Kesä/Heinäkuun luetut

Tämä postaus tulee näin vähän aikaisessa kun heinäkuu ei ole edes vielä loppunut, mutta koska olen lähdössä lomalle ajattelin näitä kesän aikana luettuja kirjoja linkata jos joku kaipaisi vaikka kesälukemista. Tässä näköjään tuli ihan kiitettävästi luettua kirjoja kesä-ja heinäkuun aikana. Kaikki näistä sopii mielestäni juuri hyvin lukemiseksi sinne laiturin nokkaan tai riippumatolle. Nauttikaa kesästä, kärpäsistä ja kirjoista!

Jonas Jonasson: The girl who saved the King of Sweden  

En ole lukenut Johanssonin debyyttiteosta "100-vuotias mies joka kiipesi ulos ikkunasta ja katosi", sillä se odottaa minua Suomessa. Ehdottomasti olen tarttumassa kirjaan lomani aikana. Kuitenkin saman kirjoittajan uusin kirja kiinnosti minua, olihan ensimmäinen kirja saanut niin paljon julkisuutta ja nyt siitä ollaan tehty leffakin.

The girl who saved the King of Sweden kertoo etelä-afrikkalaisesta Nombeko Mayekista joka pakoilee maailman julminta salaista palvelua, Israelin Mossadia, kolmen kiinalaisen siskoksen, kaksosten jotka ovat oikeasti vain yksi henkilö ja perunanviljelijän kanssa. Nombeko syntyi Sowetossa, etelä-afrikkalaisessa slummissa, ja hänen kohtalonsa oli elää lyhyt ja kova elämä. Hän joutui kuitenkin humalaisen insinöörin yliajamaksi jolloin hänen onnensa muuttui. Nombekoa syytettiin yliajosta ja hänet määrättiin työskentelemään insinöörille, joka taas työskenteli erään huippusalaisen projektin parissa. Nombeko oli todella lahjakas numeroiden kanssa - insinööri ei. Insinööri teki virheen josta vain Nombeko tietää....(kirjan juonikuvaus suomennettu Amazonin sivuilta).

Kuulostaako päättömältä? No ei ihme, sitä se oli. Ensimmäinen sana kuvaamaan tätä kirjaa oli todella päätön. Ja ihan mielettömän hauska. Ihan paras kirja kesälukemiseksi. Luin tätä aina junamatkojen aikana ja hytkyin penkilläni naurusta. Juuri kun luulit ettei juoni voi  mennä yhtään kreisimmäksi, niin se meni vielä hullummaksi. Ei tosikoille. Yrittäkää olla hirnumatta jos luette yleisillä paikoilla, porukka voi katsoa vähän oudosti. Nyt odotan niin että pääsen lukemaan Johanssonin esikoisteosta!

Jemma Forte: If you're not the one

"Jennifer Wright is full of "what if" questions. If she'd stayed with unconventional, carefree Aidan, would she be enjoying life in sun-kissed Australia? Should she have married fabulously wealthy, workaholic Tim? Could she have found happiness after all with kind, gentle Tim? Jennifer's about to find out. After a terrible row with her husband, she runs out of the house and straight into the path of a car. Whilst in a coma she's given the gift of seeing exactly how each choice she's made has dramatically altered her life. But maybe those answers leave her with even more life-changing decisions to make". Kuvaus lainattu Amazonin sivuilta.

Olen aikaisemmin lukenut erään toisen Forten kirjoista, josta kirjoitin täällä. Se oli kunnon chick-littiä mutta päähenkilö oli kerrankin oikeasti fiksu ja kunnianhimoinen nainen (toisin kuin yleensä). Älkää kysykö miksi mutta luulin että tämäkin kirja on ihan höttöä vaikka takakansi vakava olikin. Mutta joo, kirja yllättikin positiivisesti käsittelyllä tästä aiheesta ja sai kyllä vähän miettimään. Eiköhän me jokainen pohdita jossain vaiheessa elämää että mitä jos olisi tullut valittua toisin? Sinänsä siis mielenkiintoinen kirja vaikka se olikin aika kevyttä luettavaa.

Deborah Rodriquez: Kabul Beauty School

Edellisessä kirjapostauksessa kerroin kuinka olin lukenut Rodriquezin The Little Coffee Shop of Kabul, ja kuinka olin suoraansanoen vähän pettynyt kirjaan. Vaikka osa kirjasta perustuikin tositapahtumiin (kirjoittaja todella omisti kahvilan Kabulissa), oli se silti fiktiota.

Saman kirjoittajan ensimmäinen kirja Kabul Beauty School, perustuukin taas Deborah Rodriquezin muistelmiin ja se oli aivan loistava! Kirja kertoo kuinka Deborah "Debbie", päätyy erään NGO:n kautta Kabuliin tekemään töitä, ja kuinka hän saa idean perustaa kauneuskoulun/kampaajakoulun Kabuliin. Kirjassa seurataan hänen työtänsä, vaikeuksia mitä hän kohtaa, sekä eri henkilöiden elämiä jotka nivoutuvat yhteen hänen kokemuksiensa kanssa.

Todella mielenkiintoinen kirja, varsinkin kun tietää kaiken perustuvan tositapahtumiin. Tykkäsin tästä paljon enemmän kuin The Little Coffee Shop of Kabulista, oli ehkä helpompi mieltää kaikki kirjan tapahtumat kun tiesi että ne perustui todellisiin tapahtumiin. Tätäkin suosittelen ehdottomasti kesälukemiseksi!

Zelda la Grange: Good morning, Mr Mandela

Good morning, Mr Mandela on Mandelan pitkäaikaisen sihteerin Zelda la Grangen kirjoittama muistelma hänen 16 vuodestaan Nelson Mandelan lähimpänä ja luotettavimpana avustajana. Se on tarina nuoresta, vähän päälle parikymppisestä, valkoihoisesta afrikaansista joka päätyy työskentelemään henkilölle jota hän on oppinut pelkäämään ihonvärin vuoksi koko elämänsä. Kirjassa seurataan hänen ja Mandelan yhteistä matkaa, tavataan valtion päämiehiä ja kuvaillaan Mandelan matkaa yhdestä aikamme ikonisimmista henkilöistä. Kuten Zelda kirjoittaa heti muistelmiansa alussa, ei kirjan ole tarkoitus paljastaa mitään "likaisia yksityiskohtia" Mandelan elämästä, vaan se on kunnianosoitus henkilölle jolle hän omisti koko elämänsä yli kuudentoista vuoden ajan. La Grange maalaa kirjassaan kuvan jossa hän puolusti Mandelaa ja hänen yksityisyyttään kuin tiikeriemo aina siihen saakka kunnes Mandelan tila heikkeni niin paljon, että hänen perheensä "valtasi" enemmän ja enemmän asioita kontolleen.

Minua välillä ärsytti Zelda henkilönä ja toisaalta hänen kirjoitustyylinsä omaan makuuni oli hieman töksähtävä (mikä varmasti osittain johtui siitä ettei englanti ole hänen äidinkielensä). Kuitenkin kun luin kirjan viimeisen sivun oli minulla kyyneleet silmissä - kuinka upean miehen elämää hän pääsikin seuraamaan ja miten paljon arvokkaita oppeja Mandela ihmisenä antoi hänelle. Kirja kertoi sympaattisesta, anteeksiantavasta ja kaikkia kunnioittavasta miehestä jonka hautajaisiin saapui kaikki maailman tärkeimmät valtiopäänmiehet (vaikka hautajaiset muuten olivatkin aika farssi). Kaikenkaikkiaan siis mielenkiintoinen kirja jota voin lämpimästi suositella aivan kaikille.

Karen Swan - The summer without you

"Rowena Tipton isn't looking for a new life, just a new adventure, something to while away the months as her long-term boyfriend presses pause on their relationship before they become engaged. But when a chance encounter at a New York wedding leads to an audition for a coveted houreshare in the Hamptons - Manhattan's elite beach scene - suddenly a new life is exactly what she's got. Stretching before her is a summer with three eclectic housemates, long days on white sand ocean beaches and parties on gilded tennis courts. But high rewards bring high stakes and Rowena soon finds herself caught in the crossfire of a vicious intimidation campaign. Alone for the first time in her adult life, she has no-one to turn to but  a stranger who is everything she doesn't want - but possibly everything she needs". (Amazon.com)

Myös Karen Swanin kirjoja on tullut ennen luettua, häneltä tulee yleensä ennen joulua aina kirja jota lukiessa on helppo virittäytyä joulutunnelmaan. Hänen kirjansa on yleensä kai sinne chick-littiin suuntautuvia, mutta yleensä niissä on vähän astetta "parempi" juonikuvio mitä perinteisissä hömppäkirjoissa. Jos nyt niin voi sanoa. Kuitenkin paras juttu näissä kirjoissa on se, että ne sijoittuvat aina jonnekin mielenkiintoiseen kohteeseen joka aiheuttaa vakavan reissukuumeen. Nyt tekisi mieli niin lähteä viettämään kesää Hamptonsiin!

