-12 C, Hyvää päivää vaan!

Oli hieman shokki tänä aamuna kun päästin koirat ulos, tuo ulkona vallitseva "lämpötila". -12 C. Inhottavaa, mutta ainakin on muuten kaunis keli! Ja lumessakin näkyy ihana määrä mitä erilaisempia jalanjälkiä..

Eilinen oli hyvin politiikan täytteinen päivä. Politiikkaa ja uskontohan on aina niitä aiheita, joista ei välttämättä heti ensiksi halua alkaa keskustelemaan, ihmisillä kun tuppaa olemaan aina niistä hyvin vahvoja mielipiteitä (mukaanlukien allekirjoittaneella). Sen takia, vaikka tykkään yleisesti puhua politiikasta ja täällä blogissakin siitä aina tasaiseen tahtiin jauhan, en siitä tuntemattomien kanssa rupea väittelemään. Kavereiden kanssa sen sijaan saadaan yleensä aiheesta hyvät keskustelut aikaiseksi, mikä on aina mukavaa.

Eilen kävin kuitenkin Eurooppasalissa kuuntelemassa puolueiden nuorisojohtajien ulkopoliittista eduskuntavaalipaneelia, jonka vetäjänä toimi Charly Salonius-Pasternak. Todella mielenkiintoinen keskustelu saatiin aikaiseksi, ja 2 h kuluikin kun siivillä. Nuorisojohtajissa on se hyvä puoli, kuten paneelin vetäjäkin totesi, että he yleisesti vastasivat suoremmin esitettyihin kysymyksiin kuin heidän puolueidensa vanhemmat johtajat. Hyvä niin.

Poliittinen teema jatkui kotona, kun tein treffit telkkarin kanssa kasiksi, jotta ehdin katsomaan Uudenmaan vaalitentin. Ja sen jälkeen vielä Ulkolinjan joka käsitteli Oikeiston nousua Euroopassa, joka onkin suoraan tällä hetkellä meneillään olevan kurssin aihetta.
Ja tänään olisi sitten Ylen suuri vaalitentti.

Olen joutunut nyt parina aamuna heräämään aika aikasin ja lähtenyt autonrattiin ja tänä aamuna tajusin sit yhden asian. Olen kaivannut NRJ:n aamupoikien juttuja. Tai no kaivannut on ehkä vähän väärä sana, mutta heitä on hauska kuunnella heti aamusta ja hyvä tapa aloittaa päivä! Se mitä en ole kaivannut on nämä kaikki maininnat näistä Suomen turhista, ö-luokan julkkiksista kuten Martinasta & Eskosta (mistäs muualtakaan kuulin heistä kun radioista).

Kuuntelen paljon musiikkia, mutta mulla on aivan järkyttävän tavallinen musiikkimaku. Kuuntelen listahittejä radiosta ja niistä tykkäänkin paljon. Toisaalta olen aina avoin uusille suosituksille ja uusille musiikkityyleille.
Tänä aamuna kuulin radiosta aivan ihanan biisin, ja se on pakko jakaa täällä. Varmaa listahittikamaa mutta iski kovaa..




Ja tämä uutuus Sunrise Avenuelta kuului myös radioista tänä aamuna:



Nyt onkin aika lähteä koirien kanssa ulos temmeltämään ( -12 C, hrrr) ja sitten täytyykin lähteä Ikeaan shoppailemaan! Ihanaa päivää kaikille!

EDIT/ Niin, siis tuo -12 C oli silloin kuuden aikaa aamulla jolloin oli jo hereillä..nythän siellä on jo oikeen kaunis keli!

Häikäisee

Terkkuja lumisesta Suomesta!

Istuskelen tässä juuri kotona ja nautin hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta. Koirat on käytetty ulkona kauniissa ja aurinkoisissa talvimaisemissa ja nyt voi ottaa iisisti.

Tulin siis eilen kotiin, lento lähti Glasgowsta kuudelta aamulla. Kesäaikaan vaihdettiin samaisena yönä, joten päätettiin että turha edes mennä nukkumaan kun jo kolmelta pitää lähteä bussiasemalle jotta ehdin varmasti klo.3.30 lentokenttäbussiin. Olinkin sitten jo aamuneljältä kentällä, 2 h ennen koneen lähtöä. En ole varmaan koskaa ollut kentällä niin paljon ennen koneen lähtöä. Voin kertoa että olin koko lentomatka-ajan ihan tajuttomana, sen verran heräsin ja liikuin että sain konetta vaihdettua Amsterdamissa ja taas unta pipoon. Ihan turhaan edes jännitin tunnin vaihtoa, kone oli etuajassa, passintarkastusjonossa pääsin todella sniikisti livahtamaan ihmisten ohi ja jonon etuhännille. Tämä kaikki tapahtui tosin vahingossa, en ollut tarkoituksella ohittamassa melkein koko jonoa.

Jos tänään on ollut kaunis ja aurinkoinen keli, niin eilen oli sitten superankeaa, tuulista ja kylmää. Kaikinpuolin siis ällöttävää. Mutta oli ihana tulla taas kotiin käymään (ja saada kunnon murkinaa)! Ja tietenkin nähdä koirat.

Tänään olen ehtinyt hilpaista jo kaupungille, myös sinne Akateemisen kirjaosastolle kuolailemaan ihania kirjoja, käydä yhdessä työhaastattelussa, lounaalla ja palauttamassa kirjoja. Hyvin tehokasta siis. Oli ihana kävellä taas Helsingin keskustassa ja ihmetellä niitä iltapäivälehtien lööppejä (Kuitunen ja Sarasvuo saanut vauvan, nyt tekin tiedätte) ja kaikkea suomalaista. Kuten hintojen kalleutta. Kääk.

