sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Kesän 2015 bucket-lista



Olen täällä blogissa aikaisemminkin jakanut näitä kesän bucket-listoja, ja niin ajattelin tälläkin kertaa tehdä! Kesähän alkaa ihan virallisesti huomenna joten korkea aika julkaista tämäkin lista! Kesä on ehdottomasti lemppari vuodenaika ja onkin mukava keksiä kaikkea leppoisaa ja kivaa tekemistä kesälle jotta siitä saa kaiken irti! Varsinkin tänä kesänä, koska lomailen jo aikaisin, heti kesäkuun lopussa Suomessa ja loppukesä meneekin sitten tiiviisti varmaan täällä Briteissä. Itseasiassa mietin tällä kertaa, että olisi hauska katsoa kesän loputtua mitä listan jutuista tuli toteutettua ja mitä ei! Tämänhän ei ole missään nimessä tarkoitus olla mikään otsa rypyssä toteutettu lista, vaan lähinnä sellainen suuntaa ja kivoja ideoita antava kesälista!

Kesä 2015 bucket-lista

*Telttailua joku kaunis kesäviikonloppu Walesin puolella

*Leffan katsomista ulkoilmateatterissa kauniin Kedleston Hallin mailla

*Halutaan myös nauttia meidän uudesta golf-klubi jäsenyydestä ja käydä pelaamassa mahdollisimman usein

*Tee päiväretki upeaan Oxfordiin ja Stratford upon Avoniin

*Toivottavasti päästään tutkimaan meidän uutta kotiseutua kun (toivon) mukaan päästään jossain vaiheessa kesää muuttamaan uuteen kotiin

*Järkätä grillijuhlat meidän uudessa kodissa

*Syödä paljon kotimaisia mansikoita ja juoda Pimmsiä!

*Käydä piknikeillä National Trust-kohteissa

*Vieraile kaverin luona Lontoossa ja vietä kiva kesäpäivä

*Pistä meidän uuden talon piha kuntoon!

*Vietä kiva kahden viikon kesäloma Suomessa tehden niitä kaikkia "Suomi-kesän must juttuja"

*Testailla kaikkia ihania kesäherkkureseptejä

*Käydä laukkakisoissa

*Ottaa ilo irti aurinkoisista arki-illoista ja tehdä jotain kivan kesäistä

*Hypätä Eurostariin ja vierailla kaverin luona Pariisissa

Jes, mä olen niin valmiina tähän kesään ja en malta odottaa niitä kaikkia kivoja juttuja joita on edessä!








torstai 28. toukokuuta 2015

Sympaattinen Bratislava



Bratislava valikoitui meille matkustuskohteeksi ihan sattuman kautta. Oltiin päätetty että halutaan lähteä jonnekin (kotimaan ulkopuolelle) reissuun pidennetyksi viikonlopuksi. Kuten arvata saattaa, kaikki Ryanairin ja muidenkin yhtiöiden lennot olivat törkeän kalliita juuri tälle viikonlopulle, koska tietysti kaikki muutkin halusivat lähteä viettämään tätä pankkiloma viikonloppua ulkomaille. Yritettiin sitkeästi etsiä kohteita Välimeren alueelta mutta ei siitä mitään tullut. Yhtäkkiä Bratislavan liput pomppasi esiin kaikista edullisimpina, joten nappasin ne heti ostoskoriin.

Koska olin itse työmatkalla koko viikon ennen meidän reissua ja mieskin oli kovin kiireinen, ei itseasiassa tutkittu Bratislavaa ja sen nähtävyyksiä sen enempää ennen matkaa. Tiedettiin että Wien on ihan siinä vieressä joten oltiin päätetty käydä siellä (kuten tehtiinkin, siitä lisää myöhemmin). Sen takia ehkä meidän matkaa leimasi sellainen tietynlainen sähellysmeininki koko ajan, kuten edellisessä postauksessa mainitsin. Se lähti ihan siitä, että olin jotenkin tulkinnut säätiedotetta ihan väärin, luullen että Slovakiassa olisi upean aurinkoiset ja helteiset kelit. Noh, ei mennyt ihan kuin Strömsössä, sillä seurauksella että palelin koko viikonlopun koska olin pakannut vain hellevaatteita mukaan.

Saavuttiin Bratislavaan aika myöhään lauantai-iltana mutta haluttiin silti käydä kaupungilla yksillä drinksuilla ja hieman kävellä ympäriinsä vanhan kaupungin katuja. Ensimmäinen asia johon kiinnitettiin huomiota oli se, ettei kadulla näkynyt ristin sielua. Siis ketään. En tiedä johtuiko tämä siitä että kaikki oli kotona katsomassa Euroviisuja vai jo klubeissa, mutta meidän mielestä tämä oli kovin ihmeellistä! Myöhemmin meille tosin valkeni että me oltiin onnistuttu välttämään kokonaan se vanhan kaupungin "pääkadun" jossa ilmeisesti kaikki baarit sijaitsivat. Hyvin alkoi heti ensimmäisenä iltana! Ei sillä että me oltaisiin haluttu bilettää koko yötä, mutta meidänkin koneessa oli vaikka kuinka monta polttariporukkaa ja ihmeteltiin että minne nekin menee sitten Bratislavassa kun oli niin hiljaista...




