Rome by night

Kuten olen tainnut aikaisemminkin mainita, rakastan kaupunkeja iltavalaistuksessa. Kaupungit näyttävät vaan mielestäni niin kauniilta iltaisin ja Rooma ei ollut luonnollisestikaan mikään poikkeus. Ajattelin nyt siis hieman jakaa teidän kanssanne kuvia kauniista Roomasta upeassa iltavalaistuksessa tuolta taannoiselta viikonloppuretkeltä.

Tämä on muuten yksi lempikuvistani reissusta. Taustalla siis upea Pietarin kirkko. Ja jostain syystä nämä kuvat näyttävät huonolaatuisilta, tiedä sitten missä vika mutta ehkä tämä kestetään.

Nautittiin näistä upeista maisemista Castel St'Angelon kahvilasta! Suosittelen lämpimästi sinne kipuamista (vaikkakin siitä täytyy maksaa sisäänpääsymaksu, muistaakseni 7 euron verran) sillä maisemat linnan päällä olevasta kahvilasta on varmasti yhdet hienoimmista ikinä! Ja olihan se aika tunnelmallista istuskella siinä ja katsella kuinka aurinko laski Pietarin kirkon taakse.

Rooma on upea iltaisin ja mikäs sen parempaa kuin kävellä ympäri tämän vanhan kaupungin katuja ja nauttia tunnelmasta. Pysähtyä jollekin kauniille Piazzalle nauttimaan lasillisesta (tai parista) viiniä. Ja sitten jatkaa kävelyä ja ihastella Rooman upeata arkkitehtuuria. Voisin hyvin palata näihin maisemiin jo nyt!

Kyllä Rooma on vaan upea!

Rauhallinen viikonloppu

Otsikon mukaisesti takana on ollut todella rauhallinen viikonloppu. Välillä on ihan hyvä olla kuin ellun kanat, eikä hosua joka puolelle koko ajan. Rakastan itseasiassa viikonloppuaamuja jolloin voi syödä rauhassa aamupalaa, katsoa telkkaria ja löhöillä sohvalla. Ja todeta että onneksi ei tarvitse mennä ulos koska siellä tulee kissoja ja koiria taivaalta. Rakastan myös tuota meidän sohvaa joka on itseasiassa vuodesohva joten siihen saa vedettyä tuollaisen ylimääräisen jalkatilan (jolloin siitä tulee sänky) joten se on täydellinen sunnuntai löhöämiseen.

Säätiedotuksen mukaan kova syysmyrsky on lähestymässä Eurooppaa ja sen pitäisi iskeä Britteihin tänä yönä/huomisen aikana. Tiedä sitten kuinka kova myrsky se tulee oikeasti olemaan mutta ainakin tällä hetkellä ulkona tuulee ja sataa vettä aika kovaa. Joten tämä sunnuntai ollaan vietetty visusti kotona, katsottu sarjoja ja kohta pitäisi tehdä ruokaa.  Alla oleva kuva jostain syystä antaa ihan erilaisen kuvan säästä joka oikeasti ulkona vallitsi tänä aamuna...

Eilen käytiin hieman sisustus shoppailemassa. Hankitaan pikkuhiljaa sitä pienempää tavaraa kotiin, suurinosa isoista huonekaluista on jo hankittu, vielä tarvittaisiin kirjoituspöytä huoneeseen jonka funktiona tulisi olla toimisto ja sen lisäksi jokin lipastosysteemi meidän makuuhuoneeseen. Eilen kuitenkin tuli hankittua seinäkelloa, pyyhettä, sähkövatkainta ja sen sellaista pienempää tavaraa.

Sen lisäksi käytiin ajotunnilla. Siis toisin sanoen minä olin ratissa ja poikaystävä istui pelkääjän paikalla ohjeistamassa. Suurimmaksi haasteeksi ei ole suinkaan osoittautunut vääränpuoleinen liikenne vaan vaihdeauton ajaminen. Mutta tietysti se vaihdeauton ajaminen yhdistettynä vääränpuoleiseen liikenteeseen ei ainakaan helpota asiaa. Tunti kuitenkin ajeltiin ympäriinsä Derbyä ja onnistuin saamaan meidät kotiin ilman kolhuja. Nyt pitäisi vaan yrittää säännöllisesti ajaa jotta siihen tottuisi mahdollisimman nopeasti.

