisäksi olimme sen verran korkealla että paikanpäällä oli vielä lunta, mikä oli aika ihanaa. Mieli taas rentoutui maalaismaisemissa ja pohdittiin samalla kävellessämme niin hää-kuin talosuunnitelmiakin. Törmättiin lampaisiin matkalla ja rämmittiin mudassa, pellot olivat nimittäin törkeän märkiä! Melkein meni käydä klassisesti ja mutalammikot meinasi imeä mun kumpparit mukaansa.

Parasta oli kun päästiin pienen pikkukioskin luokse ja saatiin ostettua kaakaot messiin loppukävelyn ajaksi. Kaunis päivä oli houkutellut monta kävelijää ulos ja me lähinnä keskityttiin ihailemaan kaikkien koiria - mulla on ihan kamala koirakuume! Johon ei muuten yhtään auttanut kun luin Annikan postauksen heidän koirastaan Nisusta, siis minäkin tahdon koiran!!!

Hyvä sunnuntairetki siis, ensi viikolla haluaisin lähteä hieman kauemmaksi Peak Districtille, luin sellaisesta puistosta tässä tunnin ajomatkan päässä jossa peurat viilettelee vapaana menemään ja alueella on joku ihana kartanokin. Kuulostaa siltä että siihen pitää päästä tutustumaan!

Kevyt sunnuntaikävely upeissa maisemissa/ Longshaw

Kuten kerroin edellisessä postauksessa, poikaystävän vanhemmat olivat täällä viikonloppuna käymässä ja sunnuntaina halusimmekin vierailla jossain uudessa paikassa - paikassa joka olisi siis uusi niin meille kuin heillekin. 

Päädyimmekin sitten pienen googlettelun jälkeen lähtemään kohti Longshaw & Eastern Moors aluetta joka on iso National Trustin koordinoima maapläntti aika pohjoisessa osassa Peak Districtiä. Olemme yleensä käyneet vain kohteissa jotka ovat Peak Districtin eteläisessä osassa joten nyt halusimme lähteä hieman enemmän kohti pohjoista, jo ihan senkin takia koska maisemat ovat hyvin erilaiset etelän ja pohjoisen osalta. Poikaystävä bongasi sellaisen 10 km kävelyreitin joka kiemurteli tuon ylängön/kangasnummen (en ole varma mikä on paras suomennos sanalle Moor) päällä ja todettiin sen olevan juuri passeli koska siellä pystyi pitämään koiraa vapaata ja puolestavälistä matkaa sanottiin löytyvän pubi!

Oli kyllä ihan mielettömän upeat maisemat kun päästiin vihdoin paikan päälle, meiltä nimittäin ajoi sellaisen reippaan tunnin kävelyreitin aloituskohtaan. Ylängön päältä näkyi hienosti takaisin alas laaksoihin ja maisemat oli jotenkin karun hienoja. Ja mahtava aloitus kävelyretkellä tuli kun ensimmäisen 10 minuutin aikana bongattiin kaksi todella isoa peuralaumaa ylhäällä nummilla. Ne olivat todella kaukana kyllä ja poikaystävän kameran kunnon linssikään ei riittänyt kuvaamaan kuin vaan ääriviivat upeasta uros peurasta jonka sarvet yli todella massiiviset! Oli hienoa nähdä peurat luonnontilassa nummilla vaikka ne kaukana olikin (tarkkasilmäiset saattavat bongata sarvipään allaolevasta kuvasta).

Koko pointti meni kyllä vähän tästä aktiivisesta kävelylenkistä kun pysähdyttiin puolivälin kohdalla todella siihen tauko-pubiin :). Olen varmasti monta kertaa maininnut että rakastan brittiläistä pubikulttuuria ja kuinka pubeihin toivotetaan tervetulleeksi niin ne pienemmät perheen jäsenet kuin myös karvaiset. Koirat sai tännekin pubiin ottaa sisälle joten me lämmiteltiin ihanan pubin sisätiloissan ja tilattiin fish & chips lounaaksi. Yksi pieni siideri kyytipojaksi ja olisi tehnyt mieli sanoa miehille että kävelkää te se 5 km takaisin autolle ja tulkaa hakemaan meidät pois täältä pubista! Mutta reippaasti ne rämmittiin takaisin ulkoilmaan ja onneksi tehtiin se koska se toisen 5 km ajan maisemat olivat vielä upeammat. Varsinkin koska sää oli selvennyt hieman ja todistettiin todella kaunis auringonlasku ylänköjen yli.

Maisemat olivat ihan mielettömät ja kun vielä aurinko laski niin eihän siinä voinut kuin ihastuksesta huokailla. Upea hetki. Ja selvästi erittäin suosittu alue paikallisten keskuudessa koska tältä alueelta löytyi niin kiipeilijöitä (näytti hurjalta), valokuvaajia tripodeineen, söpöjä pareja kuin myös nuorisojoukkoja nauttimassa illasta. Nyt tulee vähän kuvalatausta mutta monet näistä onnistui mielestäni niin hyvin!

Kuten sanottu, auringonlasku oli aivan upea ja autolle kävellessä en voinut olla ottamatta kuvaa näiden neljän nuoren siluetista. He olivat tulleet nauttimaan aurinkoisesta sunnuntai-illasta kavereiden kesken.

Ja vielä viimeisenä oli pakko esittää rakkautta tätä ihanaa paikkaa kohtaa - upea päivä takana!