Sunnuntai vietettiin todella Wienissä, koska todettiin jo lauantai-iltana, että kaksi päivää riittää vallan mainiosti Bratislavan kiertelyyn (ja niin riittikin). Bratislava on siis todella pieni kaupunki ja sen saa mielestäni helposti kierrettyä ja ihmeteltyä päivässä. Tämän vuoksi me otettiinkin aika rennosti ja nautittiin pitkästä aamiaisestä eräässä ihanassa kahvilassa (Mood Coffee & Bakery). Tämän jälkeen käveltiinkin ylös Bratislavan linnalle maisemia ihastelemaan. Linnan sisälle ei jaksettu käydä (ilmeisesti se toimii jonkinlaisena museona nykyään) mutta koska paikka sijaitsee korkealla kukkulla, oli näkymät sieltä ihan kivat. Ei siis kivat siinä mielessä että itse kaupungilla olisi samanlainen kaupunkisiluetti kuin Lontoolla tai Nykillä, mutta sieltä näki kivasti kontrastin vanhan kaupungin ja todella laajan kommunismin aikaisen lähiö-alueen välillä (tiedän, ei kuulosta kovin houkuttelevalta maisemalta, mutta se on ihan  mielenkiintoinen).

Iltapäivällä osallistuttiin ilmaiselle kävelykierrokselle Be Free Toursin kautta, joka kiersi vanhaa ja uutta kaupunkia 2 tunnin ajan. Ollaan ennenkin oltu tälläisillä kävelykierroksilla (varsinkin meidän reilireissun aikana) ja ne on mun mielestä ihan paras tapa tutustua tälläisiin pienempiin kaupunkeihin joissa kuitenkin riittää paljon historiaa kerrottavaksi. Meidän paikallinen opas oli todella mukava ja kertoi hauskoja stooreja Bratislavasta. Suosittelisin ehdottomasti siis osallistumaan tälläiselle kierrokselle!









Meidän lento lähti vasta todella myöhään tiistai-iltana, ja koska koko tiistai meni aika leppoisissa tunnelmissa huonon sään takia, löydettiin Trip Advisoria selaillessa ilmoitus PanIQ Roomista. Ymmärtäkseni nämä Paniq Roomin kaltaiset paikat kulkee monilla eri nimillä Euroopassa, Briteissä niitä kutsutaan nimellä Escape Room. Kuitenkin, homman nimi on se, että sinut suljetaan parin (tai ryhmän) kanssa huoneeseen tunniksi, jonka aikana teidän  pitää selvittää eri tehtäviä ja arvoituksia jotta pääsette huoneesta ulos. Tämä oli aivan älyttömän hauska juttuja ja me oltiin ihan fiiliksissä kun päästiin ratkaisee eri arvoituksia! Suosittelisin ehdottomasti kokeilemaan jos tilaisuus tulee! Itseasiassa Travellover juuri kirjoitti blogiinsa jutun Suomen vastaavasta pakohuoneesta. Bratislavan kyseinen paikka sijaitsee ihan keskellä ei mitään jollain ihme teollisuusalueella. Tämän vuoksi iskikin melkein paniikki kun kukaan ei puhunut englantia ja ei saatu ensi alkuun taksia mistään, jotta oltaisiin päästy lentokentälle...

Bratislava oli kyllä todella sympaattinen kaupunki, mutta eihän se mikään iso paikka ole. Välillä kävi jopa kaupunkia ihan sääliksi koska se on kaikkien upeiden ja historiallisten kaupunkien kuten Wien, Budapest ja Prahan ympäröimänä. Se jää väkisinkin näiden paikkojen varjoon. Kuitenkin, mielestäni Bratislava on ehdottomasti vierailun arvoinen  paikka, varsinkin päiväretkelle. Se mikä nosti tämän pikkuruisen kaupungin pisteitä mielessäni, oli se yltäkylläisyys kaikista upeista ja ihanista kahviloista! Me istuttiinkin vaikka kuinka monessa kivassa (ja itsenäisessä) kahvilassa reissun aikana, ja ne oli ehdottomasti ihan parasta antia. Iltaisin taas nautittiin eri ravintoloiden ja olutpanimoiden antimista, joten voisikin todeta että tämä loma oli ehdottomasti herkutteluun painottuva!


keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Reissunjälkeisiä mietteitä



No niin, nyt on lomat lomailtu. Tai ainakin hetkeksi. Kolmen viikon päästä aloitankin jo kesälomani Suomessa!

Palattiin eilen illalla myöhään Bratislavasta ja täytyy kyllä myöntää että kun on ollut viikon sisään niin Bakussa, Lontoossa kuin Bratislavassa, niin olipa kyllä kiva tulla kotiin eilen! Vaikka niin tykkään matkustamisesta, niin on siinä omassa kodissa ja tutussa arjessa puolensakin!

Bratislavassa oli kivaa ja samalla reissulla ehdittiin käydä myös Wienissä. Blogiin on siis varmaan piakkoin tulossa juttua näistä kaikista reissuista, heti kun löytyy vaan aikaa niiden kirjoittamiseen. Jotenkin meidän reissua leimasi koko ajan sellainen pieni sähläys. Me ei yleensä suunnitella mitään reissuja ihan pilkun tarkalleen, vaikka mies excel-taulukkojansa rakastaakin, mutta tämä matka oli kyllä niin täynnä sähellystä suuntaan jos toiseenkin. Siinä vaiheessa kun juostiin katuja pitkin kamojen kanssa yrittäen etsiä taksia keskellä Bratislavan teollisuusaluetta jotta ehditään koneeseen, kirosin kyllä meidät molemmat ihan alimpaan maanrakoon. Mutta hei, onneksi sentään ehdittiin koneeseen.