Sellaisia arkikuulumisia siis tänne. Ei sen erikoisempaa mutta ihan mukavaa ja kivaa arkea jota on kiva täällä blogissakin jakaa välillä!

Käsilaukun sisältö

Marika haastoi minut tuossa taannoin kurkistamaan mitä käsilaukkuni uumenistani löytyy. Päätin tarttua tarjoukseen jo ihan siitä syystä että käsilaukkuni vaati kipeästi siivousta. Sieltä löytyi vaikka mitä ja kai se on vähän turhaa kantaa ylimääräistä painoa olalla koko päivän ajan?

Mun tilaihme laukku on oranssi säkki, joka oikeasti mahduttaa koko elämänsä sisään. Brysselissä asuessani sinne saattoi mahtua koko kauppareissun sisältö, juhlimaan lähtiessä picnic viltti ja pari pulloa viiniä. Ja kun sitä vähän ravistelee ja heiluttelee tippuu tavarat entistä paremmin paikalleen ja sinne mahtuu taas lisää tavaraa! Se on ehkä vähän oranssi näin tulevaan talveen mutta ainoa laukku joka mulla on toistaiseksi mukana täällä Briteissä.

Ja tässä taitaa olla koko laukun sekalainen sisältö (miinus puhelin joka taisi seikkailla jossain muualla).

Mukana menossa on siis:

• Kalenteri 
• Läppäri (jota tosin en enää kanna mukana koska meillä on kotona netti)
•  Avaimet
• Silmälasit (joita en muuten ikinä käytä)
• Aurinkolasit
• Lompakko

Sekä erinäinen kasa roskaa. Kyniä, muistitikku, kuulokkeet, laturi, ponnareita, kolikoita, ja hirmuinen kasa kuitteja, esitteitä ja muistilehtiö.

Sekä jostain syystä kannan aika monta huulikiiltoa (ja kynsilakkaa?) mukana koska...Ei mitään hajua. Harvoin edes päivän aikana lisään mitään meikkiä naamaan mutta silti nämä siellä käsilaukussa kuljeskelee...

Nämä tälläiset "sisältö" tyyppiset postaukset on ihan hauskaa vaihtelua siihen tavalliseen lörpötteluun, seuraavaksi ajattelin tehdä postauksen vähän jääkaapin sisällöstä ja yleisestikin kauppakassin sisällöstä (Briteissä) mitä olen muissa blogeissa nähnyt jonkin verran!

#IGTravelThursday: Italian cuisine

Rakastan ruokaa mutta se ei välttämättä kuitenkaan ole ykkösenä listalla matkustaessa. Huomaan että varsinkin reissatessa pihistän mielummin ruuasta kuin mistään muusta. Toisaalta, jollain reissuilla ruoka kuuluu olennaisena osana maan kulttuuriin (ainakin omasta mielestä) ja sitä on vaan pakko ahmia niin paljon kuin ehtii reissun aikana. Yleensä kuitenkin saatan tykätä vain jostain "tietystä osasta" maan ruokakulttuurista. En esimerkiksi muuten ole niin paljon ranskalaisen ruuan fani, mutta ranskalaiset jälkkärit on ihania.

Mutta. Italia on poikkeus. Italialainen ruoka on aivan taivaallista ja rakastan sen kaikkia osia - alkuruokia,pääruokia ja tietysti jälkkäreitä. Joten viimeviikkoisella reissulla Roomaan, oli ruoka todella isossa osassa ja saimme kyllä oikein hiilariyliannostuksen kolmen päivän aikana. Ja ehkä pari kiloa ylimääräistä pastaa kropassa kotiin kannettavaksi.

Huonoa ruokaa emme syöneet kertaakaan reissun aikana vaikka söimmekin ns. turistiravintoloissa joista ei nyt yleensä ehkä ihan parasta/maukkainta ruokaa saa.

