tiistai 30. elokuuta 2011

Syystunnelmia

Olen löytänyt tänään hyviä puolia syksystä! Vietin nimittäin melkeinpä täydellisen syyspäivän kotona ja totesin että kyllä tämä alkusyksy on vielä kivaa aikaa kun on valoisaa, mutta ilmassa on sellainen kirpeä tuntu. Tosin nyt kaikkialla puhutaan syksystä ja kuinka kivaa se on, ehkä pitäisi lopettaa tähän paikkaan?

Olen kuitenkin leikkinyt tänään äitini uudella Iphonella jolla saa tosi kivoja kuvia ja se on muutenkin ihana puhelin! Olen nyt täysin vakuuttunut että haluan seuraavaksi puhelimeksi Iphonen, vaikka samalla uskottelen itselleni että en oikeasti tarvitse niin kallista ja hienoa puhelinta. Olen aina ollut enemmänkin se tyyppi joka ei viitsi panostaa puhelimeen turhan paljon..Plus että samalla rahalla saa jo lentoliput jonnekkin kivaan paikkaan ;)

Myös Suomessakin voi kokea monta vuodenaikaa yhdessä tunnissa. Ensin satoi vettä saavista kaatamalla, sitten saikin tehdä hommia jo topissa..Uusi sadetakki toimii kyllä hyvin!

























Pidettiin hauskaa meidän karvakamujen kanssa..

























Ja koska syksyyn kuuluu olennaisesti sienimetsässä käynti, lähettiin sinne hirvikärpästen keskelle. Sieniapajat kuulemma näytetään perintönä aina tyttärelle joten me kuljettiin sitten pitkin metsää etsien äidin apajoita ohjeilla jotka kuului näin " siellä on hyvä kohta semmosen ison kiven vieressä". Right. Noh, kyllähän ne apajat löytyi..



Mikään ei kyllä voita itse poimituista sienistä tehtyä kastiketta ja leipää iltapalaksi! Näitä hetkiä varmasti kaipaan sitten Lontoossa!


Aloitin eilen myös uuden kirjan. Bongasin Tessan blogista niin hyvän kirjoituksen kirjasta "Hunger Games" ja kun kaupungilla liikuin, piti käydä hakemassa kirja heti omaan kirjahyllyyn. Olin ajatellut että tilaan ne Amazonilta (kaikki kolme osaa), mutta olin kärsimätön ja halusin lukea ensimmäisen kirjan nopeasti,ja sitten tilata jatko-osat sieltä jos tykkäisin. Noh, sain kirjan siis käsiini eilen iltapäivällä ja tänään olin jo lukenut sen. Menihän se yötöiksi, mutta oli se aika koukuttava. Siinä oli mielenkiintoinen juoni vaikka alkuun ajattelinkin sen olevan liian "scifiä" omaan makuuni. Mutta ei kuitenkaan. Tosin lopussa oli hieman sellainen tunne "että tässäkö se nyt oli?". Luulen että pitää siis lukea myöskin ne jatko-osat...En kuitenkaan ehkä ihan vakuuttunut tästä ensimmäisestä kirjasta vaikka luinkin sen niin nopeasti (etsin helppoa ja kevyttä luettavaa ja tämä toteutti tarkoituksen). Pidin kuitenkin paljon siitä ympäristöstä mikä kirjaan oli luotu, muistutti minua vähän lapsuuden tv-sarjasta johon olin ihan koukussa, nimittäin Klaani. Tuli aina kesäisin Summerin yhteydessä. Kuitenkin, kannattaa käydä lukemassa tarkempi kuvaus kirjasta juurikin Aamuvirkku yksisarvinen-blogista, en usko että pystyisin yhtä hyvin juonta taltioimaan tähän ;)


Lopuksi pakko vielä laittaa yksi Karlsson- sarjakuvaklippi jonka löysin Helsingin Sanomista taannoin - jaksaa naurattaa vieläkin :)
Nyt sataa taas vettä ja olen huomattavasti vähemmän innostunut tästä syksyn säästä..

sunnuntai 28. elokuuta 2011

ähky

Huhu, tämä viikko on ollut säpinää täynnä ja olen mennyt viipottamaan koko ajan. Vaikken edes tarkkaan muista mitä olen tehnyt (vanhako?). Seuraavat viikot ennen lähtöä meneekin siinä että hoidan kaikkia "välttämättömiä" asioita, kuten esimerkiksi niinkin tylsiä asioita kuin hammaslääkäri. Toisaalta, mahtuu viimeisiin viikkoihin ihan mukaviakin juttuja - kuten mökkikäynti. Päätin myös jättää ensi viikonloppuna juostavan Midnight Runin väliin, lähinnä koska en ole ehtinyt harjoittelemaan niin paljon että pystyisin sen 10 km juoksemaan alle tuntiin (mikä oli tavoitteeni). Plus, otan ilon irti siitä että pääsen vielä toisen kerran mökille tämän kesän aikana!