Me käytiinkin yksi ilta suhteellisen syvällistä keskustelua miehen kanssa drinkkien ääressä, bratislavalaisessa panimossa istuen tästä koko matkustelu jutusta. Nyt kun ollaan sitomassa itsemme taas yhteen ekstra maalliseen omaisuuteen (eli omaan taloon), mietittiin tätä koko paikoilleen asettumista ja matkustamista. Niin monta vuotta kun tässä on mennytkin meidän parisuhteemme aikana, että olemme muuttaneet (yleensä erikseen) paikasta ja maasta toiseen, olemme nyt asuneet Derbyssä jo melkein kaksi vuotta. Se on pisin aika missä olen itse asunut yhtäjaksoisesti sitten sen jälkeen kun muutin pois kotoa. Ja kohta meillä on toivon mukaan ihan oma koti, joka sitoo meidät uuteen kaupunkiin melkoisen pysyvästi.

Rajoittaako tämä nyt sitten meidän matkusteluita ja ihmeellisiä päähänpistoja jos yhtäkkiä haluttaisiin muuttaa vaikka ihan toiseen maahan? Mies oli sitä mieltä että nyt meidän vapaat nuoruusvuodet on ohi (ehkä hieman kärjistetysti sanoen) ja nyt ollaan sitouduttu lähiö-elämään. Noh, ei nyt ehkä sentään. Asunnonhan voi aina vuokrata eteenpäin ja matkustukset on ollut rajoittuneita jo jonkin aikaa vakituisten töiden takia.

Vaikka kuinka rakastankin matkustamista niin vielä enemmän rakastan nykyistä "tasaista" elämääni. Joo, tottakai joskus (yleensä marraskuussa) tulee aina sellainen olo, että tekisi mieli vaan jättää kaikki taakse ja muuttaa Karibialle. Mutta todellisuudessa niin monen matkalaukku vuoden jälkeen ja niiden epävarmojen elämänvaiheiden tuoksinnassa kun ei tiennyt minne muuttaa parin kuukauden kuluttua, nautin täysillä tästä tunteesta, että meillä on ns. todella tasainen elämä joka on sidottu yhteen paikkaan ainakin seuraavaksi viideksi vuodeksi (koska minähän juonin että muutettaisiin takaisin Suomeen jossain vaiheessa). Lomia kuitenkin löytyy, joten pystytään varmasti matkustelemaan tulevaisuudessakin joten ei tämä tasainen ja vakiintunut "lähiö-elämä", tätä poissulje.

Yritän muistuttaa itseäni taas tästä postauksesta ja hetkestä seuraavalla kerralla kun haikailen irtiottoa! Kuitenkin yhteenvetona sanottakoon, että onpa mukava taas olla kotona! Vielä mukavammiksi siitä tekee sen, että taas meidän asuntokauppahommat ovat nytkähtäneet eteenpäin ja toivon mukaan voin jo kohta ihan oikeasti ruveta pakkailemaan asuntoamme muuttoa varten!

perjantai 22. toukokuuta 2015

Hyvää ruokaa ja kauniita maisemia - ihanat kattoterassit Lontoossa



Ennenkun palaan Baku-juttuihin blogissa, on pakko hypätä tämän päiväiseen Lontoon pysähdykseen. Treffasin nimittäin äitiä Lontoossa (parasta äiti-tytär aikaa) ja käytiin parissa ihan loistopaikassa syömässä. Ajattelinkin siis vinkata näistä myös teille, itse ainakin nimittäin innostuin! 

En tiedä teistä, mutta minun lemppariravintoloitani-ja baareja on ne, jotka sijaitsevat korkealla kaupungin kattojen yllä. Mainitse minulle sanat "rooftop restaurant"  niin olen jo melkein siellä. Mielestäni mikään ei ole ihanampaa kuin ihastella kaupunkia iltavalaistuksessa, samalla kun saa nauttia ihanasta ruuasta. Bongasinkin yhdestä lemppariblogistani mitä tulee helppoihin resepteihin ja Lontoon ravintoloihin, listauksen Lontoon parhoista paikoista mikäli haluaa nauttia lounaasta/illallisesta al fresco. Siitä se inspiraatio tähän sitten lähtikin!

Babylon Restaurant/Kensington Roof Gardens
99 Kensington High Street, W8 5SA

Tästä paikasta olinkin jo kuullut aikaisemmin, mutta sen jälkeen kun luin siitä the Londoner-blogista, päätinkin varata pöydän illalliselle minulle ja äidille. Ja hyvä valinta olikin vaikka itse sanonkin! Terassi oli tosin kyllä aika pieni, mutta periaatteessa alhaalle puutarhoihin pääsisi kiertelemään - harmittavasti ne oli juuri tällä kertaa kiinni yksityistilaisuuden vuoksi, joten kannattaa soittaa etukäteen ja varmistaa, että kauniiseen puutarhaankin pääsee kävelemään. Sieltä kuulemma löytyy jopa flamingoja!

