keskiviikko 28. syyskuuta 2016

New York, New York



Muistan kun kävin ensimmäisen kerran New Yorkissa. Taisin olla silloin 14-vuotias ja olin luonnollisesti matkalla vanhempieni kanssa. Päällä Skechers lenkkarit ja kunnon baseball-takki. Koluttiin nähtävyyksiä läpi ja minä olin ihan fiiliksissä. Rakastuin täysillä tuohon kaupunkiin joka ei ikinä nuku. Tosin 14-vuotiaana kiinnitin ehkä huomioita eri asioihin kun tänä päivänä...Olen ollutkin onnekas koska tuon ensimmäisen reissun jälkeen olen päässyt käymään tässä mahtavassa kaupungissa aika monta kertaa.

Ja nyt olikin aika taas palata Nykkiin. Insta-tiliäni (laura.fin) seuraavat ovatkin varmaan huomanneet että kuvafeedi on viime päivinä päivittynyt New Yorkista käsin. Ja täällähän sitä todella ollaan. Vaikea ihan vielä käsittää. Ehkä vieläkin kärsin jet lagista koska tuntuu että se ei ole ihan vielä iskostunut takaraivoon että olen todella täällä. New Yorkissa olisi nimittäin tarkoitus viettää seuraavat pari kuukautta. Kerrankin on siis kunnolla aikaa tutustua tähän ihanaan kaupunkiin!  Tosin en tänne lomailemaan tullut vaan viikot menee töiden parissa mutta onneksi jää päiviin myös hyvin vapaa-aikaa.

Saavuin tänne sunnuntai-illalla ja sen jälkeen olenkin (töiden lisäksi) vaan kävellyt ja kävellyt. Kilometrejä ja lisää kilometrejä. Tallustellut Nykin katuja pitkin aamuvarhaisella kiitos jet lagin. Ensimmäisenä yönä heräsin klo.04.30 pirteänä kuin peipponen. Ja aamiaistreffit oli sovittu kaverin kanssa vasta klo.08.30. Siinä sitä aikaa tapettiinkin aamun pimeinä tunteina. Sänkyyn kaaduinkin samana iltana jo yhdeksältä vaikka olin toivonut että olisin jaksanut katsoa Yhdysvaltain ensimmäisen presidentti debatin. Se oli laiha toivo. Ehdin juuri kuulla ensimmäisen kysymyksen ja Clintonin avauspuheenvuoron jonka jälkeen simahdin kuin saunalyhty. Kävely on tietty hyvästi. Olenkin tehnyt lupauksen itselleni että seuraavan kahden kuukauden aikana yritän kävellä joka paikkaan ja turvaudun metroon vain jos se on välttämätöntä. Mikä onkaan parempi tapa tutustua kaupunkiin kuin kävellen?



Ajatus ei oikein enää kulje, onhan kello jo melkein iltayhdeksän ja haaveilen jo nukkumaanmenosta! Tarkoitus olisi kuitenkin yrittää päivittää blogia hieman useammin täältä Nykistä käsin. Tietysti pääasiallisesti jotta kotiväki pysyy kärryillä kuulumisista kun aikaero on sen verran suuri että soittelu ei ole kovin kätevää, mutta myös siksi että tämä aika tulee taltioitua myös tulevaisuuden muisteluita varten. Ja ehkä tekin siellä ruudun toisella puolella tykkäätte lukea arkikuulumisia Nykistä?

Palataan siis paremmalla postauksella myöhemmin kun aivot pystyy taas prosessoimaan ajatuksia hieman paremmin!



P.S. Okei. Olin selvästi unohtanut kuinka töykeitä nykkiläiset ovatkaan. 

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Päiväretki Arranin saarelle Skotlannissa



Vietettiin viikonloppua miehen kotikaupungissa Skotlannissa ja ehdittiin tehdä vaikka mitä. Olemme jo kahdeksan vuoden ajan puhuneet kuinka meidän pitäisi vierailla Arranin saarella joka on aika lähellä miehen kotikaupunkia ja sinne on helppoa tehdä päiväretki. Nyt vihdoin viime lauantaina saimme aikaiseksi toteutettua tämän retken! Kyllä siinä kestikin ihan tarpeeksi kauan!

