Meidän häämatkan viimeinen kohde oli Mosambikin rannikon edustalla sijaitseva Bazaruton-saari. Täytyy kyllä sanoa että päädyimme tähän viimeiseen kohteeseen aivan puhtaan sattuman kautta - mies googletteli erilaisia upeita paratiisikohteita Intian Valtamerellä ja googlettelun tuloksena hän löysi Mosambikin Bazaruton saariston. Ilmoitettiin matkatoimistolle joka suunnitteli meidän matkan että tänne halutaan ja sieltä tuli sitten eri hotellivaihtoehtoja. Me päädyimme Anantara Bazaruto Island Hotel & Spa hotelliin joka kuulosti juuri täydelliseltä häämatkaa varteen.
Meidän piti kyllä hieman tehdä matkaa tänne. Ehkä sen takiakin kun päästiin saarella oltiin yhtä hymyä. Botswanasta lennettiin Kasanen kentältä ensin Johannesburgiin jossa jouduttiin olemaan yksi yö kun lentoaikataulut eivät natsanneet. Seuraavana aamuna otettiin lento Johannesburgista Nelspruittiin (eli Krugerin kansallispuistoon) jossa noustiin ulos koneesta, mentiin turva-ja passintarkastuksen läpi ja noustiin taas samaan koneeseen. Nelspruitista jatkettiin Vilankulokseen joka on ihan Mosambikin rannikkolla. Ja joo, leuka loksahti auki jo siinä vaiheessa kun kone kaarteli Vilankuloksen yllä. Siis katsokaa tuon veden väriä! Ihan älytöntä.
Vilankuloksen kentällä meitä odotti hotellin henkilökunta vastassa ja sitten autolla ajettiin kaupungin läpi satamaan, jossa odotti ihana pieni vene jonne me kiivettiin sitten valmiina matkustamaan saarelle. Itse venematka saarelle kesti 45 min ja jo tässä vaiheessa todettiin että ihan sama minkälainen hotelli on mutta tälläisissä maisemissa ei voi millään olla "huonoa" viettää viimeinen häämatka viikko. Siinä sitten istuttiin veneessä typerä virne naamalla ihaillen upeita saaria, turkoosia vettä ja ylipäätänsä nauttien elämästä. Ja mitä sitten tapahtui?
Yhtäkkiä veneen edessä hyppi delfiinilauma ja me oltiin tässä vaiheessa jo miehen kanssa yhdessä silleen että "tää ei vaan voi olla todellista. Siis miten joku matka voi olla näin järisyttävän upea?". Siinä sitten kapteeni hidasti veneen jotta me pystyttiin ihastelemaan ohi hyppiviä delfiineja. Kaiken kruunasi se kun nähtiin delfiiniemo pikkuisen vauvansa kanssa. Ihan älytöntä.
45 min venematkan jälkeen meidän saari häämötti edessä. Siinä vaiheessa kumpikaan meistä ei ollut pysyä housuissaan. Näytti siltä että oltiin saavuttu meidän omaan paratiisiin. Kello oli about 3 iltapäivällä ja hiekkarannalla ei näkynyt ketään ensisilmäyksellä. Meitä oli vastaanottamassa vaan hotellin henkilökuntaa drinkit valmiina ja paikallisia tanssimassa ja laulamassa. Olimme saapuneet paratiisiin.
Meidän omaan Beach villaan päästyämme, korkkasimme skumpan rannalla ja nautimme tästä maisemasta. Elämä tuntui aika loistavalta juuri silloin! Täytyy myöntää että meidän saapuminen hotelliin enteili loistavaa loppulomaa ja sitähän se oli... Lisää siitä seuraavissa postauksissa!