Voisin kuvitella terassin olevan superkiva paikka kesällä drinksuille ja yhtä kerrosta alempana löytyy vielä kunnon klubi jos haluaa jatkaa iltaa. Me syötiin tällä kertaa sisällä mikä oli ihan hyvä idea, illan edetessä tuuli alkoi olemaan jo aika kylmä. Kuitenkin, suosittelisin menemään paikalle hiukan ennen pöytävarausta (ja se muuten kannattaa ehdottomasti tehdä), jotta ehtii nauttimaan yhden drinkin terassilla maisemia ihaillen. 

Ruoka oli mielestäni oikein maittavaa ja hintataso hieman tavallista korkeampi. Äidin mielestä hinnat oli kyllä edullisempiä kuin Suomessa, minun mielestä paikka oli taas hieman kalliimpi. Pääruuan hinnat vaihtelivat n. 18-33 puntaan. 

Suosittelisin paikkaa ehdottomasti, meillä oli todella hauskaa, vaikka minulla pitkä päivä ja matkustaminen painoikin jo takana. Pääruuan jälkeen lähdettiin pikapikaan hotellille nukkumaan!





Vintage Salt
Selfridges, 7th floor, Oxford Street

Tähän ravintolaan törmättiin itseasiassa ihan sattumalta perjantain lounasaikaan. Oltiin kävelemässä kohti ihan erästä toista paikkaa, mutta huomasinkin Selfridgesin ikkunassa mainoksen heidän kattoterassi ravintolastaan. Tämä herätti heti mielenkiinnon, joten päätettiin tsekata paikka. Jos jaksaa luovia tiensä läpi sen kamalan kaaoksen jonka tavaratalo pitää sisällään, hissi tähän ravintolaan löytyy kosmetiikkaosastolta. Ja voi vitsit, että se olikin kiva paikka!

Ravintola on saanut inspiraationsa Cornwallista ja ruokalistalta löytyykin paljon maittavia merenherkkuja. Henkilökunta oli ystävällistä, tunnelma ihanan rento (eikä paikalla ollut liikaa turisteja) ja kuten sanottua, ruoka oli todella hyvää. Mielestäni tämä oli siis täydellinen lounaspaikka - juuri ihanan rento ja mukava paikka nauttia kivasta kesäpäivästä. Täällä voisin helposti kuvitella viettäväni monta tuntia kavereiden kanssa hengaillessa. Suosittelisin kyllä varaaman pöydän, meillä taisi käydä ihan mieletön munkki, että päästiin syömään ilman varausta, koska paikka oli todella täysi. Sanoinko jo kuinka hyvää ruoka oli? Nuo allaolevassa kuvassa näkyvät tryffelillä maustetut ranskalaiset oli ehkä paras keksintö ikinä!






Sellaista tällä kertaa siis, en kyllä malta odottaa kesää! Sehän on siis jo ihan kohta oven takana!

torstai 21. toukokuuta 2015

Terveisiä Bakusta!



Facebookin puolella jo kerroinkin että vietin kuluneen viikon (työ)matkalla Bakussa, Azerbaidzanissa. Joku ehkä muistaakin että viimeksi kävin Bakussa marraskuussa, jolloin ehdin olla paikan päällä hyvin lyhyen aikaa. Tällä kertaa oli aikaa töiden lisäksi nähdä myös vähän enemmän kaupunkia ja kaupanpäälliseksi kelitkin oli niin ihanan kesäiset!

Baku on todella mielenkiintoinen kaupunki ja en ole vieläkään oikein muodostanut mielipidettäni siitä, että pidänkö paikasta vai en! Toisaalta se on todella kaunis ja vehreä kaupunki ja toisaalta taasen se on ehkä hieman ylisiisti. Tällä tarkoitan sitä että välillä tuntuu ettei kaupunki ole ihan "aito". Baku tuntuu todella eurooppalaiselta, ilman illalla kuuluvia rukouskutsuja voisi tuntea ihan hyvin olevansa missä tahansa eurooppalaisessa kaupungissa. 

Ajattelin erilliseen postaukseen koota hieman paikkoja joita minä suosittelisin käymisen arvoisiksi jos joku eksyisi Bakuun vierailulle. Vaikka Baku on paikkana iso, en itse koe että nähtävää ja koettavaa kaupungissa riittäisi ihan loputtomasti. Jo yhdessä päivässä saa aika hyvän kuvan kaupungista ja mitä siellä kannattaa nähdä ja tehdä. Jos siis itse menisinkin uudestaan Bakuun näillä tiedoilla turistina, yrittäisin ehdottomasti yhdistää matkaa myös johonkin uuteen kohteeseen (ja käydä myös siellä maaseudulla).

Ylläolevassa kuvassa näkyvä rantabulevardi on todella kaunista ja sain jopa itseni raahattua lenkille sitä pitkin yksi päivä. Bakussa valmistaudutaan ensimmäisiin (ikinä) eurooppalaisiin olympialaisiin, joten aika paljon oli jo urheilijoita saapunut paikanpäälle. Kyseiset karkelot alkaa kesäkuun puolessavälissä ja kaupungissa kävikin kova kuhina kun rakennuksia yritettiin saada valmiiksi siihen mennessä. Hieman kyllä nauratti hölkkäillä siellä kaikkien urheilijoiden keskellä (varsinkin kun ne pinkoi kovaa vauhtia meikäläisen ohi), mutta kivaa oli joka tapauksessa.