Voisin näitä kaikkia kirjoja suositella, ne on tosin kaikki hieman eri luonteisia eli riippuu millä tuulella on. Ah, en malta odottaa että pääsen Suomeen jossa minua odottaa iso kasa ihania ja mielenkiintoisia kirjoja luettavaksi.

Kuukauden luettuja

Hups, olen kokonaan unohtanut listata lukemiani kirjoja viimeisen kolmen kuukauden ajalta, mutta otetaanpa nyt tämä vahinko talteen. Ehkä näistä saa hyviä kesäluku-vinkkejä? Sain myös hyvät naurut aikaiseksi kun huomasin että ystäväni oli julkaissut myös postauksen lukemistaan kirjoistaan aikaisemmin aamulla kun minä vielä viimeistelin tätä postausta. Great minds think alike ;) Ja sattuipa meillä olemaan myös yksi sama kirja listalla! Kuitenkin, niihin kirjoihin.

Maaliskuu

Maaliskuussa minulla oli aika paljon aikaa yhden viikon lomalla. 8 tunnin lennot Islamabadiin ja takaisin takasi hyvän lukuajan ja kirjoissakin mentiin osittain häätunnelmissa.

Deborah Rodriquez - The Little Coffee Shop of Kabul

Fiktiivinen kirja viidestä eri naisesta joiden elämät nivoutuvat yhteen pienen kahvilan pyörittämisessä Kabulissa, jota vetää amerikkalainen expat. Kirjassa kuvaillaan heidän elämäänsä ja haasteita tässä vaarallisessa kaupungissa.

Olin suoraansanoen hieman pettynyt tähän kirjaan. Kirjasta tietysti teki mielenkiintoisemaksi se fakta, että tapahtumat sijoittuivat Kabuliin, mutta odotin kuitenkin enemmän kun monet olivat tätä kehuneet. Kirjan loputtua olo oli vähän kuin lässähtäneellä ilmapallolla. Joo, ihan kivasti kirjoitettu ja nopeastihan sen luki, mutta mielestäni kuitenkin hieman tylsähkö.

Jane Costello - Bridesmaids

Tämä oli taattua chick-lit tavaraa ja juuri loistava tunnelmankohottaja lentomatkalle joka johdatti minut hyvän ystäväni häihin Pakistaniin.

Kirjassa mennään tyylillä "aina morsiusneito, ei koskaan morsian" ja tietysti yritetään kovasti etsiä sitä miestä joka käännyttäisi tämän kohtalon. Hauska ja leppoisa kirja, juuri sopivaa kesälukemista koska tätä lukiessa ei turhan paljon tarvitse aivonystyröitä käyttää.

Miranda Dickinson - Take a look at me now

Kirjassa päähenkilö saa kenkää töistä ja päättää käyttää irtisanomisrahat siihen että lähtee tapaaman serkkuansa San Franciscoon. Siellä hän tapaakin sitten monia mielenkiintoisia hahmoja ja pystyy miettimään mitä hän todella haluaa elämältänsä. Missä sitä haluaisi asua ja mitä sitä haluaisi tehdä työkseen?

Tykkään tämän lajin chick-lit kirjoista jossa tyypit lähtee etsimään itseään jonnekin ihan muualle, koska ehkä jossain salaisessa mielen syövereissä aina haaveilen itse siitä että lähtisin vaan menolipulla jonnekin huitsin nevadaan. Tätä kirjaa lukiessa olisin mielelläni ostanut liput San Franciscoon! Juuri sopiva kirja pitkälle ja puuduttavalle lentomatkalle.

Huhtikuu

Heikki Aittokoski: Narrien laiva

Narrien Laiva on Helsingin Sanomien ulkomaantoimittajan Heikki Aittokosken kolmas kirja. "Mistä kaikki kärsimys, köyhyys, ahneus ja väkivalta tulevat maailmaan?". Kirjassa Aittokoski matkustaa neljälle eri mantereella yrittäen etsiä vastauksia näihin kysymyksiin ja päätyy niin Nicaraguaan, Bangladeshiin kuin myös Afghanistaniin.

Mielestäni kirja oli ihan loistava. Aittokoskella on luonnollisesti kynä hallussa ja vaikka kyse on vakavista asioista, niin kirjan "ahmii" silti nopeasti. Olen nimittäin itse huomannut että nykyään työpäivän jälkeen minulla on aika suuri kynnys tarttua mihinkään vakavampaan teokseen, mutta tän kohdalla ei tapahtunut niin. Kirja oli jaettu kappaleittain seitsemään eri kuolemansyntiin, ja mielestäni minun mieleen mielenkiintoisimmat kappaleet olivat ne jotka kertoivat Bangladeshin vaatetehtaista ja kehitysavusta Nicaraguassa. Myös jutut ukrainalaisesta oligarkista ja pakolaisleireistä Mogadishussa olivat todella mieleenpainuvia. Kaikenkaikkiaan kaikki kirjan kappaleet oli hyviä.

Ainut miinuspuoli minulta kirjalle tulee hieman kirjoitustyylistä. En vieläkään tajua sitä tapaa jolla kirjan johdanto ja loppupäätelmät oli kirjoitettu - ne oli vähän ihmeellisiä omaan makuun. Ja alkuun se kirjoitustyyli hieman ärsytti, mutta nopeasti se unohtui.

Toukokuu

Saku Tuominen - Lyhyt oppimäärä

Tämä on nimensä mukaisesti sellainen "itsekehityskirja", siis englanniksi self-help kirja. Olin lukenut muutamasta suomalaisblogista juttua tästä ja olin sen verran utelias että pyysin iskää tuomaan sen mukanaan kun he tänne tulivat toukokuun alussa. Kirjan kuvauksessa kerrotaan: "Hyvä Elämä kertoo erittäin helppolukuisessa ja maanläheisessä muodossa kaiken olennaisen siitä, mista hyvässä elämässä on kysymys ja antaa vastauksen ihmiskuntaa vuosituhansia askarruttaneeseen kysymykseen eli siihen, mikä on elämän tarkoitus. Tai sitten ei". Monet kehuivat sitä kuinka helppolukuinen kirja oli kun lauseet oli lyhyitä ja ytimekkäitä.

Ja voi elämä, juuri tämä piirre tässä kirjassa ärsytti minua eniten. Lyhyet lauseet ja kahdesta lauseesta koostuvat kappaleet tekivät minut hulluksi. Joo, ei siinä kauan mennyt kun tämä opus oli selattu läpi muttei toisaalta sisältökään sen kummoisempaa ollut. Ymmärrän kyllä että tällä kirjoitustyylillä ja kappalejaolla oli haettu sitä, että kaikkien kiireisimpienkin uraohjusten on helppo tarttua kirjaan, mutta minuun se ei vaan valitettavasti iskenyt. Minua kiinnosti kirja koska ajattelin että ehkä se inspiroisi yhtä paljon kuin Sheryl Sandbergin Lean In, jonka olen miettinyt että pitäisi lukea toistamiseen läpi. Tämä oli taas vähän sellaistä lääpä läätä (todella oikea suomenkielinen termi) mun makuun. Ei ollut siis kirja minun mieleen.

Näistä kirjoista eniten siis suosittelisin tuota Narrien Laivaa ja taas hieman helpommaksi kesälukemiseksi Dickinsonin ja Costellon kirjoja. Toivottavasti ehtisin kesän aikana lukemaan enemmän, kaikki hyviä kirjavinkkejä kesäksi otetaan mielellään vastaan!

Helmikuun luetut

Täytyy kyllä sanoa että jotain hyötyä näistä pitkistä junamatkoista on. Olen nimittäin taas ehtinyt lukemaan. Kaikki tämän kuukauden kirjat olen lukenut junamatkojen aikana, jotenkin kotona minun ei tule tartuttua kirjaan enää. Nyt oikein odotan junamatkoja ja kuinka pääsen taas syventymään täydellisesti sen hetkiseen kirjaan jota luen. Osa löytyy ihan kirjoina mutta parasta on tietysti kantaa ne mukana elektronisena versiona Kindlessä, varsinkin kun laukku on muutenkin aina niin täynnä että kunnon kirjan ahtaminen sinne on työn ja tuskan takana.