Isle of Arran on varmaan Skotlannin saarista helpoimmiten saavutettava, sinne on nimittäin mahdollista tehdä esimerkiksi päiväretki jos pitää majapaikkaa vaikka Glasgowssa. Me otimme lautan Arranille Ardrossanin satamasta ja edestakaiset liput maksavat vaivaiset £7.50. Lauttamatka kestää sellaisen vajaan tunnin ja sekin menee nopeasti kun saa katsella kivoja maisemia ikkunasta tai kannella. Autonkin olisi saanut mukaan 30 punnalla mutta päiväretkellä sitä ei oikein tarvitse. Jos tarkoitus olisi viettää pidempi aika saarella niin auto olisi kyllä varmasti kätevä kapistus ottaa mukaan. Lautan liikennöimisajat kannattaa vaan tarkistaa ajoissa sillä niitä ei ihan joka tunti mene. Lautta saapuu Arrannissa Brodickin kaupunkiin jonka lähiympäristössä jo on aika paljon tekemistä.





Saavuttiin hieman ennen yhtätoista saarelle ja päätimme heti ottaa bussin saaren pohjoisosaan, Lochranzan pieneen kylään koska miehen äiti (inhoan suomenkielen sanaa anoppi, joten anoppi tulee pysymään varmaan aina miehen äitinä!) muisteli että se oli kaunista aluetta. Saarella on peräti kaksi tietä: yksi joka kulkee saaren ympäri ja yksi joka kulkee poikittain. Loogista eikö? Tästä syystä kuitenkin bussejakaan ei mene ihan joka vartti joten otettiin heti bussi pohjoisosaan jossa meillä oli aikaa noin tunti ennenkuin piti ottaa bussi takaisin koska muuten oltaisiin jumitettu sinne seuraavaksi pariksi tunniksi.








Lochranza on pieni kylä joka sijaitsee suloisessa poukamassa. Sieltä löytyy vanhan linnan rauniot ja vakiovieraita kylässä ja sen ympärillä on mm. peurat ja hylkeet. Hylkeitä ei tällä kertaa nähty mutta peurat me näimme etäältä sillä ne laiduntivat vastarannalla olevassa rinteessa. Tunnissa ehdimme hyvin juuri kierrellä hieman ympäriinsä ja ihastella maisemia. Ja koira ehti tietysti pinkoa meressä ja kastella itsensä kokonaan. Tämä oli todella kaunista aluetta kyllä, olen iloinen että otettiin bussi tänne koska alkujaan oltiin mietitty että oltaisiin katseltu nähtävyyksiä vain Brodickin lähettyvillä.




Tunnin jälkeen todella otettiin bussi takaisin kohti Brodickin linnaa. Se on National Trustin hallinnoima ja sijaitsee kävelymatkan päässä itse Brodickin kylästä. Ja voi vitsi se näyttää hienolta lautalta käsin kun saapuu Arranille, nimittäin se sijaitsee rinteessa havupuiden ympäröimänä ja näyttää todella hienolta etäältä. Mutta täytyy sanoa että läheltä katsottuna se ei ole ehkä hienoin skotlantilainen linna mitä olen ikinä nähnyt....Mutta linnaa ympäri hieno puutarha ja saatiin nauttia ihanasta lounaasta linna pihamaalla ennekuin lähdimme kohti seuraavaa kohdetta.







Nimittäin kohti Arran Brewerya, joka on ihan linnan ja ranna vieressä. Tietääkseni siellä pystyy käymään kierroksella olutpanimossa mutta me tyydyttiin vaan maistamaan oluita (tai siis mies tyytyi) ja nauttimaan aivan upeasta päivästä. Pienen juomastopin jälkeen lähdettiin etsimään rantaa joka oltiin nähty linnalta sekä laivalta käsin ja se olikin kätevästi juuri toisella puolella tietä olutpanimosta. Ranta on aivan upea ja näin aurinkoisena päivänä oli vaikea kuvitella olevansa Skotlannissa.