Olen myös super tyytyväinen koska tällä kertaa ehdin pikaisesti metsästämään tyypillisiä teelaseja ja sain vihdoin ostettua 6 kpl kotiin mukaan - ne on niin söpöt ja kauniit,en malta odottaa että pääsen testaamaan niitä ihan käytännössä!

Seuraavaksi vietänkin Lontoossa yhden yön jonka jälkeen täytyy pikaisesti mennä kodin kautta vaihtamaan kamat ja pakkaamaan uusi laukku koska lauantaina lähdemme todella Bratislavaan. Innolla odotan jo kaupungissa vierailua! Kuten jo edellisessä postauksessa totesin, toukokuussa on kyllä ollut vauhti aika kova!

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Hektinen toukokuu



Tämän toukokuun ohjelma on aika hektinen, se alkoi reissulla Suomeen ja siitä lähtien olenkin viipottanut paikasta A paikkaan B. Hektisyys (tai kiireisyys) on kuitenkin ihan hyvä, kaikki jutut jotka on tapahtumassa on ennenkaikkea kivoja. Periaatteessa en tykkää siitä kuinka ihmiset nykypäivänä viljelevät "kiire" sanaa - tuntuu että siitä on tullut jonkinlainen statussymboli: kiireinen elämä tuntuu tekevän ihmisestä todella "tärkeän" (jos kukaan ymmärsi tätä selitystä). En siis välttämättä haluaisi käyttää tätä sanaa, koska oikeasti harvoin olen oikeasti muka kovin kiireinen. Toisaalta, omasta mielestäni olen aina ollut hyvä organisoimaan aikani ja sovittamaan kaikki menot ja velvollisuudet hyvin yhteen. Kuitenkin, takaisin niihin kuulumisiin!

Ensi viikolla treffaankin taas äitini Lontoossa ja tarkoituksena on viettää 1,5 päivän mittainen äiti-tytär retriitti Lontoossa. Sen jälkeen lauantaina lähdemmekin miehen kanssa kohti Bratislavaa, jossa vietämme Brittien pankkilomaviikonlopun. Olen aika innoissani Bratislavasta, ei olla koskaan käyty siellä ja ihan kiva päästä taas tutustumaan uuteen kohteeseen. Sen lisäksi ajattelimme tehdä päiväretken Wieniin, joka on ihan vieressä. Nämä lennot Slovakiaan oli itseasiassa minun synttärilahjani miehelle. Oltiin mietitty että lähdettäisiin reissuun tuona kyseisenä viikonloppuna, mutta ei oltu saatu mitään aikaiseksi. Löysinkin sitten sattumalta halvat lennot ja pistin miehen synttäripäivänä arvuuttelemaan vihjeiden avulla minne lähdemme. Hetki siinä kestikin kunnes hän hiffasi kohteen. 

Briteissä oli itseasiassa alkuviikosta vielä ihan todella kivat ja kesäiset kelit ja koko luonto on alkanut todenteolla vihertämään. Nautinkin maanantaina lounaan ulkona, minulle aina varma kesän merkki on se, että rupean tilaamaan jääkahveja normaalin kahvin sijaan.



Meidän asuntoasiat etenevät ihan tuskallisen hitaasti. Kirjoitan kyllä varmasti tästä prosessista enemmän blogiin sitten siinä vaiheessa kun tämä on kaikki varmaa, olen liian vainoharhainen että jotain menee vielä pieleen tässä vaiheessa. Sen verran voisin kuitenkin valoittaa tätä tilannetta, että meidän tarjoushan asunnosta hyväksyttiin heti maaliskuun alussa ja me ei olla vieläkään edes päästy allekirjoittamaan kauppakirjoja. Ihan kreisiä hommaa. Ja kun olen kavereita haastatellut niin meidän prosessi on itseasiassa edennyt suhteellisen joustavasti, yhdellä tutulla kun esimerkiksi kesti 3 kk saada lainahakemus läpi! Eli tervetuloa vaan Britteihin! Täytyy nyt kuitenkin pitää peukut pystyssä että tämäkin juttu taas etenisi tässä, mies on kyllä saannut kuulla kyllästymiseen asti mun avautumista asuntokauppojen tekemisen tehottomuudesta täällä. Ei siinä muuten mitään, mutta tässä alkaa kesälomat jo lähenemään ja olishan se todella kiva päästä oikeasti nauttimaan kesästä meidän uuteen asuntoon (siinä kun on se kunnon puutarhakin). 

Sellaista siis tänne tällä kertaa, mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille!

P.S. Piti vielä muistuttaa, että blogihan löytyy tätä nykyä myös Facebookista. Sinne päivittyy kaikki uusimmat postaukset ja hieman muita juttujakin.

tiistai 12. toukokuuta 2015

Bloggauksesta ja inspiraatiosta



Kaikilla on varmaan niitä päiviä jolloin runosuoni sykkii ja tekstiä voisi tuottaa kilometritolkulla? Ja sitten on taas niitä päiviä kun kaikki takkuu ja blogia ei edes halua avata? Eiköhän me olla jokainen koettu näitä hetkiä. 