Jaakko Selin - Jaakon matkassa

"Lähde Jaakko Selinin reissukaveriksi ja valloita maailma Sardiniasta Siinaille ja Kemistä Kairoon! Tässä kirjassa Jaakko kertoo kaksikymmentäneljä hulvatonta, todenmukaista ja liikuttavaa matkatarinaa kolmen vuosikymmenen ajalta. Seikkailujen välissä kerrotaan kahden kesken, mitä todella tapahtui ja miksi."

Ostin tämän kirjan jo ollessani joululomalla Suomessa ja aloitin sitä lukemaankin heti, mutta sitten se vahingossa jäi vaan. Olen ennenkin siitä valittanut että valitettavasti minun mielestä nämä suomalaisten kirjoilijoiden kirjat on kalliita, tämäkin oli muistaakseni lähellä kolmeakymppiä. Selailin sitä vähän Akateemisessa ja se vaikutti hyvältä. Ja kirja olikin hauska, tarinat oli hauskoja ja oli mukava lukea miten matkailu oli muuttunut kolmelle eri vuosikymmenellä. Mutta en kyllä suosittelisi sitä tuolla hinnalla ostamaan,ei se mielestäni niin hyvä ollut. Selinillä oli kuitenkin hauska tapa kirjoittaa ja kirja oli viihdyttävää luettavaa!

Alexandra Potter - The Love detective

"Meet Ruby Miller. A writer who makes happy-ever-afters happen. Until she discovers her fiance is a lying cheat and loses her faith in love. So when her sister invites her on a beach holiday to Goa to forget about him, Ruby jumps on a plane...and into an extraordinary adventure. Stolen bags, a runaway sister and a handsome American stranger sweep Ruby into a magical mystery tour across India. As mysteries deepen, secrets are revealed that turn Ruby's life upside down. And what started as a journey to find her sister, becomes a journey to find herself - and love - again."

Tämä oli taas yksi niistä kirjoista jotka ostin junamatkalle ajatuksella että se on kevyttä luettavaa. Kuten se olikin. Täytyy sanoa että parikymmentä sivua sitä luettuani minua alkoi todella ärsyttää päähenkilön sellainen "typeryys", mutta koska en voi todellakaan jättää kirjoja kesken niin jatkoin lukemista ja se onneksi parani loppua kohden. Hirveän matkakuumeen tämä kirja kyllä jätti, siinä kun seikkailtiin Intiassa ja hyvä etten samantien mennyt lentolippuja ostamaan. En oikein osaa sanoa tykkäsinkö tästä vai en. Periaatteessa tälläisissä kevyissä kirjoissa tykkään aina siitä että niihin on jotenkin yhdistetty matkustus mutta jotenkin päähenkilön täydellinen avuttomuus ja typeryys pisti ärsyttämään. Mutta toisaalta sitten lopussa mietin kyllä että se oli ihan viihdyttävä kirja. Eli tiedä tästä nyt sitten!

Graeme Simsion - The Rosie project

"Don Tillman, professor of genetics, has never been on a second date. He is a man who can count all his friends on the fingers of one hand, whose lifelong difficulty with social rituals has convinced him that he is simply not wired for romance. So when an acquaintance informs him that he would make a "wonderful" husband, his first reaction is shock. Yet he must concede to the statistical probability that there is someone for everyone, and he embarks upon The Wife Project. In the orderly, evidence-based manner with which he approaches all things, Don sets out to find the perfect partner".

Olin nähnyt tästä kirjasta paljon mainoksia ja se keikkui WHSmithin hyllyissä ihan top-paikoilla. Moni kaveri suositteli sitä. Suoraan sanottuna kuvauksen perusteella se kuulosti mielestäni todella typerältä kirjalta. Siis joku Vaimo Projekti, mitä järkeä siinä on? Voih kuinka väärässä olinkaan. Tämä oli ehdottomasti paras kirja näistä kolmesta ja en yhtään ihmettelisi jos se jäisi yhdeksi suosikeistani pidemmäksikin aikaa. Se oli hauska, viihdyttävä, yllättävä ja vaan sellainen kirja jonka ahmii hetkessä. Don oli henkilöhahmona aivan ihana ja sympaattinen hieman erikoisella tavalla ja Vaimo Projektia oli hauska seurata. En halua sen kummemmin tästä paljastaa, mutta suosittelen ehdottomasti lukemaan ja karistamaan ennakkoluulot pois! Nauroin monta kertaa ääneen tätä junassa lukien ja se oli vaan mielettömän kiva kirja.

Rosie Project oli siis ehdoton suosikkini näistä ja suosittelenkin lämpimästi lukemaan sen!

Tammikuun luetut

Päätin uuden vuoden kunniaksi herättää taas henkiin tämän "Kuukauden luetut" postauksen joita tein vuonna 2012 aina (luonnollisesti) joka kuukausi. Työmatkailu taas mahdollistaa lukemisen ihan eri tavalla joten onnekseni olen alkanut taas lukemaan enemmän! Kulutan aikaa junassa jonkun verran ja vaikka joskus matkat menee nukkuessa tai töitä tehdessä, usein myös (varsinkin työpäivän jälkeen) pääsen nauttimaan hyvästä kirjasta. Alkuun yritin epätoivoisesti kännykällä selata nettiä mutta 3G ei luonnollisesti toimi niin hyvin junassa. Mikä on itseasiassa loistavaa, tekee ihan hyvää olla katsomatta sitä nettiä koko ajan.

Mhairi McFarlane: Here's looking at you

Kirja kertoo Annasta jolla on kiva ura, mukavia ystäviä ja elämä muutenkin mallillaan. Hän käy treffeillä netin kautta tapaamien miesten kanssa ja kaikki on jollain tapaa "outoja". Kouluvuosina Anna oli kiusattu joka luonnollisesti jätti jälkensä ja uuden työprojektin kautta hän joutuu uudelleen tekemisiin kiusaajansa kanssa. Hän ei kuitenkaan tunnista Annaa ja niin alkaa tarina....

Ostin tämän itseasiassa juna-aseman WHSmithiltä todellakin vain matkalukemiseksi ja ihan leppoisaa chick-littiähän se oli työpäivän jälkeen. Ja kerrankin päähenkilö oli oikeasti fiksu nainen eikä sellainen bimbo jota yleensä tämän genren kirjoissa on. Tälläisistä kirjoista on aina vaikea sanoa sen kummemin koska ne on juuri sopivaa ja viihdyttävää ajanvietettä mutta ei sen enempää. Ja sellaisiakin kirjoja on kiva lukea, aina ei aivot pysty käsittelee raskaita juttuja.

Sheryl Sandberg: Lean in. Women, work and the will to lead

In many parts of the world, women are better off today than ever before, with increased opportunities and the promise of equality. Yet despite all the progress women have made, men still hold the vast majority of leadership positions in government and industry, and women are still not heard equally in the decisions that most affect our lives. In Lean In, Sheryl Sandberg examines why women's progress in achieving leadership roles has stalled, explains the root causes, and offers solutions that can empower women to achieve their full potential. 

Tämä oli taas sieltä toisesta ääripäästä - kirja joka sai ajattelemaan, pohtimaan ja keskustelemaan. Selitin tästä tohkeissani niin poikaystävälle kuin vanhemmillenikin, sekä kaikille muille jotka vain kuunteli. Luulen että kyseinen kirja hieman aivopesi minua. Mielestäni jokaisen naisen olisi hyvä lukea tämä, minulle tämä antoi  jo ihan inspiraatiota työelämään vaikka en vielä koe että minä, naisena, olisin jotenkin parjattu työelämässä (ainakaan tietoisesti). Sandberg tarkastelee mielenkiintoisesti naisten asemaa työelämässä ja käsittelee sitä eri näkökulmista (kuten esimerkiksi miten menestyminen vaatii myös paljon partnerilta). Jotkut jutut saivat enemmän pintapuolista käsittelyä (kuten yritysten ja yhteiskunnan rooli naisten aseman parantamisessa työelämässä), mutta toisaalta ne on jo itsessään sellaisia aiheita joista voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan. Minut kirja sai innostumaan. Ja olotilan hieman sellaiseksi huumaiseksi. Tästä voisin itseasiassa kirjoittaa jopa hieman laajemman postauksen kunhan vaan saan ajatukseni jäsenneltyä jotenkin järkevästi.

Sandbergin kirjoitustyyli on todella mukaansa tempaava ja ahminkin tämän kirjan loppuun ihan muutamassa päivässä. Hän tuo paljon omia tarinoitaan mukaan, mikä oli todella kiva lukijan kannalta.