Tämä viikonloppu on kuitenkin ollut ihanan rentouttava ja mukava kaikinpuolin. Ja hyvin ruokapainoitteinen. Mahdoinkohan tehdä mitään muuta kuin syödä?

Perjantai aloitettiin ihanasti tyttöjen illalla kun kaverit tulivat tänne "susirajan toiselle puolelle" (lainatakseni Annikaa) Noh, onhan tämä tietenkin hieman kaukana lähimmästä bussipysäkistä..Nim. olen saanut kyydin kilteiltä poliisisediltä kun olin talvella tallustelemassa illalla pimeässä 8 km matkan bussipysäkiltä kotiin (ja ihan ystävällisyyttä sen tekivät, ei sen vuoksi että minun toimeni olisivat sitä jotenkin vaatinut). Perjantaina todella nautittiin makoisasta ruuasta ja vaihdettiin viimeisimmät kuulumiset, kiitos tytöt kun jaksoitte maalle tulla, oli superkivaa!

Kopioin taas kaverin äidin antaman reseptin patongista, vuohenjuustosta ja hunajasta - nam! Pitäisi pitää useammin tälläisiä herkutteluhetkiä kavereiden kanssa!


Nautittiin myös samalla vielä kesän viimeisistä mahdollisuuksista syödä ulkona! Ilta oli mitä kaunein, vaikka myöhemmin siirryttiinkin sisälle kun alkoi vilu tulemaan..


Riippumatosta olen ehtinyt nauttia ihan liian vähän tässä kesän aikana, joten nyt otin siitä "viimeiset ilot irti" ja nukuin päikkärit. Ah, mitä luksusta. Sen lisäksi olen leiponut ja vaan leiponut lisää, kiitos äidin antamien uusien leipomuskirjojen. Sieltä on tullut testattua nyt jos jonkinmoista reseptiä jo. Ja leipominen on ihanan rauhoittavaa ;) Ja tiedän ettei tätä tule enää Lontoossa harrastettua rajallisten resurssien takia.



On tähän viikonloppuun mahtunut myös ärsytyksen aiheita. Nimittäin minun läppäri on varmasti vetelemässä viimeisiään, se sammuu silloin kun huvittaa, melkeinpä aukeaa kun huvittaa, päästelee outoja ääniä ja siellä myös kilisee joku oudosti kun sitä helisyttää. Epäilen että siellä on myös vähintään viisi kiloa jotain epämääräistä pölyä sisällä. On pitänyt viedä se jo pienen ikuisuuden ajan jonnekkin korjattavaksi, mutta se vaiva jonka se vaatii tuntuu ihan ylivoimaiselta. Toisaalta en pärjää ilman läppäriä hetkeäkään kun pääsen Lontooseen, joten olishan se kiva et veisin sen korjattavaksi ennen kuin se pamahtaa lopullisesti.

Sen lisäksi onnistuin puukottamaan itseäni sormeen koska totesin juustohyölän olevan liian hyvä idea ja päätin raastaa sitä juustoa sen sijaan hervottomalla leipäveitsellä. Fail. Ei mennyt taas niinkuin Strömsössä.


tiistai 23. elokuuta 2011

Valmistelua syksyä varten ja muita epäoleellisia asioita..

Mistä tietää että syksy on tullut? No kun Laura pistää taas vaatekaappinsa uuteen uskoon. Olen heittänyt taas kaikki vaatteet pihalle koreistaan ja yrittänyt karsia niitä joita en käytä pois. Tosin urakka on vielä kesken. Pahasti kesken. Voi olla etten mahdu ensi yönnä sänkyyn nukkumaan. Onneksi kaveri tuli pitämään minulle seuraa ettei tarvinnut tuota iljettävää puuhaa tehdä yksin..Ja yksin ollessani olen kuunnellut tämän hetken lempparibiisiäni joka saa aina hyvälle mielelle!