Pastaa ja pizzaa tuli syötyä yllinkyllin ja molemmat ihasteltiin sitä kuinka niinkin yksinkertaiset pastat joissa oli vaan vähän juustoa ja mustapippuria päällä maistuivat niin hyvälle. Ostettiin paikalliselta torilta 600 g Pecorino-juustoa mukaan (sitä oli kiva raahata käsilaukussa koko päivä) ja ajateltiin kokeilla kokata myös hyvää italialaista ruokaa kotona. Siis pastaa. Sopii hyvin minulle, rakastan pastaa sen kaikissa muodoissa ja voisin elää sillä (ja itseasiassa opiskeluaikoina elin kyllä pelkästään pastalla).

Pastan ja pizzan lisäksi ykkösjuttu on tietysti gelato. Meidän reissun aikana tottelimme mottoa "gelato a day keeps the doctor away". Eli kerran päivässä oli pakko saada gelatoa, vähintään kaksi palloa. Viimeisenä päivänä hotkaistaan 5 palloa gelatoa masuihimme ja ei tehnyt edes tiukkaa. Ja maksoikin vaivaiset 3,90 euroa. Lemppareita niitä kaikista mauista oli ihan mahdoton valita, joskus teki mieli vain hedelmäisiä makuja, kun taas joskus parhaiten upposi kunnon suklaiset maut.

Minkä maan ruokakulttuuria te rakastatte?

"Instagram Travel Thursday on viikottainen kokelma blogipostauksia, ja tempauksen tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana, ja tuoda esille Instagramin matkailueksperttejä". (Destination Unknown)

Suomessa järjestäjinä toimivat Kaukokaipuu, Destination Unknown ja Running with Wild Horses.

Instagram: lurabella 

Kirjauutuuksia

Jotain hyvää siitäkin oli, ettei meillä ollut nettiä kolmeen viikkoon. Sain nimittäin vihdoin luettua Khaled Hosseinin uusimman kirjan "And the mountains echoed". Dan Brownin uusimman "Infernon" onnistuin lukemaan jo kesällä, mutta vasta nyt sain aikaiseksi kirjoitettua siitä. Kyseessä on kuitenkin kaksi tunnettua kirjailijaa joten nappasin nopeasti nämä teokset omakseni koska olen molempien kirjoista tykännyt myös aikaisemmin.

Valitettavasti tänä vuonna olen lukenut kirjoja todella vähän, mikä lie taas syynä, mutta onneksi edes on tullut luettua jonkun verran. Ja nyt löysin paljon hyviä kirjoja yhdestä charity shopista joten ehkä tulee taas luettua muutama uusi kirja.

Khaled Hosseini - And the mountains echoed

"Afghanistan, 1952. Abdullah and his sister Pari live in the small village of of Shadbagh. To Abdullah, Pari - as beautiful and sweet-natured as the fairy for which she was named - is everything. One day the siblings journey across the desert to Kabul with their father. Pari and Abdullah have no sense of the fate that awaits them there, for the event which unfolds will tear their lives apart; sometimes a finger must be cut to save hand. Crossing generations and continents, moving from Kabul, to Paris, to San Francisco, to the Greek island of Tinos, Khaled Hosseini writes about the bonds that define us and shape our lives, and how the choices we make resonate through history"

Kummatkin Hosseinin edelliset kirjat lukeneena odotin myös innolla tätä lukukokemusta (vaikka kirjaan tarttuminen hieman kestikin). Suosikkini hänen kirjoistaan on tähän mennessä ollut Tuhat loistavaa aurinkoa vaikka tykkäsin myös Leijapojasta. Tykkäsin myös tästä uusimmasta teoksesta vaikka henkilökohtaiseksi suosikikseni näistä kolmesta kirjasta se ei noussut.

Hosseinin kirjoissa on mun mielestä se ihan loistava piirre, että ne saa aina miettimään ja pohtimaan asioita. Ne kertovat upeista, joskin surullisista, elämäntarinoista, ja vaikka ne fiktiota ovatkin, ne tuntuvat silti hyvin todelta. Tämä kirja sai minut jotenkin hyvin surulliseksi, sen enempää asiaa selventämättä jotten paljasta liikaa juonesta.

Kun vihdoin pääsin kirjan kimppuun, luin sen todella nopeasti, se on todellinen "page turner", sanan varsinaisessa merkityksessä ja hieman erilainen verrattuna Hosseinin muuhun kirjoihin vaikka tarina onkin sidottu vahvasti Afghanistaniin. Minua tosin hieman häiritsi se, että kirjassa seurattiin todella monen henkilön tarinaa ja minusta se antoi vähän sekavan kuvan.