Loppupätemä on kuitenkin se että kannustan kaikkia lukemaan tämän kirjan, niin teidän naisten kuin myös kumppanien. Minä aion seuraavaksi sysätä kirjan poikaystäväni käteen.

Jee, jee, nyt ollaan jo helmikuussa!

Kesälukemista

Olen jostain syystä onnistunut haalimaan jo itselleni tänne Brysseliin pienen kasan lukemattomia kirjoja. Siis kesälukemista. Joihin en ollut ehtinyt edes koskea ennen viime viikkoa. Vaikka kohta ollaan heinäkuussa. Noh, ei täällä kyllä edes kesäkelejä ole ollut. Saatika sitten sopivaa aikaa että olisin vaan ehtinyt "rentoutua" ja maata nurtsilla lukien kirjaa.

Ja niin,niitä viime vuoden tapaisia "Kuukauden luetut" postauksia ei ole näkynyt koska olen lukenut tasan kaksi kirjaa tämän alkuvuoden aikana. Hyvin menee. Milloin minusta tuli muka näin "kiireinen"? Vietän liikaa aikaa koneella...

Yritin ottaa kuvia kirjoista ja muistin että jostain syystä mun kameran akku on rikki. Tai se ei ole välttämättä rikki, mutta jostain löytyy vikaa koska se ei vaan yksinkertaisesti suostu latautumaan. Oikutteleva tyyppi. Turvauduin siis taas kännykkään.

Kuitenkin, toivon että pääsisin pian näihin kirjoihin käsiksi! Sekä Dan Brownin että Khaleid Hosseinin uusimmat houkuttelevat kovasti, ne lähtivät taannoiselta Lontoon reissulta mukaan. Siellä kun on nyt aina tarjouksia kirjoista (hyvä tekosyy ostaa). Tästä tytöstä tulee jotakin on taas pitkään odottanut lukuhetkeään ja sen raahasin jo itseasiassa Suomesta mukaan. Pomolle taas valitin että mulla ei ole tarpeeksi englanninkielistä lukemista joten hän lainasi minulle pari kivaa, mm. The other hand, jonka pitäisi kuulemma olla mielettömän hyvä.

Onko joku jo ehtinyt lukemaan Dan Brownin tai Khaleid Hosseinin uusinta? Mitä mieltä olitte?

Olen mä onneksi myös jotain sentään lukenutkin, enkä vaan unelmoinut näistä kirjoista. Nämä kaksi jotka olen ehtinyt lukemaan on juuri sellaista täydellistä kesälukemista mikäli helle on sulattaa aivot (täällä siitä ei ole huolta mutta olen kuullut että Suomessa on asiat toisin).

Anita Shevren Pilot's wife kertoo nimensä mukaisesti lentäjän vaimosta joka yksi yö saa kuulla että hänen miehensä on kuollut lento-onnettomuudessa. Pian kuitenkin huhumyllyt alkavat pyörimään että kyseessä ei ollut tekninen vika ja koneen mustan boksin löytyessä tapahtumat muuttuvat entistä kummallisiksi, joten Kathryn lähtee selvittämään mitä oikeasti tapahtui tuolla lennolla.

Tämä ei todellakaan ollut mikään mestariteos ja peräti vähän ennalta arvattavakin mutta luin sen melko nopeaan joka yleensä kielii siitä ettei kirja täysin floppi ollut. En sitä kyllä menisi ostamaan joten kiva että sain lainaksi!

Ali McNamaran From Notting Hill to New York....Actually, on itseasiassa jatkoa eräälle kirjalle (From Notting Hill with Love...Actually) ja se sijoittuu yhteen lempikaupungeistani eli New Yorkiin. Tämä on tyypillistä chick-littiä ja kommelluksia tapahtuu matkan varrella kun kirjan päähenkilö lähtee selvittämään erään perintörintakorun tarinaa yhdessä parhaan ystävänsä kanssa. Parasta kirjassa oli kyllä se kun säntäiltiin ympäri Manhattania milloin minkäkin perässä. Se sai minunkin ajatukseni taas tuohon ihanaan kaupunkiin. Täyttä hömppää ja sen takia taas oivaa lukemista kun ei jaksa miettiä liikaa ;)

Nyt pitäisikin päästä noiden muiden kirjojen kimppuun, missä vaiheessa niille sitten löytäisi aikaa?

P.S. Olen muuten vihdoinkin aktivoitunut Instagram- rintamalla (eihän mulla ole se tili ollut kuin vasta vuoden), joten jos siellä mielii seurata löytyy meikäläinen nimimerkillä: lurabella.

Kirjakooste vuodelta 2012

Annikan kiva postaus kirjavuodesta 2012 sai muistamaan meikäläisenkin että tämä on pitänyt tehdä jo ikuisuuksia sitten. Vuonna 2012 tuli laskelmien mukaan luettua 22 kirjaa. Mun mielestä aika hyvin! Marraskuun ja joulukuun kirjoista en ehtinyt edes bloggaamaan, mutta tuli luettua taas yksi Jo Nesbo "Suruton" (huonoin Nesbon kirja ikinä), John Grishamin" Joulua pakoon" (vielä huonompi), Karen Swanin "The Perfect Present" (just sopivan hömppä), ja Belinda Jonesin "Winter Wonderland" (aika huono mut sai kaipaamaan takaisin Kanadaan). Ei niistä siis sen enempää.

Vuoden 2012 luetut:

1.Merjä Mähkä - Ihanasti hukassa ja miten sieltä pääsee pois
2. Koottuja tarinoita - Taivas mikä työpaikka
3. Pekka Haavisto - Anna mun kaikki kestää. Sovinnon kirja
4. Taavi Soininvaara - Pakonopeus
5. Annakaisa Iivari - Tyttöministeri
6. Editors of New York Maganize - My first New York
7. Lindsey Kelk - I heart London
8. Jo Nesbo - The Leopard
9. Jo Nesbo - Torakat
10. Loung Ung - First they killed my father
11. L.M.Alcott - Little Women
12. Jemma Forte - From London with Love
13. Suzanne Collins - Mockinjay
14. Suzanne Collins - Catching Fire
15. Sir Arthur Conan Doyle - The Adventures of Sherlock Holmes
16. Pekka Haavisto - Hatunnosto
17. Benjamin Mee - Koti eläintarhassa
18. Barbara Demick - Nothing to Envy
19. Jo Nesbo - Suruton
20. John Grisham - Joulua pakoon
21. Karen Swan - The Perfect Present
22. Belinda Jones - Winter Wonderland

Viime vuonna tuli selvästi luettua enemmän suomeksi. Yleensä luen nykyään kaiken englanniksi, mutta tietysti suomalaisten kirjoittamat sitten suomeksi. Jo Nesboa tuli luettua näköjään aika paljon, ne on just sopivan hyviä ja aivottomia kirjoja kun kaipaa vain "pientä lepotaukoa". Hänen dekkarinsa on hyviä, tosin nyt löysin uuden hyvän dekkarikirjoittajan, siitä lisää varmaan myöhemmin!

Olen myös tyytyväinen että sain luettua pari klassikkokirjaa, Little Womenista pidin erityisesti. Toivottavasti tänä vuonna tulee luettua taas pari klassikkoa!

Vuoden suosikki kirjakseni taisi nousta Loung Ungin "First they killed my father". Luin sen Cambodiasta palattuani ja tietäen maan hurjan historian, tämä kirja teki ehdottomasti vaikutuksen. Suosittelen edelleen kaikille joita vaan yhtään kiinnostaa oppia lisää maan historiasta ilman että lukee raskaita historiankirjoja. Koskettava elämäntarina josta olen blogannut täällä.

Myös Pekka Haaviston "Hatunnosto" oli hieno lukukokemus kun taas hänen toinen kirjansa "Anna mun kaikki kestää. Sovinnon kirja" jäi vaisuksi lukukokemukseksi.

Parasta chick-littiä tänä vuonna edusti Jemma Forten "From London with love" ja Karen Swanin "The Perfect Present". Näitä suosittelen ehdottomasti mikäli tykkää chick-litistä.

Merja Mähkän kirja maailmanympärysmatkasta sai kovan reissukuumeen aikaiseksi ja Barbara Demickin "Nothing to Envy" avasi hienosti verhoa Pohjois-Korean suljettuun yhteiskuntaan.

Mitä olisi kannattanut jättää lukematta? Ehdottomasti John Grishamin "Joulua pakoon" ja Jo Nesbon "Suruton". Molemmat oli aika tylsiä lukukokemuksia.