Kaiken kaikkiaan Arran on todella viehättävä pieni saari ja tarjoaa täydellisen läpikattauksen skotlantilaisesta saaresta, sillä sieltä löytyy linna, viskitislaamo, hienot maisemat ja hyvällä tuurilla näkee vielä peuroja! Ja koska sinne on suhteellisen helppo mennä Glasgowsta käsin ihan julkisella liikenteellä, sanoisin että Arrania kannattaa ehdottomasti harkita jollei ole aikaa tutkailla enemmän Skotlannin kauempia saaria!


perjantai 16. syyskuuta 2016

Kun mikään ei riitä - Tripadvisorin arvostelut



Kävin Belfastissa kääntymässä töiden takia ja törmäsin tähän hauskaan kylttiin. Tässä oli näköjään mainonta osattu kohdistaa oikein koska tästä kyltistä oli tehty ihan artikkeli paikallisiin uutisiin ja mainittu kuinka se houkuttelee ihmisiä sisään maistamaan tätä "huonointa salaattia".



Kyltti muistutti minua siitä kuinka luin häämatkamme jälkeen arvosteluja meidän hotelleista. Matkamme jälkeen totesin nimittäin että voisin käydä pistämässä meidän hotelleista arvostelut Tripadvisoriin. En käytä kyseistä palvelua turhan aktiivisesti, mutta koska meidän matka oli ollut niin mieletön niin halusin käydä jättämässä positiivista kommenttia. Päädyin sitten kuitenkin lukemaan muita kommentteja joita asiakkaat olivat jättäneet samoista hotelleista missä me olimme olleet. 

Ja ihan oikeasti. Osa niistä kamalista valistusvirsistä oli niin huvittavia että niitä oli pakko tulla jakamaan myös tännekin. En vaan voi ymmärtää osaa niistä kommenteista sitten ollenkaan koska tuntuu siltä että valitetaan ihan valittamisen vuoksi. Olen samaa mieltä juuri tuon belfastilaisen kahvilan omistajan kanssa josta tuo yllänäkyvä kyltti löytyi, että Tripadvisor tuntuu olevan loistava kanava ihmisten vihan purkamiseen ja siellä on myös tapana hieman värittää vielä kokemuksia. Tässä siis koottuja parhaita kommentteja Tripadvisorista meidän häämatkan hotelleista, minun kommenteilla maustettuna.

Aloitetaan meidän Mosambikin Bazaruto-saaren hotellista joka sijaitsi rauhallisella ja syrjäisellä saarella 45 min venematkan päästä itse päämantereelta. Hotellin nimi oli Ananatara Bazaruto Island ja oli ainut hotelli kyseisellä saarella. Meidän mielestä se oli aivan upea paratiisisaari ja täydellinen lopetus meidän häämatkalle. Kaikki eivät kuitenkaan ollut samaa mieltä.

"Came with very high expectations , but sadly disapointed. No lobster , lots of overcooked prawns. No dolphins, no turtles on paradise island trip. Trip cut short due to bad weather so we landed up getting 5 hours instead of 6 . Yes what can I say?"

Siis ei ollut hummeria tarjolla?!? OMG, soittakaa kansalliskaarti koska tottakai illallispöydästä pitää löytyä hummeria. Ja siis delfiinitkaan eivät hypänneet käskystä esille merestä saatika  sitten merikilpikonnat? Miten ne kehtasi olla näyttämättä naamaansa veneretkellä? Kyllä villieläinten pitäisi ehdottomasti näyttäytyä joka kerta kun turistit saapuvat meriteitse saarelle ja Flipperin pitäisi vielä tehdä pari temppua että jengi on varmasti tyytyväistä (tähän onneksi hotellin manageri oli kyllä vastannut että he eivät valitettavasti pysty kontrolloimaan koska delfiinit ja merikilpparit näyttäytyvät, villejä kun ne on).