Dan Brown - Inferno

Dan Brownin uusimman Robert Langdon novellin juonta on sen verran hankala selittää (ja pitkä kopioida kirjan takakannesta) että ohjaan teidät suosiolla kirjan Amazon-sivulle, missä saa luettua saman juonikuvauksen mikä löytyy kirjan takakannesta.

Dan Brownin kirjat on mielestäni aina viihdyttäviä ja kun niihin pääsee sisälle, ne lukaisee aika nopeasti vaikka ne paksuja onkin. Tässä kyseisessä kirjassa minulla iski tosin väsymys jossain vaiheessa, koska minusta tuntui että tarinaa oli väkisin pitkitetty. Samoin en jotenkin tykännyt loppuratkaisusta yhtään.

Kirja oli kuitenkin viihdyttävä ja pyöri itseasiassa väestönkasvun ja siitä johtuvien ongelmien ympärillä, mikä on mielestäni todella mielenkiintoinen ja hyvin ajankohtainen aihe. Eikä sekään haitannut että kirjan tapahtumat sijoittuvat upeaan Firenzeen.

Voin siis suositella molempia näistä opuksista, vaikka ne eivät ehkä yltäneet täysin kirjailijoiden edellisten teoksien tasolle. Oletteko te jo ehtineet lukemaan jompaakumpaa näistä, tai kumpaakin? Mitä tykkäsitte?

Long weekend in Rome

Blogin puolella on ollut hiljaisempaa sillä palasimme maanantaina pidennetyltä viikonloppureissulta Roomasta. Juhlimme vuosipäiväämme jonka vuoksi halusimme lähteä jonnekin ja lopulta päädyimme (kyllä, oikeasti pitkällisen pohdinnan jälkeen) aina yhtä ihanaan Italiaan ja Roomaan. Meillä on onneksi lentokenttä suhteellisen lähellä ja aina yhtä kustannustehokas Ryanair lentää kyseiseltä kentältä joten kaikki lutviutui kätevästi.

Rooma on aina hyvä idea, itselleni tämä oli kolmas kerta kyseisessä kaupungissa, mutta poikaystävälleni ensimmäinen joten tutuistuimme kaupunkiin oikein perinpohjin. Niin perinpohjin että jalkoja särkee vieläkin. Kävelimme varmasti joka päivä sen 10 km ja se kyllä tuntui. Sunnuntaina tosin luovutimme ja ostimme päivän bussilipun jottei tarvitse ihan niin paljon tallustella paikasta toiseen (vaikka se onkin paras tapa nähdä kaupunkia). Sunnuntaina keskityimme myös paljon enemmän istuskelemiseen kuin kävelyyn.

Joten kolmen kokonaisen päivän (ja yhden puolikkaan) aikana tuli nähtyä niin Vatikaani, Colosseum, Espanjalaiset portaat, Fontana di Trevi kuin kaikki muut mahdolliset nähtävyydet. Rooma on kyllä niin upea kaupunki ja jokaisen kulman takaa löytyy aina uutta nähtävää.

Lokakuu oli myös ehdottomasti hyvä ajankohta vierailulle tuohon turistien rakastamaan kaupunkiin, viimeksi olin Roomassa todella kesäkuussa ja siellä oli, noh, hieman ahdasta. Ja kuuma. Vaikka turisteja oli vieläkin paljon, emme joutuneet jonottamaan nähtävyyksiin turhan kauan ja ilma oli vieläkin todella kiva, joten voin ehdottomasti suositella lokakuuta hyväksi ajankohdaksi vierailulle. Mä olin ihan ekstaasissa kun sai taas käyttää mekkoja ja nauttia auringosta!

Meillä oli siis ihan loistava viikonloppupyrähdys Roomaan, Italia on maana todella ihana ja täytyy myöntää että reissun jälkeen saatiin vaan uusia ideoita minne päin Italiaa haluttaisiin matkustaa.....