Entäs sitten tälle vuodelle? Noh, ensinnäkin ajattelin jatkaa tätä "Kuukauden luetut" listaamista, se on kiva katsoa näin vuoden päätteeksi mitä sitä tuli luettua. Nyt olisi myös odottamassa pari suomalaista kirjaa - Ulla-Lena Lundbergin "Jää", eli Finlandia palkinnon voittaja ja Riikka Pulkkisen "Raja". Molemmissa on sellaista elementtiä mitä en ole ikinä lukenut: Finlandia-voittajan kirjaa ja suomalaista kaunokirjallisuutta. Pulkkista on kehuttu monelta tasolta maasta taivaisiin ja odotan mielenkiinnolla mitä mieltä minä olen tästä kirjasta - meikäläisellä kun tän sorttiset opukset tuppaa tulla yli hilseen. Niin, ja onhan tuolla hyllyssä monta muuta kirjaa mitkä odottaa lukemista....

Minkälaisia kirjoja te luitte viime vuonna? Entä löytyykö mitään yhteneväisyyksiä meikäläisen listan kanssa?

Lukuvinkkejä (Lokakuun luetut)

Hups, vähän on taas aikaa hujahtanut näistä kirja-postauksista. Kuitenkin lokakuussa luin kaksi hyvinkin matka-aiheista kirjaa. Toisessa kirjassa tarinoitiin Finnairin historiasta lentoemäntien silmin ja toisessa kierrettiin sitten ympäri maailmaa Merja Mähkän kanssa. Molemmat olivat hyviä kirjoja ja molemmat tuli myös luettua melkoisen nopeasti! Nämä olisi mun mielestä myös hyviä ideoita antaa joululahjaksi matkakuumeisille, varsinkin tuo Merja Mähkän kirja.

Merja Mähkä: Ihanasti hukassa ja miten sieltä pääsee pois

Nojatuolimatkailua parhaimmillaan oli kun lukaisin Merja Mähkän "Ihanasti hukassa ja miten sieltä pääsee pois - 543 päivän reppumatka". Kirja kertoo todella siitä kuinka Mähkä vierailee puolentoistavuoden aikana 35 maassa ja erilaisista sattumuksista ja kommervenkeistä matkan varrella. Mukaan maahtuu niin Aasia, Australia, Uusi-Seelanti, Etelä-Amerikka kuin Väli-Amerikka ennen Suomeen palaamista. Kirja oli ihanan (hyvällä tavalla) rennolla otteella kirjoitettu kertomus erilaisista, välillä hyvinkin hullunkurisista sattumuksista mitä reissun päällä voi tapahtua.

Luin aikoinaan Mähkän blogia joka kertoi tästä reissusta, mutta kirja ei ole onneksi koottu suoraan niiden pohjalta, vaan pikemminkin vain koonteja hauskimmista sattumuksista ja kokemuksista mitä oli tapahtunut matkalla.

Varoituksen sana tosin lienee paikallaan. Nimittäin kirja saa aikaan todellisen reissukuumeen. Tai melkeinpä epätoivoisen sellaisen kun sitä taas tajuaa miten makeita paikkoja maailmassa on että miten niissä edes ehtii käymään! Se sai meikäläisenkin haaveilemaan vaikka mistä paikoista!

Koottuja tarinoita: Taivas mikä työpaikka

Taivas mikä työpaikka on koottu tarinoista joita Finnairin lentoemännät ovat kertoneet sitten eteenpäin. Siellä on mukana juttuja monen monesta sattumasta joita on sattunut vuosien varrelle lentoemäntien kohdalle ja kyllä monta kertaa nauratti kun niitä luki. Tarinoita on koottu yhteensä viideltä vuosikymmeneltä ja varsinkin vanhempia juttuja oli mukava lukea - on se lentomatkustaminen hieman kehittynyt tässä vuosien varrella!
Kirjasta saadut tuotot ohjataan suoraan lasten ja nuorten mielenterveystyöhön.

Minua henk.koht. ärsytti kirjassa kaksi asiaa: 1) se kiiltokuvamainen kuva jota lentoemännän työstä maalattiin ; 2) se kiiltokuvamainen yritys maalata itse Finnairia parempaan maineeseen. Mutta toisaalta, molemmat näistä faktoista oli oletettavissa, onhan tämä Finnairista ja sen lentoemännistä kertova kirja. Joten annettakoon se anteeksi. Kaikenkaikkiaan kuitenkin viihdyttävä kirja!

Syyskuun luetut

Pekka Haavisto: Anna mun kaikki kestää. Sovinnon kirja

Olin aikaisemmin tänä vuonna lukenut Haaviston "Hatunnoston", joten kun näin tämän Helsinki-Vantaalla, päätin napata mukaan. Valitettavasti ei yltänyt yhtä hyvään suoritukseen kuin Hatunnosto, ja paikoitellen ajattelin että kirja oli sekavakin, mutta päällisin puolin jäi ihan hyvä fiilis.

Tässä kirjassa Haavisto kertoo työstään rauhanneuvottelijana eri puolilla maailmaa eri konfliktitilanteissa. Olin ajatellut kirjan kiinnostavan itseäni juuri tämän takia, olenhan opiskellut juuri näitä juttuja. Käsittely kuitenkin jäi jotenkin...noh, valjuksi. Hatunnosto kun oli parhaimmillaan todella sympaattinen ja mukava kirja lukea, Sovinnon kirja oli taas sekalainen ja paikoitellen hidaslukuinen (ei siis sivunkääntäjä).

Taavi Soininvaara: Pakonopeus

Otavan sivuilta lainattua: "Ihmiskauppa on täällä. Balkanin reitin rekkalastit eivät aja Suomen läpi - ne pysähtyvät tänne. YK:n huume- ja rikostoimiston erityisavustaja Leo Kara tekee kaikkensa päästäkseen ohjusiskun takana olleen Mundus Novuksen jäljille. Samaan aikaan juristi Kati Soisalo yrittää selvittää vuonna 1997 Dubrovnikissa siepartun tyttärensä kohtaloa. Belgradissa tehty silminnäkijähavainto herättää Soisalon toivon: Voisko Vilma olla elossa?"

Tartuin tähän kirjaan mökillä ollessa. Halusin testata minkälaista oli ihan kunnon lukeminen mummin Ipadilla, joten tämän valkkasin sieltä kirjastosta. Hyvä perusdekkari, mutta ihmettelin vähän koko ajan kun viitattiin menneisiin tapahtumiin. Oletin että tämä olisi ns. "itsenäinen" dekkari. Noh, luuloni osattautui vääräksi, tämä on nimittäin 2.osa Soininvaaran neliosaisessa dekkarisarjassa joka kertoo Leo Karasta ja tytärtään jäljittävästä Soisalosta. Joten major fail. Kirja oli siis ihan hyvä, mutta tietysti olisi varmaan ollut mielekkäämpää lukea oikeassa järjestyksessä nämäkin kirjat. Noh, ehkä joskus tartun seuraavaan osaan jos sellainen sattuu löytymään käsiin.


Annakaisa Iivari: Tyttöministeri

Kirja kertoo kuinka "tuikitavallinen" ruotsinopettaja Iiris Luoto Lietossalmelta päätyy monien sattumien kautta hurjalla äänivyöryllä eduskuntaan ja sitä kauttapa vielä ministeriksi. Itsepalveluministerin pesti on vastikään perustettu ja vaikeuksia on odotettavissa, niin puoluetovereilta kuin omalta perheeltä. 

Tartuin mun syntien kehdossa (eli Akateemisessa Kirjakaupassa) tähän kirjaan, koska suoraan sanottuna kirjan nimi herätti huomioni. Takakannen perusteella kirja vaikutti viihdyttävältä ja sitähän se myös oli. Vaikka minulla ei ole Suomen politiikan sisäpiiristä minkäänlaista kokemusta, voin hyvin uskoa että jotkut kirjan tapahtumat voisivat hyvinkin tapahtua oikeassa elämässä. Ja vaikka puolueet olivatkin tekaistuja, olihan niissä selviä viitteitä myös Suomen nykyiseen politiikaan ja hallintoon. Hyvin viihdyttävä kirja siis kaikenkaikkiaan ja teksti sujui vaivattomasti. Suosittelen ehdottomasti vaikka kirja politiikkaa käsitteleekin, ei se ole silti yhtään "stuffy". Tämä nousi suosikiksi tämän kuukauden luetuista.