Ja, päivän paras uutinen on se että minulla on nyt menolippu Lontooseen! Ennätyksellistä sinänsä että lähtöön on vielä reilu 3 vko ja minulla on jo lippu! Yleensä jaksan ostaa sen ehkä 2 vko aikaisemmin..Noh, tsekkailin sattumalta Momondo.net sivuja ja löysin sieltä SUORAN LENNON Lontooseen 78 eurolla, plus 8 euroa matkatavaroista. Olin ehkä hieman onnellinen. Siis siitä suorasta lennosta. Ihan luksusta välilaskuihin ja 300 euron lippuihin tottuneelle!
Lennän sitten 18.syyskuuta ja Lontoosta menenkin sitten suoraan Skottia moikkamaan jonnekin jumalan selän taakse, Englannin (tuntuu muuten oudolta sanoa Englanti Skotlannin sijasta) perähikiälle. Mutta eipä minun täydy näyttäytyä yliopistolla kun vasta 22.päivä.


Eilen vietettiin myös ihana äiti-tytär päivä kiertäen ihania sisustusliikkeitä (ja ehkä jotain kenkäliikkeitä myös) niin Salossa, Naantalissa kuin Turussa. Laatuaika äidin kanssa on aina ihan parasta!

Nautittiin ihanista herkuista ja tehtiin kivoja sisustuslöytöjä. Ja Naantali oli aika hurmaava, vaikkakin autio ja harmaan sateinen..Ja Turkukin oli kiva! Ja Turussa rakastan Cafe Brahea josta saa kaikkia jättimäisiä leivoksia! Otettiin ihanat kalorimpommit - limemarenkikakkua ja valkosuklaa-marja kakkua, nam! Miten se onkin aina että vaihtelu virkistää ja kaikki shoppailu oli kivempaa uudessa kaupungissa?







Uusimmassa Timessa oli muuten mielenkiintoinen kirjoitus noista Lontoon mellakoista. Yritin etsiä sitä netistä käsiini, mutta en jostain syystä löytänyt. Artikkelissa tietysti pohdittiin näitä syitä niihin mellakoihin, ja niistä me keskusteltiinkin juuri Skotin kanssa tuossa yksi päivä. Tuli taas mielenkiintoisia ja uusia näkökulmia tähänkin asiaan. Artikkelissa oli myös mainittu mielenkiintoisia faktoja. Esimerkiksi Gini coefficient- kaavan mukaan Britannia sijoittuu huonommin listalla kuin mikään muu kehittynyt (developed) valtio maailmassa. "Gini coefficient measures inequality in national income distribution. The higher the number, the more unequal the distribution". Britit sijoittuu OECD-maista tämän kaavan mukaan toiseksi, Portugalin jälkeen. 30 % tuloista menee niille 5 % Briteistä jotka ansaitsevat eniten. Mielestäni tämä oli todella mielenkiintoista nähdä ihan faktaa asiasta jonka on huomannut Briteissä asuessaan.
Huah, onneksi pääsen kohta taas opiskelemaan :)

Kaloripommit!

No niin, olipahan sekametelisoppaa koko postaus, mutta sellaista se elämä välillä on!

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Helsinki on kaunis!

Täytyy kyllä myöntää (vaikken voi itseäni stadilaiseksi kutsua) että Helsinki on niin kaunis kesäaikaan. Silloin kaupunki puhkuu elämää, ja on mukava kun turistitkin ovat sinne löytäneet vaikka välillä ne käy hermon päälle, kun ne keskellä jalkakäytäviä seisoskelee. Toivon että muistaisin itsekin turisteillessani että sen kuvan voi pysähtyä myös ottamaan siihen jalkakäytävän reunaan eikä keskelle muiden ihmisten eteen.



Istuskeltiin eilen iltaa kaverin kanssa Glow:n terassilla melkoisen myöhään ja oli ihanaa kun pystyi vielä nauttimaan kesän (ehkä) viimeisistä terassikeleistä ja katsomaan kuhisevaa Helsingin keskustaa.

Siinä yöllä kävellessäni kohti autoa ja kaupungin ollessa ihanasti valaistu, mietin mielessäni että onhan tämä todella kiva kaupunki. Kaunis, eloisa ja jotenkin vaan niin kiva. Vaikka samaan hengenvetoon täytyy todeta, etten Helsinkiä ihan omaksi kaupungiksini tunne.