Italiasta ruokamaana ajattelinkin tehdä sitten ihan oman jutun ;)

Plockton & Eilean Donnan

Meikäläisestä kyllä tuntuu että tätä meidän Skotlannin reissua on käsitelty ihan iät ja ajat?!? Palaan kuitenkin ihan vielä hetkeksi syyskuiseen reissuun ja reissukuviin, nimittäin vielä on parit aika kivat paikat ja kuvat jakamatta.

Isle of Skyen jälkeen lähdimme ajamaan takaisin kohti Glasgowta, mutta kuten koko road-trippi, tämäkin osuus oli tarkoitus ottaa hitaasti ja hartaasti ja pysähdellä matkan varrella.

Ensimmäinen pysähdys tehtiin Plocktonin kylässä jonka ympäristössä yritimme tähyillä niin karvalehmiä kuin hylkeitäkin, kuitenkaan niitä näkemättä. Mutta Plockton on siitä erikoinen paikka että siellä kasvaa palmuja! Se on ilmeisesti suotuisassa kohdassa jotta palmut siellä viihtyvät. Erityisen suosittu paikka kesäisin mutta syyskuussa siellä sai kävellä ihan rauhassa.

Kylä ei todellakaan ollut mikään suuri (ihan kuin Emmerdale!!) joten käveltiin hieman ympäriinsä ja nautittiin maisemista koska siellä oli ihan kivat näkymät!

Pieni välikaaneetti tähän väliin, nimittäin koko reissun ajan "metsästettiin" Ylämaan lehmiä eli niitä söpöjä karvakasoja. Mun mielestä ne on aivan ihania ja olisin halunut niitä tälläkin reissulla nähdä. Noh, kun niitä etsimällä etsii niin eihän niitä tietysti löydä. Ajettiin saakutti Ylämaiden poikki ja silti ei ollut yhtään lehmää näkyvissä. Noh, ennen Plocktoniin saapumista oli tien vieressä oikein kyltti että varokaa tiellä käyskenteleviä Ylämaan lehmiä. Nähtiinkö niitä? No ei tietysti. Hmph.

Jatkoimme matkaamme eteenpäin pikkuteitä pitkin yrittäen löytää niitä lehmiä (onneksi poikaystävä on jo tajunnut tässä vaiheessa että olen hieman erikoinen), kunnes luovutimme ja eksyimme takaisin päätielle suuntana Eilean Donan linna.

Tuon keltaisen levän tilalle pitäisi olla vettä mutta saavuttiin juuri siihen aikaan paikalle kun vesi oli kaikonnut kauemmaksi :D Koska meillä oli pieni aikataulu päivälle päätettiin ettei käydä linnassa sisällä vaan juotiin kakkukahvit kahvilassa ja ihasteltiin linnaa hieman etäämmältä jolloin sen kauneus kyllä pääsi hyvin oikeuksiinsa!

Mä pääsin harjoittelemaan taas mun prinsessavilkutusta ja niiausta.

Tähän päättyy siis tämän Skotlannin reissun postaukset tällä kertaa. Meillä oli superihana loma ja suosittelen niin Skyeta kuin Skotlantia ylipäätänsä lomakohteeksi. Keli on mitä on, mutta kun ei anna sen häiritä voi lomasta nauttia täysin voimin. Suosittelen myös omaa autoa/vuokra-autoa koska sillä tavoin pääsee juuri sinne minne haluaa, ja milloin haluaa.

Minä palaan Skotlantiin viimeistään uutena vuotena, kertaakaan ei tullut vietettyä uutta vuotta Skotlannissa siellä opiskellessa mutta korjataan se vahinko nyt takaisin. Vielä en edes tiedä minne päin Skotlantia suuntaamme mutta eiköhän se taida Glasgow-Edinburgh akselilla olla. Sitä siis odotellessa!

Viikkokuulumiset

Nyt kun elämä alkaa taas palaamaan normaaleihin arkirutiineihin (tai siis heti kun saadaan netti taloon), ajattelin taas jakaa hieman viikon kuulumisia. Tällä kertaa ne tulee todella netin puutteen vuoksi näin maanantaina.

Viime viikko sujui kuitenkin aika pitkälti kotihommissa ja huonekaluja kasaillen...