Mitä tekemistä tällä kuvalla on tämän postauksen kanssa? Vastaus: ei yhtikäs mitään. Mutta se on niin söpö!!

pinterest.com

Tein muuten tietoisen valinnan kun lähdin "metsästämään" (eli toisinsanoen eksyin sinne tarkoituksella vaikken uutta kirjaa tarvinnut) uutta lukemista Akateemisesta. Nimittäin lukea enemmän suomalaista kirjallisuutta. Ja tällä tarkoitan nimenomaan suomalaisia kirjoja, en käännettyä kirjallisuutta. Luen nykyään melkeinpä vain ja ainoastaan englanniksi, joten totesin että olisi varmaan hyvä lukea kirjallisuutta toisinaan myös omalla äidinkielellä ja tutustua vähän suomalaiseen kirjallisuuteen. Ainakin nämä kirjat osoittautuivat hyväksi valinnaksi, nimittäin esim. eräs Virpi Hämeen-Anttilan kirja on jäänyt hyllylle kun en jaksanut lukea sitä 40 sivua pidemmälle (minun mielestä kankean suomenkielen takia mikä muistutti liikaa nuoruudessani lukemia Tuija Lehtisen kirjoja).

Millä kielellä te luette kirjoja? Tai löytyykö suosituksia hyvistä suomalaisista kirjailijoista?

Elokuun luetut

Huomaa että elokuussa dissen kirjoituksen ohella tartuin nimenomaan helppoihin ja kevyeisiin kirjoihin. Lyhyttarina- kokoelma ensikohtaamisesta New Yorkin kanssa oli juuri sopivan helppolukuinen, kun taas toisen kirjan kanssa sai viimeistään aivot heittää narikkaan.

Editors of New York Magazine : My first New York

"From some of the most remarkable people who have called the city home come fifty-six candid accounts of long nights out and wild night in, of first dates and lost loves, of memorable meals and miserable jobs, of slow walks up Broadway and fast subway rides downtown"

Tämä kirja on todella koonnut yhteen lyhyitä tarinoita kuuluisten ihmisten ensikohtaamisesta tämän upean kaupungin kanssa. Sieltä löytyy kertomuksia niin Liza Minellilta, Nora Ephronilta kuin James Francolta. Hauskaa ja kevyttä luettavaa, ja tietysti erityiseksi sen tekee se että jokaisella on erilainen ensikohtaaminen tämän yhden maailman upeimman kaupungin kanssa. Suosittelen tosi New York- faneille! Itsellä tuli ihana kamala matkakuume tätä lukiessa, Big Applessa on vaan sitä jotain joka saa ainakin meikäläisen sydämen tykyttää joka kerralla hieman lujempaa.


Lindsey Kelk: I heart London

Uusin osa tähän Angela Clark-sarjaan (I heart). Päähenkilö on palannut kotikaupunkiinsa Lontooseen vaikka New York tuntuu edelleen siltä ainoalta oikealta kodilta. Kommelluksia, sattumia, kulttuurieroja ja draamaa. Sitä perus chick lit-kauraa ;)

Viihdyttävää kesälukemista jossa aivot voi pistää aivan narikkaan. Tosin tässä osassa käsiteltiin kotiin paluuta hyvin ja kuvailtiin sellaisia tuntemuksia joita olen itsekin kokenut aina kotiin palatessa. Eli ehkä siellä oli joku sanomakin takana ;) Haluan aina lukea uusimman kirjan tästä sarjasta, joku siinä että tapahtumat sijoittuvat eri kaupunkeihin kiehtoo meikäläistä. Ei tosikoille ;)

Myönnän häpeilemättä että rakastan kauniita kirjojen kansia. Ja näissä molemmissa oli niin kauniit kannet!!Joskus tekisi mieli ostaa kirjoja vaan niiden kauniiden kansien takia, mutta sitten järki tulee väliin (ainakin viimeistään siinä vaiheessa kun on lukenut takakannen ja kirjan sisältö kuulostaa ihan skeidalta). Kenellä muulla samaa ongelmaa?

Kesäkuun/Heinäkuun luetut

Näitä ei ole tullut nyt vähään aikaa, mutta toukokuussa ei todella tullut luettua yhtään kirjaa (paitsi tenttikirjoja) joten nyt onkin sopiva aika laittaa nämä kesä/heinäkuun luetut eetteriin. Ihan liian vähän on tullut kirjoja kyllä luettua näin kesän aikana. Katsotaan josko saisin vielä elokuussa parannettua tilannetta (tuskin kun lopputyö odottaa tekijäänsä).

Jo Nesbo: The Leopard (suom. Panssarisydän)

WSOY:n sivuilla annettaan seuraavanlainen juonenkuvaus kirjalle:

"Kaksi naista on tapettu Oslossa. He ovat kuolleet tukehtumalla omaan vereensä. Poliisia askarruttaa, miten on mahdollista että kasvojen vammat on aiheutettu sisältä päin. Rikoksien tekijäksi epäillään sarjamurhaajaa. Oslon poliisin ainoa sarjamurhaajiin erikoistunut tutkija on paennut painajaisiaan Hongkongin oopiumluoliin.Kaja Solnessin tehtävänä on tuoda mies Norjaan. Saapuessaan kotimaahansa tutkija joutuu lentokentän tullissa täydelliseen ruumiintarkastukseen epäiltynä huumeiden salakuljetuksesta. Tämä mies on Harry Hole. Pian ihmisiä alkaa kuolla lisää. On selvitettävä mikä yhdistää julmien murhien uhreja. Tappaminen on saatava loppumaan"

Tartun aina Nesboon jos haluan lukea jotain dekkaria, olen lukenut aika monta hänen kirjaansa ja ne on aina viihdyttäviä ja saa arvuuttelemaan viimeiseen hetkeen saakka kuka onkaan se oikea konna. Niin kävi tämänkin kirjan kanssa, vaikka kyseessä oli paksu teos, luin sen melko nopeasti koska Nesbolla on tapana pitää lukija koukussa. Pidän Harry Holesta henkilöhahmona kaikkine vikoineen ja juonikuviot on aina mielenkiintoisia. Onhan näissä tietysti se "vika" että kun lukee tarpeeksi monta niin kaikki alkaa muistattamaan toisiaan. Ja itseasiassa yleensä kirjan lopettua en kyllä kovin kauan muista että mitä enää tapahtu ja missä Nesbon kirjassa. Mutta juuri sopivaa viihdettä kesään :)

Jo Nesbo: Torakat 
 
Lainaan taas WSOY:n juonenkuvausta:

"Norjan Thaimaan-suurlähettiläs löytyy murhattuna bangkokilaisesta bordellista. Oslossa tehdään suunnitelma, jolla on tarkoitus välttää skandaali. Paikalle lähetetään Harry Hole. Jahdatessaan säälimätöntä murhaajaa Hole ajautuu Bangkokin syrjäkujien oopiumluoliin, bordelleihin, vedonlyöntipaikkoihin, strippibaareihin ja ottaa kosketusta pedofiilirinkeihin – hengenvaarallisesti."

Tämän ostin lomalukemiseksi Vietnamin ja Kambodzan reissulle, joten tuntui että olin jotenkin lähellä kirjan tapahtumapaikkaa (kyllä, tiedän että Thaimaa on ihan eri asia kun Vietnam ja Kambodza, mutta silti..). Tää oli tyypilliseen tapaansa koukuttava ja helppolukuinen. Kaikki samat asiat kyllä pätee tähänkin kirjaan kuten tuohon ylläolevaan :)

Loung Ung: First they killed my father - A daughter of Cambodia remembers

Loung Ung eli melko etuoikeutettua elämää Kambodzan pääkaupungissa Phnom Phenissä viisivuotiaaksi saakka. Hän oli hallituksen korkean virkamiehen tytär ja hänellä oli 6 muuta sisarusta. Huhtikuussa 1975 Pol Potin Khmer Rouge joukot hyökkäsivät kaupunkiin ja pakottivat kaikki pakenemaan maaseudulle. Siitä alkoi tämän perheen kamppailu Pol Potin hallinnon alla, jossa joukot tappoivat hänen vanhempansa ja yhden sisarensa, ja yksi siskoista kuoli koska ei saanut kunnollista hoitoa ollessansa kipeä. Sisarukset hajaannutettiin eri työleireille ja Loung Ung koulutettiin lapsisotilaaksi. 

Jos teitä yhtään kiinnostaa mitä Kambodzassa tapahtui vuosina 1975-1979 suosittelen ehdottomasti lukemaan tämä kirjan. Se on koskettava tositarina siitä mitä melkein jokaiselle kambodzalaiselle tapahtui. Se on tarina työleireistä, ruuan puutteesta, siitä kuinka joka neljäs kambodzalainen tapettiin Pol Potin hallinnon aikana. Se on mukaansatempaava kirja joka jättää viimeisten sivujen jälkeen miettimään. Suosittelen lämpimästi.