Äh, sänkykin oli koristeltu. Kamala vaiva siivota kaikki ruusunlehdet pois ennenkun pääsi nukkumaan


"Our room was the last one which meant that we had to walk 5-10 min to the closest restaurant."

Oh my, joudutte siis ihan kävelemään että saatte ruokaa? Aika rankkaa.

Ymmärrän kyllä että tämä voi johtua omista preferensseistä, minusta olisi ollut ihana olla rannan viimeisessä huoneessa koska siellä oli ihan täydellinen rauha ja olisin mielelläni kävellyt sen 5 min illalliselle.

Uima-altaatkaan eivät olleet lämmitettyjä


"The excursion to Paradise island is very beautiful. Unfortunately the tide was too high and we had to waste more than an hour on the abandoned hotel in the island. It was nice to see the first 15 minutes. It is very eerie. It could have been more charming if it wasn´t because there are lots of graffity tags and some people living there."

Siis anteeksi, ymmärsinkö tämän oikein. Sinun mielestä siis kokemus saarella oli vähän tylsä koska siellä asui...voitteko kuvitella...IHMISIÄ! Oh my (muuten, meidän tietojen mukaan siellä asui kaikenkaikkiaan 4 ihmistä. Suoranainen ruuhka siis).

"Bazaruto Island was not super easy to get to: a flight from Johannesburg, a drive to the dock, and then a boat ride across to the resort. As Americans, our family had also needed to obtain expensive Mozambique visas in advance. In hindsight, we never would have made the effort to travel to Bazaruto, it just wasn’t worth it."

Viisumit on kalliita ja matkakin ihan helkkarin pitkä.

Meidän Botswanan lodgen "vanhanaikainen" huone


Botswanassa yövyimme Sanctuary Chobe Chilwero Lodgessa. Huomautuksena sanottakoon että jos katsoo kyseisen lafkan nettisivuja niin tajuaa että se on keskellä ei mitään ja ns. luonnonpuisto alueella eli ihan puskassa.

"Speaking of game, we saw many elephants but no cats or wild dogs. Overall, we were very disappointed in the lack of game at the camp. We could have stayed at much nicer camps with better game viewing."

Oliskohan meidänkin pitänyt valittaa kun ei nähty yhtään kissaeläimiä vaan vaan valtavasti elefantteja, kirahveja, seeproja sun muita elukoita. Minä kun luulin että me oltiin eläintarhassa ja ne eläimet tulee käskystä esille?

"Too many bad things to list. NO ANIMALS, Filth, disrepair, Bed bugs, No managemnt. Why bother to go to Africa? This was the end of our trip(Which was GREAT in general). We would have left before checking in, but could not get out of Kesane until the next day!!!! Food was Mediocre and was a high point. Do not stay at this lodge and try to avoide this whole section of Botswana."

Niin, miksi matkustaa Afrikkaan? Kannattaa pysyä poissa koko Botswanasta tämän lodgen takia.

"The hotel building and rooms are lovely from the inside but ugly from the outside. Some of the rooms have no view (just a few bushes and an electric fence)..."

Siis anteeksi. Mutta minkälainen näköala sieltä huoneesta pitäisi olla? Jos on katsonut lodgen nettisivuja niin se sijaitsee kirjaimellisesti keskellä puskaa. Siksi en ollut yllättänyt että näköala huoneistakin sisälsi....arvatkaa mitä? No niitä puskia.

No se typerä puskamaisema



"At breakfast they needed more servers as it was pretty slow service. There were a few mosquitos here and some smoke from the Namibia side."

Ai, ai, aika paha. Hyttysiä JA savuakin tuli vielä Namibian puolelta. Paras olisi kun lodgen henkilökunta olisi sanonut namibialaisille että pitää savunsa ja tuulettaa sen mualle ettei lodgen vieraat häiriinnyt.