Maanantai-iltana piti heti kokeilla uuden keittiön soveltumista leipomiseen joten päätin tehdä banaaninkakun. Tuollaisen kuivakakun siis. Tuli kyllä mielettömän hyvää vaikka täytyi vähän soveltaa reseptin kanssa kun kotoa ei löytynyt kaikkia tarvittavia aineita.

Tiistaina käytiin Ikeassa. Ensin vaihtamassa yksi rikkoutunut hyllynpalanen ja kappas vaan, taas sieltä lähti mukaan kaikkea hyödyllistä, kuten esimerkiksi yöpöydät. Meillä on hyvä diili poikaystävän kanssa: hän kokoaa Ikean huonekalut ja minä katson vierestä. Hänen mielestä niitä on hauska koota ja mun mielestä se koko kokoamisurakka on helvetti maan päällä. Nyt oli kuitenkin sen verran paljon koottavaa että ajattelin auttaa ja koota nämä yöpöydät. Neljä sivua ja kahdeksan ruuvia mutta voi että multa nousi savua korvista. Lähinnä koska reikiä ei oltu porattu loppuun saakka ja taistelin niiden kanssa tovin jos toisenkin.

Lopputulokseen olin kuitenkin tyytyväinen, makuuhuone alkaa vihdoin näyttää makuuhuoneelta eikä yleiseltä varastotilalta.

Ilman nettiä oloilu on tehnyt sen että mut on löytänyt monena päivänä viikosta kahvilasta. Derbyssä on monta söpöä kahvilaa mutta BookCafe on mun ehdoton suosikki. Sieltä saa hyviä smoothieita ja samalla saan antaumuksella käyttää nettiä. Onneksi tällä viikolla meidän pitäisi vihdoin saada netti omaan kotiin.

Lauantai aamuna innostuksesta uuteen keittiöömme ja ihastumisestani skonsseihin, päätin leipoa niitä aamupalaksi. Ne on nopea tehdä ja nautittiinkin oikein kiva aamupalahetki telkkaria katsellen ja laiskotellen. Koko viikonlopun keli oli todella surkea joten kaikki suunnitelmat meni uusiksi, jonka vuoksi aktiivi viikonlopun sijaan vietettiin oikein laiskimus viikonloppu.

Illalla lähdimme katsomaan kuitenki lätkää Nottinghamiin ja täytyy sanoa että Brittiliigan lätkä on kyllä hauskaa katsottavaa - maaleja syntyy ja nauraa kyllä saa erilaisille kommelluksille. Ja Nottinghamin tiimistä löytyy jopa yksi suomalainen!

Sunnuntai iltana päätettiin nauttia oikein kunnon Sunday Roast lisukkeineen. Mun lemppari on uuniporkkanat kuorrutettuna hunajalla ja vuohenjuustolla, nam! Oli muuten todella hyvä illallinen ja sen kruunasi vielä suklaamousse joka nautittiin tosin telkkarin edessä koska mun lempparisarja Downton Abbey alkoi!

Onni taitaa olla siis oma keittiö jossa vihdoin viitsii ja jaksaa laittaa hyvää ruokaa!

Päivä rannalla

Otsikko on kaikinpuolin harhaanjohtava. Päivä rannalla yleensä implikoi kesää, kaunista keliä ja lämmintä säätä. Me vietetiin kuitenkin päivä rannalla, syyskuun alussa kun oltiin lomailemassa Skotlannissa jolloin keli oli jo kaikkea muuta kuin lämmin.

Skotlannin lomanhan oli tarkoitus yhdistää sekä Skyellä vierailu että poikaystävän perheen näkeminen, joten vietimme viikonlopun BF:n kotikaupungissa, joka sijaitsee rannikolla n.30 ajomatkan päässä Glasgowsta.

Lauantaina rannalla oli windsurfing-tapahtuma ja siellä oli kilpailua ja sai sitten kokeilla eri vesiurheilulajeja. Ajattelin jakaa kanssanne muutamia kuvia päivästä koska vaikka keli ei ollut lämmin, oli se silti yllättävän kiva. Ja kuvissa on pääosissa myös poikaystävän perheen ylisöpö koira, kultaisennoutajan ja puudelin sekoitus. Loistava pakkaus.

Tuostakin lomasta on jo tovi aikaa ja syksy se vaan porskuttaa eteenpäin. Näissä tunnelmissa siis viikonlopunviettoon!