Haluan delfiinien kouluttajaksi

Kotimaan matkailu avartaa eikös se niin ole? Noh, käytiin tuossa Skotin kanssa Tampereella ja Hämeenlinnassa piipahtamassa. Hämeenlinnassa vietettiin peräti kaksi tuntia, kiertäen Hämeen Linnan ympäristöä ja käytiin vetämässä napaan Raxin pizzabuffet. Tosi kultturellia. Tosin matkalla Tampereelle käytiin Hattulan Pyhän Ristin kirkossa joka on rakennettu 1400-luvulla ja se oli oikeasti todella kaunis. Vaikkakin kesäkuisen reilimatkamme aikana todettiin reissun loppuvaiheessa että kaikki kirkot alkoi näyttää samalta. Hattulan kirkko sai kuitenkin pisteet kotiin koska se oli tarpeeksi originelli!

Hyvä pukeutuminen, yläkerrassa takkia ja nuttua ja alakerrassa varpaat paljaana, kävisin melkein Britistä..

Hattulan Pyhän Ristin Kirkko

Tampereelle saavuttiinkin sitten iltapäivällä ja oltiin varattu huone Omenahotellista joka toimi kuin rasvattu, olin tosi positiivisesti yllättynyt! Illalla keskityttiinkin kiertelemään Tampereen keskustaa ympäri. Yritettiin epätoivoisesti etsiä sushi-mestaa mutta koska epämääräisellä harhailulla ei yleensä saa hyviä tuloksia aikaiseksi päädyttiin sitten vaan Amarilloon. Ehdittiin myös ihmetellä kuivunutta Tammerkoskea jossa vaan kivet näkyivät ja vesi oli häipynyt. Haju oli aika kamala ja myös me, muiden turistien tavoin, tuijoteltiin kun ihmiset ryömi metallinpaljastimien kanssa joen uomassa etsien aarteita.

Tällä puolella oli aika paljon vielä vettä, toisella puolella ei niinkään..

Iltaa jatkettiin sitten Hämeenkadun Teerenpelissä joka on juuri sellainen ihana baari jossa voi viettää monta tuntia ihanassa lämminhenkisessä ympäristössä vaikka lautapelejä pelaten. Me ehdittiin pelata pari erää shakkia ja Scrabblea ennenkuin nukkumatti alkoi painaa. Jotain varmaan kertoo meikäläisen suomenkielen tasosta se, että hävisin ulkomaalaiselle Scrabblessa jota pelattiin suomeksi. Auts.

Seuraava aamu aloitettiinkin  terveellisesti Tampereen kauppahallissa munkki- ja mustamakkara aamiaisella. Nam, nam. Minä jätin kuitenkin sen mustamakkaran väliin. Munkki oli parempaa.

Loppupäivä menikin sitten Särkänniemessä johon otsikko viittaakin. Koska myös minä, niinkuin jokaikinen alle 10- vuotias tyttö katsomossa päätin esityksen jälkeen että jos nykyinen "ura" ei ota tuulta alleen, ryhdyn delfiininkouluttujaksi. Ne oli niin suloisia otuksia, vaikka toisaalta olen sitä mieltä että niiden pitäisi saada elää vapaudessa. Että ehkä se siitä delfiinin kouluttajan urasta.

Muuten täytyy sanoa että Särkänniemi kaikkine laitteineen ei ole ihan minun juttu. Meinaan tulen todella helposti kipeäksi, tai siis tulee paha olo kaikissa laitteissa jotka pyörii liikaa tai pää menee alaspäin (tai molemmat). Noh, voitte uskoa siis että siinä ei jää enää paljon vaihtoehtoja? Eli toisinsanoen kun Skotti meni hurvittelee pää alaspäin johonkin Half Pipeen menin minä LASTEN ELÄINTARHAAN ihastelemaan pupuja ja muita elukoita. Ja nautin siitä suunnattomasti. Oikeesti ne kaikki lastenlaitteet olisivat olleet varmasti paljon sopivampia minulle.

Noh, onneksi Näsineula,Akvaario ja Planetaario eivät sisältäneet mitään kieputusta ja niissä pystyin vierailemaan. Ja olihan sieltä Näsineulasta aika hienot näkymät vaikka sää olikin surkea. Kai se syksy on nyt ihan oikeasti jo ovella.

Todettiin kyllä että Suomen kaupungit eivät sinänsä ole nähtävyyksiä itsessään (ja tämä ei kohdistu tod.pelkästään Tampereeseen). Ehkä se johtuu siitä että olen aina ollut vanhojen kaupunkien-fani ja niitä ei paljon Suomesta löydy.

Oli kuitenkin oikein mukava miniloma Tampereelle!