Lounaaltakin oli vain tälläiset näkymät


Täytyy todeta että katson tai luotan Tripadvisorin arvosteluihin todella harvoin juuri sen takia koska tuntuu välillä siltä että ihmisillä ei ole mitään suhteellisuudentajua mitä tulee asioihin josta he valittavat. Valitetaan valittamisen vuoksi ja ainakaan itse en halua elää elämääni siten että katson asioita vain negatiivisesti. Älkää käsittäkö väärin, välillä minulla menee kuppi nurin ja valitan kyllä monestakin asiasta mutta toivon itse ainakin että minulla on ollut aina hyvä syy valittaa (yleensä se koskee todella huonoa asiakaspalvelua). Mutta meitä on tietty moneen makuun ja ymmärrän kyllä että jos on säästänyt lomaa varten pienen ikuisuuden niin haluaa että kaikki menee hienosti. Mutta se, että delfiinejä ei näy tai että leijonat on päättänyt pysyä puskissa ei mielestäni kuulu niihin asioihin josta mennään avautumaan hotellin henkilökunnalle (tai heidän Tripadvisor-sivulle). 

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Kolmen lista



3 asiaa, joista pidän...
- Hitaista viikonloppuaamuista jolloin voi valmistaa maukkaan ja spesiaalin aamiaisen, syödä rauhassa ja selailla sydämensä kyllyydestä Pinterestiä
- Muistikirjoista, erilaisista paperitarvikkeista, korteista ja kaikesta krääsästä joka liittyy jollain tavalla paperitarvikkeisiin. Se on addiktioni.
- Eläimistä. Eläimet ja eläinvauvat varsinkin tekee minut aina niin iloiseksi!

3 asiaa, joista en pidä...
- Siivoamisesta. Inhoan, inhoan yli kaiken siivoamista ja valitinkin tästä juuri hetki sitten Instagramin puolella. Mies on yhtä laiska siivoamisen suhteen kun minä, joten meidän taloudessa siivotaan kunnolla vain kun vieraita tulee.
- Yhdistelmästä nimeltä lentokenttien turvatarkastukset ja hitaat ihmiset. Hermo menee.
- Herneistä. Inhoan herneitä. 

3 asiaa, joita tein viikonloppuna...
- Possuttelin kunnolla ja käytiin kahtena iltana syömässä ulkona ja kolmantena tilattiin take-awayta koska ei jaksettu käydä kaupassa. Perjantaina sushia kavereiden kanssa ja lauantaina pizzaa ystäväperheen kera
- Sain tehtyä ja tilattua kuvakirjan meidän häämatkan kuvista mistä olen hyvin tyytyväinen
- Käytiin miehen kanssa testaamassa lähellä sijaitseva Go Ape temppurata joka sijaitsee korkealla puiden lomassa. Ihan superhauska kokemus, siinä mentiin zip linea pitkin, hypeltiin Tarzan-hyppyjä ja taiteiltiin pitkospuilla 5 m korkeudessa.



3 asiaa, jotka osaan...
- Olla super organisoitunut. Tämä taitaa olla suurin valttikorttini erityisesti työelämässä. Tai siis, itseasiassa juuri töissä olen super organisoitunut mutta sitten kotona hieman vähemmän...
- Osaan kokata ja leipoa omasta mielestäni hyvin. Teen maukkaita kakkuja ja kivoja kasvisruokia
-  Olen hyvä suunnittelemaan ja organisoimaan isompia ja pienempiä tapahtumia ja juhlia

3 asiaa, joita en osaa...
- Selvästikään pitää kotia siistinä. En vaan osaa sitä.
- Olen ihan surkea matikassa ja lasken maailman yksinkertaisimmatkin laskutoimitukset puhelimen laskimella
- Olen surkea kokoamaan Ikean huonekaluja. Onnistun aina saamaan jonkun osan väärinpäin ja sit menee hermo!

3 asiaa, jotka haluaisin osata...
- Haluaisin osata enemmän kieliä. Tai edes oppia yhden uuden kielen jonka saisin sellaiselle edes kohtuulliselle tasolle. Vaikka espanjan.
- Haluaisin myös oppia ottamaan parempia valokuvia. Erityisesti sellaisia Pinterestmaisia valokuvia!
- Olla murehtimatta. Olen kyllä sellainenkin ryppyotsainen murehtija  ja en tiedä miten tästä pääsisi eroon koska se on todella ikävää. Murehdin siis omista kuin myös muiden asioista ja ja pohdin niitä päässäni niin paljon että aivot menee solmuun.