Minä kirjoitan blogiin vaan ja ainoastaan silloin jos tuntuu siltä. Useimmiten avaan innolla blogin koska olen keksinyt juuri jonkun hyvän postausaiheen. Joskus on kuitenkin sellaisia päiviä kun ei ole mitään kirjoitettavaa tai kun ei vaan tunnu siltä. Silloin jätän blogin ihan suosiolla rauhaan koska en halua koskaan itseäni pakottaa kirjoittaa tänne. Minulle tämä on semmoinen kanava jonne aina pitäisi olla mukava kirjoitella ja purkaa ajatuksiaan. Ja toisaalta en koe että blogini olisi niin suosittu, että joku siitä hermostuisi jos en tänne koko ajan kirjoittelisi (paitsi ehkä uskollisin lukijani, eli mummi).

Viime aikoina ei kyllä ole inspiraatio ongelmia blogin suhteen ollut, melkeinpä tasaiseen tahtiin postauksia on tullut 2-3 per viikko. Yleensä kuitenkin saatan kirjoittaa monta postausta samalla kerralla (jos siltä siis tuntuu) ja ajastaa niitä sitten myöhemmälle ajalle. Tai vain julkaista niitä myöhemmin milloin sattuu. Minulle sunnuntai aamut on sellaista bloggailuaikaa yleensä, silloin nautin siitä että voin rauhassa kirjoitella ja suunnitella juttuja (sen vuoksi valitsin ylläolevan kuvankin). Yleensä viikolla saatan kirjoittaa vain yhden jutun jonain arki-iltana ja sekin vain silloin kun tuntuu siltä, että haluan kirjoittaa jonkuntyyppisen arkijutun. Arkijutut kun yleensä luonnollisesti vaatii sellaista hetkessä elämistä ja kirjoitusta. Tämä tapa on toiminut minulle parhaiten. Lomalle en juuri koskaan bloggaile, olen todennut että kyllä ne jutut odottaa siihen saakka että palaan kotiin ja voin rauhassa istua koneen ääressä. Olen itse sitä koulukuntaa että lomat on tehty nautittavaksi, eikä niitä tulisi viettää tietokoneen ääressä.

Mistä ne parhaat juttuideat sitten blogiin tulee?

No ihan kaikkialta sanoisin! Parhaita inspiraation lähteitä on mielestäni juuri toiset bloggaajat. Yleensä kun he keksivät ihan loistavia postausideoita ja niistä yleensä saa itsekin sitten inspiraatiota omaan postaukseensa. Näissä tapauksissa on tietysti aina kohteliasta mainita keneltä se idea on tullut (vaikka nykypäivän netissä on tietysti vaikea osoittaa ihan tarkkaan keneltä idea alunperin lähti liikkeelle).

Minä inspiroidun myös aika usein myös eri artikkeleista joita uutisissa näkee. Esimerkiksi nyt on työn alla juttu integroitumisesta brittiläiseen yhteiskuntaan koska siitä (siis integroitumisesta ja maahanmuutosta) olen lukenut viimeaikoina monia mielenkiintoisia juttuja. Nämä tekstit yleensä vaatii hieman enemmän pureskelua ja mietintää ennekuin painan julkaise-nappia.

Ulkosuomalaisuus-jutut syntyy yleensä ihan itsestään. Vaikka olen täällä Briteissä jo muutaman vuoden asunut, niin aina löytyy mielenkiintoisia/outoja/jänniä/kummallisia juttuja joista kirjoittaa. Nämä on yleensä juuri niitä arkipäivän tapahtumia joista on pakko tulla avautumaan tänne blogiinkin. Olen esimerkiksi miettinyt että pitäisi kirjoittaa postaus niistä brittiläisistä tavoista, joita en varmaan koskaan tule omaksumaan koska olen ihan liian suomalainen (tai ihan liian järkevä). Kuten esimerkiksi puolipukeissa lähteminen baariin (tai ylipäätänsä talosta ulos). Mielestäni se ei vaan ole hyvä idea.

Yleensä kannan mukanani pientä muistikirjaa jonne kirjoittelen aina kaikki postausideat. Välillä kun ne parhaat älynvälähdyset kun saattaa tapahtua vaikka junamatkan aikana. Kirjasesta onkin helppo tsekata niitä ideoita ja sitten fiiliksen mukaan lähteä kirjoittamaan. Joskus saatan myös kirjata ylös ranskalaisilla viivoilla mitä halusinkaan mainita. Joidenkin korvaan tämä saattaa kuulostaa hassulta kirjata näitä ylös, mutta suoraan sanoen minun on pakko nykyään kirjata ylös kaikki mahdolliset muistettavat jutut, koska muuten unohdan.

Ja tiedättekö muuten miten tämä postaus syntyi? Noh, ihan siitä ajatuksesta, että mietin että juuri tänään olisi kiva kirjoittaa jotain blogiin, mutta en oikein tiedä mistä! Ja niinpä rupesinkin pohtimaan mistä nämä juttuideat blogiin yleensäkään syntyykään. Joskus se voi olla näinkin helppoa. 