Kuva

Huhtikuun luetut

Klassikkokirja haaste jatkui vielä huhtikuussa ja päätin lukea yhden niistä klassikirjoista jotka Kindlestä jo löytyi ennestään. Eli luku-urakkaan pääsi...

L.M.Alcott - Little Women


Kun edellisen kerran näistä klassikirjoista kirjoittelin helmikuussa, moni ehdottikin tätä kirjaa luettavaksi. Ja koska muistan että olen lapsuudessani nähnyt tämän leffan, tuntui hyvältä idealta myös vihdoin tarttua kirjaan.

Kyseessähän on siis tarina neljästä nuoresta sisaruksesta ja kirjassa seurataan heidän elämäänsä ja tempauksiaan nuoruusvuosista aina avioitumiseen asti.

Ja voi vitsit, joten tämä oli vaan niin ihana. Sellaista vanhanajan meininkiä johon aina välillä toivoisi syntyneensä. Kyllä, elämä oli tietysti kovaa mutta ilo otettiin irti niistä elämän pienistä asioista ja kirja kumpusi oikein sellaista hyvää mieltä ja vieläkin parempia tekoja. Tosin välillä meno oli jo niin moraalisen hyvää että tuli ihan huono omatunto.

Vaikka kieli oli sinänsä vanhahtavaa englantia, oli tämä kuitenkin melkoisen helppolukuinen. Alku lähti jotenkin hitaasti käyntiin mutta mitä pidemmälle pääsin, niin loppuenlopuksi huomasin lukeneeni kirjan melkoisessa hujauksessa (11 h lennolla Singaporeen saattoi olla vaikutusta asiaan).

Jemma Forte - From London with Love

Okei, ihan alkuun. Luuletteko että olisin millään voinut jättää tämän nimistä kirjaa lukematta? Oikeesti.

Luen yhtä ainoaa kirjablogia ja se on Tessan Aamuvirkku yksisarvinen. Ja mun täytyy tähän sekä kehua että kyllä parahtaa samaan aikaan. Nimittäin tämän kirjablogin ansiosta olen monta hyvää kirjaa bongannut ja sittemmin lukenut. Niin kävi myös tämän kyseisen teoksen kanssa. Tessa osaa kirjoittaa mielettömän hyviä analyysejä kirjoista, ja sen takia mun listalla roikkuu tällä hetkellä ainakin miljoona kirjaa mitkä haluaisin lukea. Ainut negatiivinen juttu on se, että ihan oikeesti, ei mulla riitä aikaa lukea kaikkia näitä hyviä kirjoja!

Kuitenkin, kannattaa hänen blogissa käydä lukemassa analyysi tästä kirjasta, siellä nimittäin löytyy myös hyvä juonenkuvaus! Lainaan kuitenkin sieltä tämän takakannen tekstin (omani otin Kindle versiona):

"Everyone wants to be famous, don't they? Not Jessica Granger. Her father is the movie star who played the world's favourite James Bond and, worse, her mother was voted sexiest-ever Bond Girl for her role as Heavenly Melons. Like it or not, fame is in her blood."


Tää takakannen teksti on kyllä oikeesti aika aivoton. Mun ongelma näiden chick-lit kirjojen kanssa on se,että yleensä ne naiset on tehty ihan bimboiksi, ja sellaisiksi jotka ei omaa minkäänlaista selkärankaa (esim. inhoan niitä Himoshoppaaja-kirjoja vaikka pari niistä on tullut luettua). Eikö voitaisi tehdä viihdyttäviä kirjoja niin, että ne naiset on kunnianhimoisia ja älyllisiä olentoja? Olen lukenut tämän genren kirjoja aika paljon, harva niistä jää mieleen, ne on juuri sitä viihdykettä kesäpäiviin ja rankkojen opiskelutekstien jälkeen kun haluaa uppoutua ihan muuhun maailmaan ilman että täytyy paljoa ajatella.

Amazon.co.uk

Kuitenkin, tämä kirja oli positiivinen lukukokemus! Ensinnäkin päähenkilö oli oikeasti kuvattu ihmiseksi joka uskalsi tehdä rohkeitakin päätöksiä ja oli valmis tekemään töitä niiden eteen. Sen lisäksi, mikä mua varmaan nauratti eniten kirjassa oli tälläinen britti-jenkki vastakkainasettelu. Päähenkilö oli amerikkalainen ja hän oli yli-innokas ottamaan kaikkea ylimääräistä tehtävää siinä missä britit mieluiten pääsevät töistä tarkalleen klo.17.00. Ja siinä missä britit viettävät ensimmäisen kauniin kesäpäivän terassilla kaljaa juoden, kirjan päähenkilö joi kivennäisvettä ja lähti juoksemaan kotiin - "americans". Näille kohdille nauroin varmaan eniten, koska olen oikeasti todistanut tälläisiä kohtauksia omassa elämässä. Amerikkalaiset ovat vaan yli-innokkaita (en sano että se olisi välttämättä paha asia).



Kirja oli positiivinen lukukokemus ja ehdottomasti sellaista mitä tarvitsin kun olin päivät lukenut Comparative Politics- kurssin tutkimusmetodeja. Ja kirjan arvoa ei laisinkaan vähentänyt se fakta, että se sijoittui yhteen suosikkikaupungeistani ;)


Luulenpa että tämä kuukausi tulee muiden kuin tenttikirjojen kohdalla olemaan hiljainen, nyt kaikki aika käytetään mm. kansanmurhien, etnisten konfliktien ja terrorismin parissa. Ou yeah.

Maaliskuun luetut

Nyt olisi taas aika listata tämän kuukauden luetut! Tiedättekö, olen hirveän tyytyväinen että aloin näitä listaamaan, jotenkin kiva tehdä tästä semmoinen juttu joka kuukauden loppuun!
Maalikuussa tuli luettua kaksi kirjaa, nimittäin:

Catching Fire & Mockingjay/ Suzanne Collins

Tämän trilogian ensimmäinen osa Hunger Games tuli luettua viime vuoden puolella. Kyseinen kirja tuli luettua reilussa vuorokaudessa eli hyvin koukuttavasta tarinasta on kyse. Tykkäsin kirjasta, ja vertasin sitä hieman Klaani-sarjaan jota näytettiin kesäaikaan Summeri tv-ohjelmassa.

Seuraavia osia en kuitenkaan saanut luettua kuin vasta nytten ja kirjat luettuani en ole yhtään viisampi kuin viimeksikään. En tiedä mitä ajatella näistä kirjoista. Toisaalta tiedostan että niiden on pakko olla hyviä, koska nämäkin luin ihan hujauksessa ja se on selvä merkki yleensä siitä että tykkään jostain kirjasta. Toisaalta olo oli vähän semmoinen, että jaa-a, mikäköhän näidenkin pointti nyt oli? Sitten taas, eihän niillä sen suurempaa pointtia tarvitse olla, onhan sitä tullut luettua vaikka minkälaista vampyyri-kirjaa joiden tapahtumissa ei ole mitään pohjaa todellisuudessa. Ja toisaalta, se tarina ja ympäristö mikä näiden kirjojen ympärille on rakenettu, on ihan mielettömän hyvä! Ei voi kuin vain nostaa hattua tälläiselle tarinankertomiskyvylle!

Mielestäni nämä kaksi viimeistä osaa oli oikeastaan todella hyviä, ja koska kyseessä oli vallankumoukselliset ajat, voi kirjan tapahtumia ihan hyvin verrata näihin oikeankin maailman tilanteisiin...eli siis kärkeästi yleistettynä, miksi, milloin ja miten vallankumoukset saa alkunsa. Väitänkin siis että kansainvälisten suhteiden opiskelija voi löytää näistä kirjoista vaikka minkälaista tulkittavaa ;)

Mutta kuten sanottu, joskus on ihanaa lukea tälläisiä kirjoja jotka eivät vaadi ajattelemaan turhan paljon ja koukuttaa silti. Kirjojen tarkoitus on viihdyttää ja parhaimmillaan ne voivat olla pakopaikka todellisuudesta. Mikään ei ole ihanampaa kuin lukea kirjaa jota ei vaan voi laskea käsistä. Se on mahtava tunne.

En ole vielä päättänyt kannattaisiko tämä leffa mennä katsomaan. Mitä jos se on huono?