3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä...
- Kirjoittaa häiden kiitoskortteja, olen asettanut meille tavoitteeksi että kirjoitetaan meidän kesken vähintään 10 korttia illassa. Noh, se ei ole sitten toteutunut mikään ilta.
- Valmistautua töissä käytävään jokavuotiseen kehityskeskusteluun
- Purkaa laukut, olin koko viime viikon tien päällä ensin töiden vuoksi ja sitten treffasin äitiä Lontoossa. Tämän vuoksi kävinkin vain kotona kääntymässä ja täyttämässä uuden laukun ja tuolla ne kaikki laukut nyt odottaa purkua

3 asiaa, joista stressaan...
- Töistä.
- Tulevista jutuista
- Vähän kaikesta muusta. Olen stressierkki. 

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan...
- Urheilu. Jos on pää kipeä ja otsalohkoa painaa murheet niin kunnon hikitreeni auttaa aina. Tykkään tehdä nykyään lyhyitä mutta kovatempoisia treenejä ja niiden aikana ei kyllä ehdi miettiä paljon muuta kuin mikä seuraava liike on.
- Pinterestin selailu. Nautin kauniiden kuvien katselusta ja se jotenkin aina rauhoittaa ihanasti
- Sauna. Koska saunan jälkeen ei ole mahdollista olla muuta kuin rento olo!

3 asiaa, joista puhun usein...
- Tulevat ja menneet matkat. Koska haloo, reissuista on vaan niin ihana puhua!
- Maailman tapahtumat/politiikka (ja erityisesti naisten ja miesten väliset tasa-arvo erot)
- ja tämän hetkisestä innostuksen aiheestani eli bullet journalista. Jos et tiedä mikä se on, kehotan selvittämään, olen ihan koukussa tähän uuteen tapaan pitää kalenteria/päiväkirjaa/tehtävälistaa!



3 asiaa, jotka puen päälle mielelläni...
- Urheilutrikoot - onko mukavampaa vaatetta olemassa?
- Bikinit (koska se tarkoittaa että olen jossain missä on tarpeeksi lämmintä bikineille)!!!
- Mekot, koska ne on nyt vaan niin mukavia

3 asiaa, joita en pue päälleni...
- Liian lyhyet mekot
- Napapaidat, en oikeasti tajua tätä muotia sitten ollenkaan
- Epämukavia korkkareita. Ikä on selvästi opettanut jotain ja enää en suostu pitämään epämukavia ja huonolaatuisia kenkiä vaikka ne olisi kuinka nätit

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia...
- Niken mustat lenkkarit ovat olleet jo ikuisuuden ostoslistalla
- Uuden sängyn meille. Inhoan meidän vanhaa Ikean sänkyä koska se on ärsyttävän matala.
- Ja yöpöydät siihen uuden sängyn viereen sillä tällä hetkellä lasketaan kaikki vaan lattialle sängyn viereen

3 asiaa, joista unelmoin...
- Perheenlisäyksestä sellaisen karvaisen kaverin muodossa. Eli olen nyt tässä jo viimeiset kolme vuotta suunnitellut ja haaveillut koirasta ja toivon että jossain vaiheessa elämäntilanne sallisi sellaisen hankkimisen
- Terveellisestä ja onnellisesta elämästä niin itselleni kuin kaikille läheisilleni
- Ammatillisten tavotteiden saavuttamisesta

3 asiaa, joita pelkään...
- Läheisten kuolema tai terveyden menetys (tai oman terveyden menetys)
- Maailman nykytilaa ja sitä mihin suuntaan tämä maailma on menossa
- Ötököitä

3 asiaa, joita toivon tapahtuman lähitulevaisuudessa...
- No se koira. Tahdon, tahdon, tahdon!
- Kylppäriremonttia. Avattiin meidän kylpyammeen etureuna tuossa taannoin koska oltiin varmoja että siellä on joku vesivuoto ja sen jälkeen kun tehtiin se (ja näin mitä siellä kylpyammeen alla oli) olen halunnut tehdä kylppäriremontin
- Kivaa 30-vuotis synttärimatkaa ensi huhtikuulle



Mukavaa uuden viikon alkua kaikille!