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Synttärijuhlintaa, blogihommia ja rentoa meininkiä


Nyt olisi sitten ulkoasu valmis! En tiedä mitä mieltä te olette, mutta minä tykkään ainakin hirmuisesti! Halusin vaalean pohjan ja aika simppelin mutta tyylikkään ulkomuodon, ja sellainen tästä tulikin! Tosin täytyy myöntää heti alkuun etten kyllä voi ottaa tästä kunniaa itselleni, olen ihan toivoton mitä tulee tietokoneasioihin. Ostin siis valmiin mallin Etsystä (googlettamalla blogger template) ja täytyy myöntää että se oli  kyllä todella helppo asentaa, vaikka alkuun hieman pelottikin. Voin lämpimästi suositella tätä konstia myös muille jos tuntuu ettei omat tietotekniikkataidot riitä ulkoasun muokkaukseen. Ainut juttu, jota en jostain syystä saa fiksattua, on että kuvat näkyy vielä pienenä (halusin ne siis samalle leveydelle tekstin kanssa).

Ulkoasun muokkaamisen myötä, perustin myös blogille Facebook-sivut, jotka löytyy täältä. Mielestäni Facebook on todella kätevä tapa seurata blogeja, itse ainakin tykkään! Bloglovinin kautta mikäli mielii seurata, niin se taas löytyy täältä. Ja nyt nuo sosiaalisen median namiskat löytyy tuolta sivupalkista.

Täällä ollaan vietetty viikonloppua synttäreiden merkeissä, mies nimittäin täyttää tänään vuosia joten juhlinnat aloitettiin jo perjantaina jolloin käytiin syömässä hyvässä pihviravintolassa Nottinghamissa (jossa sai syödä pihviä niin paljon kun halusi, hieman oli täysi olo tuon vierailun jälkeen). Eilinen taas vietetiin maaseutupubeja koluten kaveriporukalla ja tänään ollaan toistaiseksi otettu aika rennosti. Tällä hetkellä uunissa paistuu pohja synttärikakkuun, katsotaan illalla mikä on lopputulos (sen pitäisi olla cookies & cream täytekakku). Ainakin pohja maistui todella hyvältä kun nuolin kulhon puhtaaksi!

Brittien parlamenttivaalit oli ja meni, lopputulos taisi olla aikainen yllätys kaikille, minä mukaanlukien en olisi uskonut että konservatiivit saisi enemmistöääniä!

Vitsit, että olen tyytyväinen tästä uudesta ulkoasusta, jotenkin se aiheutti sellaisen kunnon inspiraatipuuskan ylipäätänsä bloggaukseen!

Hauskaa sunnuntain jatkoa!

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Kuinka monessa maassa olen käynyt?

Jos minä jotain rakastan, niin se on listoja. Listoja tekemättömistä tehtävistä, bucket-listoja, kauppalistoja ja sitten niitä listoja paikoista ja maista joissa olen käynyt.

Anu Matkakuume-blogista kirjoitti juuri hetki sitten postauksen käymistään maistaan ja Pirkon Meriharakka-blogiakin olen jo hetken seuraillut (jonka kirjoittajat ovat juuri maabongareita). Sieltä sitten löysin tämän excel-taulukon jonka avulla  voi laskea kuinka monessa maassa sitä on itse käynyt. Suosittelen tekemään jos yhtään kiinnostaa! Voitte jo arvata, että jos rakastan listoja ja matkustamista niin arvatenkin rakastan listausta myös käymistäni maista?

Tämä taulukon avulla varmistin sen tiedon että olen tähän mennessä käynyt 46 maassa ja 59 TCC-alueella. Ymmärtääkseni näihin lukuihin voisi laskea myös välilaskut, mutta minä en niin tehnyt. Kiitettävästi niitä maita on kertynyt, kiitokset vaan vanhemmille jotka ovat minua aina kuljettaneet mukanaan reissuilla pienestä pitäen. Sieltä se reissukuume on varmaan aikoinaan lähtenyt ja ei ole kyllä vuosien saatossa laantunut. Päinvastoin, mieheni tavattua ollaan pyritty kyllä reissamaan aina kun mahdollisuus tulee.



Haluamme molemmat nähdä uusia paikkoja ja ehkä sen takiakin noita maita on jonkun verran kerääntynyt. Vaikka tiettyjen maiden ja kohteiden saralla voisin koluta niitä vain lisää ja lisää, niin pääasiallisesti yritämme lähteä aina johonkin uuteen paikkaan. Hinku nähdä ja kokea on kova. En siis sinänsä koe että matkustelisin "vain" uusi maita bongatakseni, mutta se tulee yleensä vähän kuin itsestään. Tosin tiettyihin maihin palaan mielelläni uudestaan koska siellä riittää niin paljon nähtävää. Itseasiassa Britit on tästä hyvä esimerkki, me ollaan pyritty parin viime vuoden aikana matkustamaan ristiin rastiin tätä saarivaltiota, koska täällähän vasta sitä nähtävää riittää!



Kuten varmaan monella muullakin Euroopassa asuvalla, olen ylivoimaisesti eniten käynyt maissa jotka sijaitsevat tällä mantereella - peräti 24 eri maassa. Seuraavana on Afrikka ja Pohjois-Amerikka (joita ei kyllä oikein sattuneista syistä voi verrata toisiinsa). Suureksi harmikseni Etelä-Amerikan luku näyttää vielä pyöreää nollaa. Sinne pitäisi kyllä päästä ja pian! Eniten kiinnostaisi tällä hetkellä matkustaa Afrikkaan, siellä on niin paljon nähtävää ja koettavaa. Itseasiassa sinne päin me ollaan vähän näin alustavasti suunniteltu häämatkaammekin (Zambia & Botswana on tällä hetkellä vahvoina suosikkeina). Etelä-Afrikkaan voisin taas palata mikä päivä tahansa.