Käytiin myös Tornissa  Skotin ollessa vielä täällä. Ihasteltiin maisemia ja olihan ne hienot (ne maisemat siis). En voi uskoa etten ole kertaakaan itse siellä käynyt, mutta eikös se niin ole että "turistien" kanssa tulee mentyä juuri niihin paikkoihin joihin ei normaalisti menisi. Selkeän illan vuoksi ja isän antamien neuvojen avulla osattiin bongata myös Tallinnan tv-torni toiselta puolelta lahtea. Olisi ollut ihana jäädä niille ylikalliille drinkeille myös, mutta kun paikan jokainen pöytä oli täyteen ahdattu, päätimme jättää sen toiseen kertaan.


Helsingissä on ihana vain kävellä kesäaikaan ja katsella sitä menoa ja kuhinaa. Siitä tulee hyvä mieli! Tarkotus oli tänä kesänä tehdä vaikka mitä asioita Helsinkiin liittyen, kuten käydä testaamassa Mattolaiturin terassi ja tehdä visiitti Valtterin kirppikselle, mutta kohta aika käy jo vähiin. Ehdottomiin lempparipaikkoihini kuuluu Kauppatori vaikka sekin on turistien kansoittama. Mikään ei kuitenkaan voita perinteistä Kauppatori aamiaista (mieluiten Creppi banana-nutella täytteellä).


Käytiin myös viime perjantaina vierailulla Korkeasaaressa ja vitsit sieltäkin oli niin kauniit näkymät Helsingin keskustaan. Ja Mustikkamaa alueena oli todella söpöä. Olen varma että Helsingissä piilottelee monta ihanaa kahvilaa, ravintolaa ja kauppaa joita en ole vielä löytänyt, koska olen turisti ja liikun aina vain ydinkeskustassa.


Ehkä vielä joku päivä ehdin tutustumaan kaikkiin söpöihin paikkoihin joita Helsingillä on tarjottavana (vinkkejä otetaan vastaan!).

perjantai 19. elokuuta 2011

Tunnelmia viime päiviltä..

Olen testannut nyt riippumattoa oikein olan takaa ja hyvin toimii! Nyt on vaan vähän haikea olo kun kohta se täytyy jo pistää varastoon talvehtimaan..


Meillä asustaa pihapiirissä siili-perhe. Ollaan nyt nähty toinen vanhemmista (jonka nimesimme Mauriksi) ja niiden lapsi (jonka nimesimme Sirkaksi). Nimi kolmannelle siilille (jonka olemassaolosta ei ole varmuutta) on jo valmiina, sen nimi on Siiri. Eli meillä on Sirkka-siili ja Mauri-siili. Mauri rakastaa mössättyjä uusia perunoita, Sirkka on vähän nirsompi (kuin myös hoikempi). Mauri on niin läski että jos se yrittää rapsuttaa itseään, se kellahtaa selälleen. Rakastan siilejä, ja mielestäni ne on vaan parhaita otuksia! Niitä onkin hauska seurata pihapiirissä ja aina niiden pieni tuhina ja lyllerrys jaksaa naurattaa..

Sirkka

Ollaan myös käyty sienimetsässä (tai muut kävi) ja niin ollen näytetty meidän ulkkikselle että mitä kaikkia sieniä täältä Suomesta löytyykään plus tietysti tehty maailman parhainta sienikastiketta niistä, nam nam! 


Käytiin myös Mustion Linnassa Jukka Puotila- showssa. Taisin jo aikaisemminkin tarinoida kuinka kaunis Mustion Linna ympäristöineen on, ja kuvia tulikin tällä kertaa enemmän - tosin kiitos Skotin valokuvaustaitojen. Naurettiin taas hysteerisesti Linnan kesäteatterissa Puotilan imitoinneille joita oli siis yhteensä 51 eri henkilöä. Siis 51!! Erityisesti Puotilan tulkinnat Paavo Lipposesta, Väyrysestä, Räikkösestä ja Mertarannasta olivat vertaansa vailla! Oli kyllä hauskaa :) Lontoossa täytyykin päästä sitten katsomaan Stand up-komiikkaa.






















Huah, ei siitä pääse yli eikä ympäri että Suomen kesä on vaan niin kaunis!

torstai 18. elokuuta 2011

Aurinkoisia tunnustuksia

Sain tässä sekä Ionnalta että Pauliinalta pari tunnustusta blogiini liittyen ja ne tietysti ilahduttivat päivääni. Olen aina kamalan iloinen ja yllättynyt jos tälläisiä tulee, koska vaikka pääasiallisesti olen aina tätä sukulaisten ja ystävien (sekä omaksi) ilokseni kirjoitellut, on kiva huomata että joku ihan "tuntematonkin" jaksaa juttujani lukea!