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Saapuminen upeaakin upeammalle Bazaruton saarelle/Mosambik



Meidän häämatkan viimeinen kohde oli Mosambikin rannikon edustalla sijaitseva Bazaruton-saari. Täytyy kyllä sanoa että päädyimme tähän viimeiseen kohteeseen aivan puhtaan sattuman kautta - mies googletteli erilaisia upeita paratiisikohteita Intian Valtamerellä ja googlettelun tuloksena hän löysi Mosambikin Bazaruton saariston. Ilmoitettiin matkatoimistolle joka suunnitteli meidän matkan että tänne halutaan ja sieltä tuli sitten eri hotellivaihtoehtoja. Me päädyimme Anantara Bazaruto Island Hotel & Spa hotelliin joka kuulosti juuri täydelliseltä häämatkaa varteen.

Meidän piti kyllä hieman tehdä matkaa tänne. Ehkä sen takiakin kun päästiin saarella oltiin yhtä hymyä. Botswanasta lennettiin Kasanen kentältä ensin Johannesburgiin jossa jouduttiin olemaan yksi yö kun lentoaikataulut eivät natsanneet. Seuraavana aamuna otettiin lento Johannesburgista Nelspruittiin (eli Krugerin kansallispuistoon) jossa noustiin ulos koneesta, mentiin turva-ja passintarkastuksen läpi ja noustiin taas samaan koneeseen. Nelspruitista jatkettiin Vilankulokseen joka on ihan Mosambikin rannikkolla. Ja joo, leuka loksahti auki jo siinä vaiheessa kun kone kaarteli Vilankuloksen yllä. Siis katsokaa tuon veden väriä! Ihan älytöntä.



Vilankuloksen kentällä meitä odotti hotellin henkilökunta vastassa ja sitten autolla ajettiin kaupungin läpi satamaan, jossa odotti ihana pieni vene jonne me kiivettiin sitten valmiina matkustamaan saarelle. Itse venematka saarelle kesti 45 min ja jo tässä vaiheessa todettiin että ihan sama minkälainen hotelli on mutta tälläisissä maisemissa ei voi millään olla "huonoa" viettää viimeinen häämatka viikko. Siinä sitten istuttiin veneessä typerä virne naamalla ihaillen upeita saaria, turkoosia vettä ja ylipäätänsä nauttien elämästä. Ja mitä sitten tapahtui?




Yhtäkkiä veneen edessä hyppi delfiinilauma ja me oltiin tässä vaiheessa jo miehen kanssa yhdessä silleen että "tää ei vaan voi olla todellista. Siis miten joku matka voi olla näin järisyttävän upea?". Siinä sitten kapteeni hidasti veneen jotta me pystyttiin ihastelemaan ohi hyppiviä delfiineja. Kaiken kruunasi se kun nähtiin delfiiniemo pikkuisen vauvansa kanssa. Ihan älytöntä.



45 min venematkan jälkeen meidän saari häämötti edessä. Siinä vaiheessa kumpikaan meistä ei ollut pysyä housuissaan. Näytti siltä että oltiin saavuttu meidän omaan paratiisiin. Kello oli about 3 iltapäivällä ja hiekkarannalla ei näkynyt ketään ensisilmäyksellä. Meitä oli vastaanottamassa vaan hotellin henkilökuntaa drinkit valmiina ja paikallisia tanssimassa ja laulamassa. Olimme saapuneet paratiisiin.




Meidän omaan Beach villaan päästyämme, korkkasimme skumpan rannalla ja nautimme tästä maisemasta. Elämä tuntui aika loistavalta juuri silloin! Täytyy myöntää että meidän saapuminen hotelliin enteili loistavaa loppulomaa ja sitähän se oli... Lisää siitä seuraavissa postauksissa!