Kaukaisin paikka jossa olen käynyt (näin Suomesta katsottuna) on ehdottomasti Australia. Muistan vieläkin että isä laski silloin aikoinaan matkustusajan olleen 34 tuntia ovelta ovelle. Ensimmäinen maa jonne suuntasin oli tämä nykyinen asuinmaani eli Britannia, täällä nimittäin asuimme kun olinn vielä vauva. Uusimpana maana listalle liittyi Tansania, jossa kävimme viime joulu-tammikuun vaihteessa. Ihan mieletön paikka jonne kyllä voisin mielelläni lähteä uudestaan käymään. Ehkä itselleni "eksoottisin" kohde on ollut Islamabad, Pakistanissa, sillä tuskin olisin sinne koskaan lähtenyt ellei kaveri asuisi siellä.

Mikä maa on sitten jäänyt parhaiteen mieleen? Noh, kaikkihan sen tietää että tätä asiaa on ihan mahdotonta listata. Upeita paikkoja kaikki ja kaikista maista on jäänyt monia ihania muistoja mieleen.

Minne taasen haluaisin seuraavaksi lähteä? Niitä kohteita ja maita on sitten taas loputon lista. Seuraavaksi kiehtoisi esimerkiksi Islanti, Madagaskar, Botswana, Uganda...Lista on ihan loputon. Todellisuudessa taidamme kuitenkin lähteä tuohon naapurimaahan Irlantiin toukokuun lopussa jos ikinä saamme lentolippuja ostettua!

Ah, maailma on kyllä täynnä kauniita paikkoja!





*********************
Tämä blogipostaus on osa Instagram Travel Thursday- tempausta jonka järjestäjinä toimivat Veera BiancaKaukokaipuu  ja Destination Unknown. Minut löytää Instagram nimimerkillä @laura.fin.

tiistai 5. toukokuuta 2015

Vappuviikonloppu Suomessa

Kuten tuossa mainitsinkin pari viikkoa sitten, ostin hieman extempore liput vappuviikonlopuksi Suomeen. Se olikin loistava päätös (kuten on aina on case kun ostaa liput Suomeen). Oli aivan mahtava pidennetty viikonloppu ja takaisin tulin vasta eilen kun täällä Briteissä vietetiin maanantaina lomapäivää.

Saavuin Suomeen juuri sopivasti vappuaaton iltana, tosin niin myöhään että siinä ei mitään bileitä ihmetelty vaan menin suoraan vanhempien kyydissä kotiin. Tosin lentokoneessa nautin kyllä lasin skumppaa vapun kunniaksi! En ole ikinä ollut mikään suurin vappu-fani ja taidan vieläkin nähdä painajaisia Suomessa vuonna 2009 vietetystä vapusta, mutta vappupäivästä olen pitänyt aina koska perinteisiin kuuluu mukava vappulounas perheen ja ystäväperheiden kera.

Vappupäivänä mentiin ensin skoolailemaan ystäväperheen luokse, jonka jälkeen jatkoimmekin matkaa Kämpin Brasserieen vappulounaalle. Seura oli loistavaa ja tunnelma oli muuten mahtava mutta itse vappulounas oli kyllä todellinen pettymys - ruoka oli aika mautonta ja katsoin kadehtien seurueemme 13-vuotiaan purilaista. Näytti paljon paremmalta kun meidän safkat. En tiedä mistä tälläinen mauttomuus johtui, mutta odotin kyllä parempaa. Onneksi illalla sai vielä kotona hyvää ruokaa ettei jäänyt nälkä ;)

Itse Vappu oli siis todella kiva ja onhan se sellainen kiva virallinen kesänaloitus juhla - minäkin uskaltauduin lähtemään ulos mekossa vaikka kaupungissa puhalsikin aika kylmä tuuli.









Muuten viikonloppu menikin perheen ja ystävien seurasta nautiskellen - lauantai iltana pidettiin kunnon sushikarkelot ja juoruttiin taas parin kuukauden edestä kavereiden kera. Mielestäni ihan parhaat sushit saa Umeshusta, josta me ne tälläkin kertaa haettiin.



Nämä Suomi viikonloput on kyllä aina ihan parhaita ja mieli lepää kotona ollessa. Ehdin halia Marskia (kyseessä siis koira) taas oikein olan takaa, nauttia äidin ihanista ruuista ja jopa mittailla isän kanssa sopivaa paikkaa hääteltalle (tarkoitus kun olisi järjestää puutarhahäät kotona). Lentokentällä tulee aina suru puseroon kun lähdön hetki koittaa mutta tällä kertaa se lähtö tuntui onneksi hieman helpommalta koska tiesin että kohta taas tulen jo takaisin kesäloman viettoon! Siihen saakka mennään siis näillä Suomi-fiiliksillä!






Nyt siis täysillä eteen toukokuuhun, toivotaan että tämä tulee olemaan hyvä kuukausi talokauppojenkin suhteen!