Ensin siis Sweetest blog- tunnustus, jossa on tarkoitus kertoa lempiväri, lempiruoka ja paikkoja joihin haluaisi matkustaa.

Lempivärini on ehdottomasti pinkki. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Pinkki jyllää vaatteissa ja muissa härpäkkeissä, tosin sitten sisustuksessa suosin hieman rauhallisempaa linjaa, vaikka parit pinkit tyynyt taitaa löytyä kotoa.

Lempiruoka on kyllä varmasti suklaa. Koska siis suklaahan on ehdottomasti todella ravitseva ruoka ja tärkeä osa ruokaympyrää. Todellisuudessa rakastan myös uusia perunoita ja Ukin tekemää savukalaa. Ah <3 Myös kaikenlaiset juustot uppoaa minuun. Apua, kun tuli nälkä.

Paikkoja joihin haluaisin matkustaa on loputtomasti (kaikki varmaan vastaa näin). Lähitulevaisuudessa haluaisin kuitenkin ehdottomasti käydä Istanbulissa, tehdä kiertomatkan Balkaneilla ja suunnata Etelä-Afrikkaan.


Sunshine Awardsissa olikin sitten jo enemmän kysymyksiä joihin piti vastata..

Suosikkiväri : no se vaaleanpunainen..
Suosikkieläin: ehdottomasti koirat, hevoset ja sitten ne siilit. Ja delfiinit (haluan oman Flipperin!)
Suosikkinumero: öh?
Suosikki alkoholiton juoma: Starbucks Double Chocolate Frappucino. Kermavaahdolla. Ja suklaakastikeella.
Facebook vai Twitter? No Facebook.Ja vietän ihan liikaa aikaa Facebookissa. Se on ärsyttävää.
Intohimosi? Öh taas? Jos mietitään asioita mitkä saa minut puhumaan intohimoisesti ja melkeinpä kiivaasti, niin se on kyllä Suomen politiikka. Koska siitähän minulla riittää mielipiteitä vaikka muille jakaa. Olipas tylsä intohimo :)
Saada vai antaa lahja? Jos olen keksinyt jonkun superihanan lahjaidea niin sitten ehdottomasti antaa lahja.
Suosikkikuvio? Eiköhän se ole se romanttinen sydän
Suosikkiviikonpäivä: Lauantai. Silloin tapahtuu vain kivoja juttuja.
Suosikkikukka: Auringonkukka.

Tämä pitäisi jakaa myös eteenpäin, mutta ainut ongelma taitaa olla että kaikki säännöllisesti lukemani blogit ovat jo tunnustuksen saaneet. Ainakin luulen niin. Antaisin tietysti tunnustuksen kaikille noille ihanille blogeille jotka löytyy tuosta sivupalkista (ja sieltäkin löytyy vain osa kaikista lukemistani blogeista!) jotka säännöllisesti piristävät päivääni!

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Haluan delfiinien kouluttajaksi

Kotimaan matkailu avartaa eikös se niin ole? Noh, käytiin tuossa Skotin kanssa Tampereella ja Hämeenlinnassa piipahtamassa. Hämeenlinnassa vietettiin peräti kaksi tuntia, kiertäen Hämeen Linnan ympäristöä ja käytiin vetämässä napaan Raxin pizzabuffet. Tosi kultturellia. Tosin matkalla Tampereelle käytiin Hattulan Pyhän Ristin kirkossa joka on rakennettu 1400-luvulla ja se oli oikeasti todella kaunis. Vaikkakin kesäkuisen reilimatkamme aikana todettiin reissun loppuvaiheessa että kaikki kirkot alkoi näyttää samalta. Hattulan kirkko sai kuitenkin pisteet kotiin koska se oli tarpeeksi originelli!

Hyvä pukeutuminen, yläkerrassa takkia ja nuttua ja alakerrassa varpaat paljaana, kävisin melkein Britistä..

