Kuulimme tapahtumasta nimeltä Nuit Blanche viimeksi kun olimme Torontossa,eli kaksi viikkoa sitten, ja päätimme että sinne haluamme mennä.
Kysehän oli siis taide yöstä, jossa on auringonlaskusta auringonnousuun erilaisia taidetapahtumia ympäri kaupunkia. Kun vielä selvisi,että yksi tuttu on vuokraamassa autoa, oli päätös sinetöity.
Lauantai aamuna lähti siis yksi norjalainen poika ja yksi norjalainen tyttö,yksi skottityttö ja kaksi suomalaista kohti Torontoa.
Norski sai sitten ensimmäisen vuoron ajaa, ja meikäläiset toimi kaikki yhteen ääneen kartturina, haha..Noh, hyvin suunnistettiin ja kuskikin vaihtui välillä norski tytöksi ja hän urheana ajoi meidät keskustaan. Jätettiin auto Chinatowniin yhteen parkkihalliin jonne Ansku meidät hienosti suunnisti.
Esiteltiin muulle porukalle ensin hieman Kengsington Marketin aluetta kun he eivät olleet sitä nähneet, ja se on kyllä niin kivaa aluetta että mielellään siellä kiertelee.
Tämän jälkeen jakauduttiin ja me lähdettin Anskun kanssa keskustaan hieman shoppailee. 2 h aikana onnistuimmekin tehtävässämme ihan kohtuullisen hyvin :)
Illalla menimme porukalla syömään sushia. Tässä kohtaa kaikki jotka tuntevat meikäläisen saattavat älähtää. En ole ennen ollut mikään sushin ystävä. Täytyy myöntää,että niin ennakkoluulo-Erkki kun olen, en ole edes sitä maistanut. Kenen mielestä raaka-kala kuulostaa hyvältä? Niin,sitä minäkin..
Täytyy kuitenkin myöntää,että sushi oli sairaan hyvää! Olin aivan vaikuttunut! Ja varmasti syön uudestaan..ainakin jossain vaiheessa. Aina oppii uutta!
Tämän jälkeen kävimme parilla drinksulla ja kantapaikaksi muodostuneessa paikassa,jonka jälkeen lähdimme ihmettelemään sitä oleellista: eli taidetta.
Ensin tsekkasimme seuraavan kohteen: Vesiputous joka oli tehty kierrätysmuovitus. Pretty impressive!
Seuraavaksi kävelimme katselemaan zombieta jotka hyppelivät ympäri puistoa (tosin en nähnyt ketään hyppelevää zombieta, ne olivat aika ameeboja)..
Tämän jälkeen kävelimme yhdelle keskuaukio tyyppiselle paikalle, jossa oli paljon menoa ja meininkiä. Yksi taideteos oli nimeltään "15 seconds of fame",eli periaatteessa yhdeltä puiselta telineeltä, yks äijä kohdisti spotin aina randomisti jotain kohti. Ja tämä henkilö sai sitten 15 sekunnin julkisuuden. Meidätkin tietty spotattiin, mehän nyt ollaan julkkiksen näkösiä jo luonnostaan :D
Kahden aikaa raahauduimme kahvilaan juomaan XL-kokoiset kahvit jotta jaksamme loppuyön. Noin kolmen aikaa jakauduimme porukkaan ja me lähdettiin Anskun kanssa katsomaan Yoko Onon "Imagine Peace" taideteosta joka oli hieman kauempana. Noh, se olikin sitten oikeesti hieman kauepana. Meinaan että sinne kävellessä ehti jo usko loppua. Noh, onneksi selvittiin perille :) Siinä vaiheessa yötä alkoi tulla jo hieman kylmä. Kello olikin jo viisi.
Tallustelimme vielä sitten takaisin, koska miteen Street Caria ei näkynyt. Ja meille vakuutettiin että ne kulkee. Ja p***. Mainitsinko että oli kylmä? Noh, onneksi kävely hieman lämmitti.
Kuuden aikaa painuimme autoon nukkumaan. Siellä oli ihanan lämmin <3 3 yöunien jälkeen heräsimme uuteen aamuun, tosi hieman jäykkinä,mutta vielä elävinä. Aamua paransi aivan ihana aamiainen: nutella+banaani kreppi! Jihuu! Mulla olikin jo vierotusoireita siitä! Lähdimme ajamaan takaisin kotia kohti alku-iltapäivästä ja arvatkaas kuka ajoi sitten eka? Toronton keskustan läpi? Kyllä, se olin minä! Aika hurjaa oli, mutta hyvän kartturin (kiitos Ansku), selvien opasteiden ja ystävällisten autoilijoiden (ihan eri liikennekulttuuri kun Suomessa) selvisimme pois Toronton keskustasta. Hieman poikkesimme reitiltä kun oli aika mennä motarille. Jos sitä voi motariksi kutsua. Pikemminkin se näytti kiitoradalta. Semmonen 10-kaistanen betonitie. Karseeta. Tyhmempikin menisi sekaisin minne pitää ajaa. Mutta siis vaan yhden harha-ajon jälkeen pääsimme oikealle tielle! Siinä sitten köröttelimme takaisin Kingstonia kohti. Pysähdyimme Big Applen kohdalle (ei Nykin, vaan semmosen ison omenan kohdalla). Toisinsanoen isolla pysähtymispaikalla, joka myi massottain omenapiirakkaa. Pakkohan sitä oli maistaa :) Vaihdettin myös kuskia,että Ansku ajoi loppumatkan ja meikäläinen istui pelkääjän paikalla. Seuraavat kuvat on siis otettu sillon, kun meikäläinen ei enää ajanut :)
Sunnuntaina meninkin sitten nukkumaan 20.30 ja heräsin maanatai aamuna klo.8.30, kunnioitettavien 12 h yöunien jälkeen kurkku kipeänä. Toivotaan että olo ei pahennu entisestään.
Oli hauska viikonloppu jälleen kerran!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kommentoit!