Kuva

Muuten, itselleni asettama klassikkokirjallisuushaaste on sujunut ihan hyvin. Aloitin nimittäin näiden jälkeen lukemaan Pikku Naisia ja myös se tempaisi mukaansa! Siitä sitten varmaan huhtikuussa lisää!

Helmikuun luettu

Nyt on sitten iskä menossa kotia kohti ja minä jatkan esseen kirjoitusta. On se kyllä kiva kun käy vieraita, tulee vähän erilainlainen meininki siihen tavalliseen arkeen! Vaikka helmikuu vielä päivän jatkuukin, niin ajattelin tähän väliin pistää mun helmikuun surkea kirjasaldon. Eli sain peräti luettua yhden kirjan. Noh, olin kuitenkin iloinen tuosta yhdestäkin lukukokemuksesta!

Asetin itselleni pienen haasteen tuon Kindlen myötä. Nimittäin että lukisin ainakin muutaman kirjaklassikon. Koska niitä saa ladattua ilmaiseksi ja jonkin verran niitä löytyykin jo omasta Kindlestä. On jäänyt varmaan joku kauhu lukio-ajoista kun meidät "pakotettiin" lukemaan 10 klassikkoa ja silloin ei kyllä napannut ollenkaan. Tunnustan myös tässä vaiheessa että kaikkia niitä klassikoita en edes lukenut kokonaan vaan alun, keskikohdan ja lopun, ja näinollen pystyin keskustelemaan niistä tunneilla. Tästä syystä en ole lukenut kovinkaan monta suomalaista klassikkoa ja vielä vähemmän ulkomaalaisia. Jostain syystä Ilmari Kiannon Punaisen Viivan muistan vieläkin (ehkä koska luin sen kokonaan) ja siitä itseasiassa tykkäsin. Mielestäni se kuuluu kuitenkin yleissivistykseen että on lukenut tiettyjä klassikoita.

Kesällä reilireissun aikaan luin Jane Austenin Pride & Prejudicen ja itseasiassa tykästyin siihen. Ei ollenkaan niin vaikealukuinen kun olin ajatellut. Nimittäin klassikoihin liitän aina sen mielleyhtymän että kieli on vanhanaikaista ja vaikealukuista. Onnittelin itseäni saavutuksesta.

Nyt helmikuussa sitten tartuin toiseen klassikokirjaan joka löytyi Kindlen syövereistä. Nimittäin The Adventures of Sherlock Holmes jonka on kirjoittanut Sir Arthur Conan Doyle. Ajattelin että tämä olisi taas yksi niistä klassikirjoista sieltä "helpommasta päästä". Ja hyvinhän se luku onnistui! Lyhyitä ja mukaansatempaavia tarinoita oli helppo lukea ja kielikään ei ollut tuhottoman vanhanaikaista. Ja niitä oli kiva lukea bussimatkan aikana :)

En nyt lähtisi laulamaan oodia kyseiselle opukselle, se ei ollut mikään järkyttävän hyvä ja mieleenpainuva mutta Sherlock Holmesin tarinoita oli mukava lukea. Toisaalta eipä ne nykypäivän jännäritkään ikinä mieliin pitkiksi ajoiksi jää.

Kuva

Olen kuitenkin tyytyväinen että sain taas yhden klassikon luettua - hiljaa hyvä tulee. Kindlestä löytyisi myös Little Women ja Wurthering Heights, ehkä yritän ne lukea seuraavaksi. Sitten pitäisi varmaan lukea joku suomalainenkin klassikko.

Ehkäpä otan tavoitteekseni lukea viisi kirjaklassikkoa tämän vuoden aikana - otan siis mielelläni vastaan hyviä ehdotuksia mitä kannattaisi lukea!

Tammikuun luetut

Ajattelin tässä huvikseni katsoa josko onnistuin joka kuukausi listaamaan lukemani kirjat. Ajatus lähti lähinnä oman muistini surkeudesta. Oli kiva lukea vuoden lopussa sekä Annikan että Ioannan postaukset luetuista kirjoista. Minä en olisi ikinä kyennyt moista listaa tekemään koska en ikinä muista mitä kirjoja olen lukenut. Tai siis muistan kyllä, mutta en muista olenko lukenut ne viime vuonna, viime kuukautena vai viisi vuotta sitten. Joten nyt ajattelin aina ympätä ne yhteen postaukseen aina kuukauden lopuksi..Katsotaan miten käy!

Tammikuussa luin aika paljon mielestäni, mikä varmaan osittain johtui siitä että joululoma jatkui kuun puoliväliin ja Lontooseen palatessani ei koneeni toiminut joten luin paljon iltaisin. Tai no paljon, ja paljon, mutta jonkun verran kuitenkin. Tenttikauden alkaessa kun ei tule varmaan yhtään kirjaa luettua. Amazonilla tuli monta Kindle-kirjaa myös aleen Tapaninpäivän jälkeen, joten silloin tuli klikkailtua aika monta kirjaa 99 pencellä varastoon. Muuten, jos olen aikaisemmin ajatellut että Amazonin 1-click-order on ollut helppo, niin Kindlen myötä kirjojen tilaaminen on tullut entistä helpommaksi. Nyt ei edes tarvitse odottaa että posti kantaa kirjat kotiin, ne tulee suoraan langattoman netin kautta!

Pekka Haaviston Hatunnosto lähti mukaani Helsinki-Vantaalta koska ystäväni sitä oli sen verran kehunut. Ja oikein mainio ja inspiroiva kirja se olikin. Onnistuin lukemaan sen lentomatkan aikana (välillä Helsinki-Lontoo) joten kovin paksusta opuksesta ei ollut kyse. Haavisto kirjoittelee matkan varrelle sattuneista kokemuksista kivalla tavalla, joka sai minut ainakin ahmimaan kirjan. Lyhyitä tarinoita oli helppo lukea ja samalla sai matkustaa  Teiskolta Darfuriin. Nyt kiinnostaisi lukea myös muita Haaviston kirjoja. Suosittelen ehdottomasti lukemaan!

Benjamin Meen Koti eläintarhassa oli myös toinen kirja joka sieltä lentokentältä lähti mukaan (selvästikään uudenvuoden lupaus ostaa vähemmän kirjoja e-kirjojen sijaan ei toiminut). Olen nähnyt kyseisen leffan trailerin ja kun kuulin että se pohjautuu tosi tapahtumiin perustuvasta kirjasta, oli pakko saada se heti käsiini. Tykkäsin kirjasta, mielestäni kaikki eläintarinat on ihania, ja kun kirjassa oli vielä vähän syvellisemmin selitetty esim. eläintarhojen tarkoitusta, oli se mielestäni mielenkiintoinen. Kirjassa siis seurataan Meen perheen elämää, sen jälkeen kun he ostavat rapistuneen eläintarhan ja kunnostavat uuteen uskoon ( ja koska kyseessä on tositarina, eläintarja sijaitsee Dartmoorissa, Englannissa). Hauskoja ja surullisia hetkiä kirjassa oli monia, ja sen takia se oli viihdyttävä lukuelämys. Ainut huono puoli, että mielestäni tässä taas tökki käännös. Kirja olisi luultavasti kannattanut lukea englanniksi.

Barbara Demickin Nothing to Envy on joukko tosi tarinoita Pohjois-Koreasta loikanneista ihmisistä. Kirjan kirjoittaja on/oli ulkomaankirjeenvaihtaja Soulissa, ja kirjaa varten hän haastatteli eri ikäsiä henkilöitä jotka olivat onnistuneet loikkaamaan Etelä-Korean puolelle. Kirja on tarinankerrontaa siitä minkäläistä elämä tuossa suljetussa yhteiskunnassa on, ja miten he ovat sen kokeneet. Raskas kirja, välillä pitää ottaa taukoja lukemisesta, mutta ehdottomasti sen arvoinen. Siitä arkielämästä kun Pohjois-Koreassa tiedetään niin vähän, niin tämä on mielestäni arvokas kirja. Toisaalta välillä on ihan epäuskoinen tunne kun lukee näitä tarinoita, on vaikea uskoa että ne ovat totta. Että vielä tällä vuosikymmennellä voi olla ollemassa tuollainen yhteiskunta. Silmät avaava kirja. Vitsit kun olisi mielenkiintoista päästä käymään Pohjois-Koreassa.

Sen lisäksi pääsin puoleenväliin Kate Thompsonin The Gallagher girliin mutta luovutin kun tarina ei edennyt minnekkään, ja kyllästyin. Jätän äärimmäisen harvoin kirjoja kesken, yleensä luen ne loppuun vaikka kuinka ärsyttäisi, mutta nyt en jaksanut tuhlata aikaani tähän. Ehkä palaan ensi kuussa tähän.