Hattulan Pyhän Ristin Kirkko
Tampereelle saavuttiinkin sitten iltapäivällä ja oltiin varattu huone Omenahotellista joka toimi kuin rasvattu, olin tosi positiivisesti yllättynyt! Illalla keskityttiinkin kiertelemään Tampereen keskustaa ympäri. Yritettiin epätoivoisesti etsiä sushi-mestaa mutta koska epämääräisellä harhailulla ei yleensä saa hyviä tuloksia aikaiseksi päädyttiin sitten vaan Amarilloon. Ehdittiin myös ihmetellä kuivunutta Tammerkoskea jossa vaan kivet näkyivät ja vesi oli häipynyt. Haju oli aika kamala ja myös me, muiden turistien tavoin, tuijoteltiin kun ihmiset ryömi metallinpaljastimien kanssa joen uomassa etsien aarteita.

Tällä puolella oli aika paljon vielä vettä, toisella puolella ei niinkään..
Iltaa jatkettiin sitten Hämeenkadun Teerenpelissä joka on juuri sellainen ihana baari jossa voi viettää monta tuntia ihanassa lämminhenkisessä ympäristössä vaikka lautapelejä pelaten. Me ehdittiin pelata pari erää shakkia ja Scrabblea ennenkuin nukkumatti alkoi painaa. Jotain varmaan kertoo meikäläisen suomenkielen tasosta se, että hävisin ulkomaalaiselle Scrabblessa jota pelattiin suomeksi. Auts.

Seuraava aamu aloitettiinkin  terveellisesti Tampereen kauppahallissa munkki- ja mustamakkara aamiaisella. Nam, nam. Minä jätin kuitenkin sen mustamakkaran väliin. Munkki oli parempaa.


Loppupäivä menikin sitten Särkänniemessä johon otsikko viittaakin. Koska myös minä, niinkuin jokaikinen alle 10- vuotias tyttö katsomossa päätin esityksen jälkeen että jos nykyinen "ura" ei ota tuulta alleen, ryhdyn delfiininkouluttujaksi. Ne oli niin suloisia otuksia, vaikka toisaalta olen sitä mieltä että niiden pitäisi saada elää vapaudessa. Että ehkä se siitä delfiinin kouluttajan urasta.


Muuten täytyy sanoa että Särkänniemi kaikkine laitteineen ei ole ihan minun juttu. Meinaan tulen todella helposti kipeäksi, tai siis tulee paha olo kaikissa laitteissa jotka pyörii liikaa tai pää menee alaspäin (tai molemmat). Noh, voitte uskoa siis että siinä ei jää enää paljon vaihtoehtoja? Eli toisinsanoen kun Skotti meni hurvittelee pää alaspäin johonkin Half Pipeen menin minä LASTEN ELÄINTARHAAN ihastelemaan pupuja ja muita elukoita. Ja nautin siitä suunnattomasti. Oikeesti ne kaikki lastenlaitteet olisivat olleet varmasti paljon sopivampia minulle.


Noh, onneksi Näsineula,Akvaario ja Planetaario eivät sisältäneet mitään kieputusta ja niissä pystyin vierailemaan. Ja olihan sieltä Näsineulasta aika hienot näkymät vaikka sää olikin surkea. Kai se syksy on nyt ihan oikeasti jo ovella.

Todettiin kyllä että Suomen kaupungit eivät sinänsä ole nähtävyyksiä itsessään (ja tämä ei kohdistu tod.pelkästään Tampereeseen). Ehkä se johtuu siitä että olen aina ollut vanhojen kaupunkien-fani ja niitä ei paljon Suomesta löydy.

Oli kuitenkin oikein mukava miniloma Tampereelle!

perjantai 12. elokuuta 2011

Lontoo haaveilua..

Olen huomannut nyt useasti haaveilevani "päiväunilla", että mitä kaikkea teen sitten kun olen Lontoossa ja kuinka kivaa se tulee olemaan.. Olen jo miettinyt pääni puhki että mitä teen sitten kun olen siellä (opiskelujahan ei lasketa mukaan..) Ja taisi tuo syksystä haaveilu oikein vielä antaa kunnon potkaisun tälle Lontoo-haaveilulle.




Ennen kaikkea odotan muuttoa ISOON kaupunkiin. Aberdeenin tuppukylän jälkeen, jossa ei ollut viikonloppuisin mitään  sen erikoisempaa tekemistä, odotan innolla muuttoa Lontooseen jossa vuosi menee varmaan jo siinä et tutustun eri alueisiin Lontoossa ja kaikenlaisiin tapahtumiin. Ja koska saan vakituisen viikonloppuvierailijan, plus monet kavereistani ovat ilmoittaneet tulevansa käymään joten pääsen esittelemään niitä alueita sitten kavereille!


