Bloggauksesta ja inspiraatiosta

Kaikilla on varmaan niitä päiviä jolloin runosuoni sykkii ja tekstiä voisi tuottaa kilometritolkulla? Ja sitten on taas niitä päiviä kun kaikki takkuu ja blogia ei edes halua avata? Eiköhän me olla jokainen koettu näitä hetkiä. 

Minä kirjoitan blogiin vaan ja ainoastaan silloin jos tuntuu siltä. Useimmiten avaan innolla blogin koska olen keksinyt juuri jonkun hyvän postausaiheen. Joskus on kuitenkin sellaisia päiviä kun ei ole mitään kirjoitettavaa tai kun ei vaan tunnu siltä. Silloin jätän blogin ihan suosiolla rauhaan koska en halua koskaan itseäni pakottaa kirjoittaa tänne. Minulle tämä on semmoinen kanava jonne aina pitäisi olla mukava kirjoitella ja purkaa ajatuksiaan. Ja toisaalta en koe että blogini olisi niin suosittu, että joku siitä hermostuisi jos en tänne koko ajan kirjoittelisi (paitsi ehkä uskollisin lukijani, eli mummi).

Viime aikoina ei kyllä ole inspiraatio ongelmia blogin suhteen ollut, melkeinpä tasaiseen tahtiin postauksia on tullut 2-3 per viikko. Yleensä kuitenkin saatan kirjoittaa monta postausta samalla kerralla (jos siltä siis tuntuu) ja ajastaa niitä sitten myöhemmälle ajalle. Tai vain julkaista niitä myöhemmin milloin sattuu. Minulle sunnuntai aamut on sellaista bloggailuaikaa yleensä, silloin nautin siitä että voin rauhassa kirjoitella ja suunnitella juttuja (sen vuoksi valitsin ylläolevan kuvankin). Yleensä viikolla saatan kirjoittaa vain yhden jutun jonain arki-iltana ja sekin vain silloin kun tuntuu siltä, että haluan kirjoittaa jonkuntyyppisen arkijutun. Arkijutut kun yleensä luonnollisesti vaatii sellaista hetkessä elämistä ja kirjoitusta. Tämä tapa on toiminut minulle parhaiten. Lomalle en juuri koskaan bloggaile, olen todennut että kyllä ne jutut odottaa siihen saakka että palaan kotiin ja voin rauhassa istua koneen ääressä. Olen itse sitä koulukuntaa että lomat on tehty nautittavaksi, eikä niitä tulisi viettää tietokoneen ääressä.

Mistä ne parhaat juttuideat sitten blogiin tulee?

No ihan kaikkialta sanoisin! Parhaita inspiraation lähteitä on mielestäni juuri toiset bloggaajat. Yleensä kun he keksivät ihan loistavia postausideoita ja niistä yleensä saa itsekin sitten inspiraatiota omaan postaukseensa. Näissä tapauksissa on tietysti aina kohteliasta mainita keneltä se idea on tullut (vaikka nykypäivän netissä on tietysti vaikea osoittaa ihan tarkkaan keneltä idea alunperin lähti liikkeelle).

Minä inspiroidun myös aika usein myös eri artikkeleista joita uutisissa näkee. Esimerkiksi nyt on työn alla juttu integroitumisesta brittiläiseen yhteiskuntaan koska siitä (siis integroitumisesta ja maahanmuutosta) olen lukenut viimeaikoina monia mielenkiintoisia juttuja. Nämä tekstit yleensä vaatii hieman enemmän pureskelua ja mietintää ennekuin painan julkaise-nappia.

Ulkosuomalaisuus-jutut syntyy yleensä ihan itsestään. Vaikka olen täällä Briteissä jo muutaman vuoden asunut, niin aina löytyy mielenkiintoisia/outoja/jänniä/kummallisia juttuja joista kirjoittaa. Nämä on yleensä juuri niitä arkipäivän tapahtumia joista on pakko tulla avautumaan tänne blogiinkin. Olen esimerkiksi miettinyt että pitäisi kirjoittaa postaus niistä brittiläisistä tavoista, joita en varmaan koskaan tule omaksumaan koska olen ihan liian suomalainen (tai ihan liian järkevä). Kuten esimerkiksi puolipukeissa lähteminen baariin (tai ylipäätänsä talosta ulos). Mielestäni se ei vaan ole hyvä idea.

Yleensä kannan mukanani pientä muistikirjaa jonne kirjoittelen aina kaikki postausideat. Välillä kun ne parhaat älynvälähdyset kun saattaa tapahtua vaikka junamatkan aikana. Kirjasesta onkin helppo tsekata niitä ideoita ja sitten fiiliksen mukaan lähteä kirjoittamaan. Joskus saatan myös kirjata ylös ranskalaisilla viivoilla mitä halusinkaan mainita. Joidenkin korvaan tämä saattaa kuulostaa hassulta kirjata näitä ylös, mutta suoraan sanoen minun on pakko nykyään kirjata ylös kaikki mahdolliset muistettavat jutut, koska muuten unohdan.

Ja tiedättekö muuten miten tämä postaus syntyi? Noh, ihan siitä ajatuksesta, että mietin että juuri tänään olisi kiva kirjoittaa jotain blogiin, mutta en oikein tiedä mistä! Ja niinpä rupesinkin pohtimaan mistä nämä juttuideat blogiin yleensäkään syntyykään. Joskus se voi olla näinkin helppoa.