Odotan sitä että muutan kaupunkiin josta on edes mahdollista saada suorat lennot Helsinkiin. Se on luksusta se.

Odotan niitä kaikkia hienoja ja mielenkiintoisia vierasluentoja joita yliopisto tarjoaa melkeinpä päivittäin (toukokuussa kuolasin jo siellä ilmotustaulun luona, niin paljon oli kaikkea kivaa järjestetty).



Odotan sitä että pääsen opiskelemaan taas (ehkä olen ikuinen opiskelija?).

Odotan sitä tarjonnan määrää jota Lontoo tarjoaa. Tiedättekö? Lukuisia ravintoloita, kirjakauppoja, vaatekauppoja, kahviloita (Starbucks <3) ja kaikkia ihania pienempiä putiikkeja, sun muita..Viimeksi näin esimerkiksi Victoria Coach Stationin lähellä niin söpön kahvilan että totesin sinne tieni vievän seuraavan kerran kun olen Lontoossa.

Odotan sitä että pääsen oikeasti kunnolla tutustumaan tuohon hienoon ja isoon kaupunkiin, ja kutsumaan sitä kodikseni (ainakin hetken ajan).

Erityisesti odotan että pääsen vierailemaan taas kaikissa ihanissa paikoissa ja tietysti niissä paikoissa joista olen vasta kuullut mutta en päässyt vielä vierailemaan (esim. Brick Lane, museot etc). Uusimpana kuulin jonkun ihanan markettialueen olemassaolosta ihan (tulevan) kotini lähellä.

Odotan niitä mahdollisuuksia joita Lontoo tarjoaa esimerkiksi juuri työrintaman suunnalla.



Odotan niitä pieniä arkipäivän hetkiä jotka tekevät minun arjestani ihanan. Kuten kahvin haku kampuksen viereisestä Starbuckista, lenkit läheisissä puistoissa (paitsi et minun asunnon lähellä ei ole puistoja)...

Ja sitä että ihan kampuksen vieressä on sushi-mesta josta voin käydä hakemassa sushia juuri silloin kun mieli tekee (tai no pienellä rajoituksella).

Ja vuoden jälkeen olen varmaan taas monta kokemusta  rikkaampa ja luulenpa että olen hyvin eri mieltä Lontoosta silloin kun nyt olen :)


torstai 11. elokuuta 2011

Mikä saa minut iloiseksi?

No tietysti nämä karvakasat! Oli pakko tännekin laittaa muutama kuvat kun meidän koirakamut sai leikkikavereita "Stadista". Oli niillä hauskaa, ja myös huvittavia ilmeitä ja tilanteita tallentui kameralle. Tässä niistä parhaimmistoa..

"Siis WHAAT!! Mitä, mitä, mitä tapahtuu? Mä olen siel just!"

"Hei, mitä sä teet? Annatko pusun jos tökkään tän nenäni tarpeeks lähelle kameran linssiä"



"Se tulee, se tulee, nään sen jo!!"



"Ahaha, äää, missasin sen!!"



"Kuole pallo, KUOLEEE"

"Heippa...Olen pieni ja supersöpö joten annatko taas pusun?"

tiistai 9. elokuuta 2011

Syksy tulee, ota koppi!

Jokainen varmaan tietää sen syksyn tunteen joka tulee aina jossain vaiheessa kesää. Sen tunteen, että nyt se syksy saisi tulla jo. Syksyä odottaa innoissaan, varmaan siihen liittyy ne lapsuudenmuistot koulun alkamisesta ja uusien ihanien kouluvihkojen ostamisesta.

Minulle se tuli tänä vuonna tosi aikaisin. Yleensä se tulee elokuun lopussa kun kaikki Suomi-kaverit alkaa palailemaan "normaali elämiinsä" ja minä olen ainut joka hengailee vielä tekemättä mitään. Syyskuu on on vielä aina ollut minulle sellainen kuukausi että silloin oikeesti "vaan hengailen" kun kesätyöt on jo loppunut elokuussa. Nyt näyttää vielä siltä että Britteihin en lähde kuin vasta 21.syyskuuta kun rekisteröityminen on 22.syyskuuta. Lähinnä senkin takia koska vuokrasoppari alkaa vasta 25.syyskuuta (joo, missä järki?).



Mut jeps, nyt on tullut jo ihan syksyfiilis. Ehkä se johtuu tästä kelistä koska tässähän on vielä vaikka kuinka monta viikkoa elokuuta jäljellä. Mutta jotenkin tuntuu että toinen puoli aivoista alkaa jo täysillä valmistelemaan muuttoa Lontooseen (siis mielessä, käytännössähän en ole tehnyt mitään asian eteen).

Odotan sitä että pääsen Akateemiseen ostaa uusia ihania kyniä ja jonkun tosi viisaan näköisen vihkon. Ja tottakai ne pitää ostaa Suomesta, se kuuluu koko siihen odotukseen, vaikka Briteistä saisi ihan yhtä makeita. En ole vielä kehdannut mennä ostamaan niitä kun tässä on vielä kuitenkin reilu kuukausi aikaa..
Odotan malttamattomana sitä että pääsen taas pukeutumaan neuleisiin ja testaamaan mun uuden ihanan (pinkin) sadetakin ja kumpparit.



Odotan sitä uuden paikan tuntua ja uusien opiskeluiden alkua, vaikka rankkaa se tulee olemaan. Odotan sitä että pääsen nauttimaan ihanista syysilloista teekupin ääressä blogeja lueskellen. Ja siitä että on hyvä omatunto että voi kerrankin olla sisällä ja laiskotella kun kesäisin pitää koko ajan olla menossa.

Todellisuudessahan vesisade meikäläistä alkaa jo pännimään varmaan ensimmäisen päivän jälkeen, oli jalassa sit uudet kumpparit tai ei. Pimeys alkaa ahdistaa ja välillä tulee miettimään että miten olisi kuitenkin ollut se Espanja opiskelupaikkana. Ja miettii että mitäköhän hittoa silloin elokuussa kaipailin syksyä - kesähän on paras vuodenaika! Mutta näin kai se ihmismieli toimii ja positiivisella asenteella pääsee jo pitkälle!

Sitäpaitsi...

Odotan sitä että syksyksi on taas uudet kuviot tiedossa ja levottomat jalat pääsee taas liikkeelle.



Onko siellä ruudun takana muita syksyä odottelevia jo?


Kuvat: weheartit.com

perjantai 5. elokuuta 2011

Suomen esittelyä

Tässä on taas esitelty hieman Suomea eräällä tärkeälle vieraalle.

Ollaan käyty mm. Hangossa jossa vietimme ihanan päivän rannalla makoillen, Hankoa kiertäen, jäätelöistä nauttien ja pitsihuviloita ihaillen. Taisi olla muuten ensimmäinen kerta tänä kesänä kun oikeasti makasin rannalla aurinkoa ottaen :) Hanko on kyllä kaunis kesällä ja juuri sopivan matkan päässä jotta sinne voi tehdä kätevästi päiväretken!










Sitten piipahdettin Suomenlinnassa hieman piknikillä ja kiertelemässä. Minä valitin kun oli "huono sää" eli oli vaan + 20 C, vaikka toinen on tottunut Skotlannissa +15 C (joka lasketaan mainioksi kesäkeliksi). Noh, kyllä se aurinko onneksi pilkisteli pilvien takaa ja vietettiin oikein mukava iltapäivä Suokissa. En muista koska olisin siellä viimeksi käynyt, joten ihana että saa näitä vieraita joille sitten "pitää" näyttää paikkoja :) Seuraavaksi pähkäilenkin että mitäs muuta pitäisi näyttää, tosin A taitaa olla jo kaiken näkemisen arvoisen Helsingissä nähnyt..


Täytyy sanoa että oli kyllä lievästi hassu tunne kun otettiin lautta Suokkia kohti. Sehän oli täynnä turisteja ja itsekin tuli hyvin turisti olo, varsinkin kun puhu englantia siinä missä muutkin. Noh, eipä se sinänsä ole yllättävää, jos Helsinkiin kerran tullaan niin kyllä Suokki täytyy näyttää!


Latasin muuten aikoja sitten sellaisen PhotoScape-kuvanmuokkausohjelman mutta nyt vasta testasin että mites sillä saa muokattua. Noh, ylläolevat Hanko kuvat on sillä muokattu. Välillä on hauska leikkiä  ja tehdä kuvista hieman erilaisia :) Seuraavaksi kokeilen kollaasien tekoa..

Ensi viikolla olisi tarkoitus käydä tekemässä pientä maakuntamatkailua Lappeenrannassa, ehkä käydä Viipurin puolella, ja nauttia Suomen kauniista kesästä (sitä on vielä jäljellä!).