Kotiinpalaamisessa on aina se hyvä puoli että aina tuntuu siltä että mikään ei ole muuttunut.Koti on aina koti.



Häikäisee

For the love of books

Rakastan lukea kirjoja, mutta harmittavan usein minulla "ei ole aikaa" lukemiselle. Se on kuitenkin pöppöä, koska aina on aikaa lukemiselle, varsinkin jos sitä rakastaa. Ja sitä tekee aikaa jos kirja on mielenkiintoinen, hyvä ja koukuttava. Viime kesänä ehdinkin lukea "erityisen" paljon - bussimatkoilla, lounastauoilla, ennen nukkumaan menoa, nurtsilla loikoillessa. Kirjat kuuluvat mielestäni olennaisena osana kesään ja siihen kesän rentouteen ja fiilikseen.

Amazonin "1-click-order" on petollinen. Yhdellä klikkauksella kun saat helposti tilattua paljon kirjoja, ja suoraan kotiin. Kuitenkin..rakastan kirjakauppoja.

Suomessa Akateemisen englanninkielinen pokkariosasto on aina hirvitys lompakolle. En muista koska olisin lähtenyt sieltä ostamatta jotain. Kaikki ne ihanat värikkäät kannet ja laaja valikoima. Viime kesänä löysin ensimmäistä kertaa matkakirjaosaston (en tiedä miten en ole huomannut sitä ennen). Vietin siinä varmaan tunnin kunnes oli pakko lähteä. Ei olekaan vaikea arvata minne jalat suuntaavat taas Suomen loman aikana.

Briteissä WHSmith on ehdottomasti mun suosikki. Waterstone's on paljon arvokkaampi kirjakauppa tunnelmaltaan mutta WHSmithillä on taas aina kirjoja tarjouksessa. Aina. Ja se on yhtä petollista kuin Amazonin "1-click-order".




Jos olisin järkevä ihminen kävisin kirjastossa lainailemassa kirjoja. Varsinkin tässä tilanteessa jossa muutto tästä asunnosta ja koko kaupungistakin on tapahtumassa ensi kesänä. Mutta mielestäni mikään ei voita sitä, että saan asetella kirjat ihanasti kirjahyllyyn (tai tässä tapauksessa kirjahyllyn virkaa ajavat pesuhuoneeseen tarkoitetut tikkaat) ja aina palata niihin kun haluan. Haluan ihanan kirjahylly-kokoelman joka pursuaa erilaisia ja hiirenkorville luettuja kirjoja. En ikinä myy tai lahjoita kirjoja eteenpäin. Minulla on niihin hyvin omistushaluinen ote (nim. kaikki nuoruuden heppakirjat vielä hyvässä tallessa, varmasti yli 100 kpl). Olen myynyt/lahjoittanut eteenpäin vain muutamia kirjoja, jotka oli sellaisia joista en todellakaan pitänyt.

Pidän yleensä joko tositapahtumiin perustuvista kirjoista, hömppäkirjoista, hyvistä fiction kirjoista tai matkakertomuksista. Joskus jotkut hyvät jännäritkin toimii. Parhaita kirjoja tällä hetkellä on mielestäni kirjat jotka jollain tavalla sijoittuvat ihanaan kaupunkiin tai matkusteluun yleensä.

Pieniä kirjavinkkejä:

Jos joku ei ole vielä lukenut Khaled Hosseinin Leijapoikaa ja Tuhat loistavaa aurinkoa, suosittelen tekemään sen heti! Molemmat ihan parhaimpia kirjoja mitä olen pitkään aikaan lukenut!

Carlos Ruiz Zafonin The Shadow of the Wind (suomeksi varmaan ihan Tuulen varjo). En itseasiassa ole lukenut tätä vielä loppuun kun se oli hetken lainassa, mutta tähän mennessä on ollut mielettömän hyvä kirja!

Rauli Virtasen Hiljaiset auttajat. Sain kirjan lahjaksi jouluna ja jo hyvän osan siitä lohkaisinkin samaisena iltana vielä. Kirja kertoo suomalaisten avustustyöntekijöiden tarinoista maailman kriisialueilla. Todella hyvä!

Jos kaipaa kevyttä luettavaa, on Lindsey Kelkin I heart- sarja todellista aivot narikkaan viihdettä, ripauksella  hieman matkailua.

Nyt vaan kaikki ehdottelemaan parhaimpia kirjavinkkejä!

Onko se tämä keli?

Olin kaupungilla tänään ja jokaikinen myyjä oli suorastaan epäilyttävän ystävällinen minua kohtaan. Tyypillinen suomalaisluonteeni pääsi tässä kohtaa hyvin esiin, ja rupesin välittömästi miettimään onko naamassani jotain vikaa kun ihmiset hymyilevät minulle. Esimerkkinä keskustelu nuoren myyjäpojan kanssa ruokakaupassa:

Myyjä: "How are you?"
Minä: "Good thanks, and u?"
Myyjä: " Good, good, how's your day been?" (no kuule, ihan tavallinen)
Minä: " Well ya know, good,good.."
Myyjä: " What have you been doing?" ("Ja mitäköhän hittoa se sulle kuuluu", huutaa pieni suomalainen sisälläni)

Oikeasti vastasin kuitenkin ihan kohteliaasti, ympäripyöreästi ja täysin valheellisesti että olen opiskellut koko päivän (Primarkin kassi taisi kuitenkin paljastaa minut).

Olen lukenut jostain hauskan jutun, että jos joku on ystävällinen suomalaiselle, tyypillinen suomalainen heti ajattelee, että kyseinen henkilö on:
a) hullu
b) humalassa
c) amerikkalainen
d) kaikkia ylläolevia

En tiedä onko se tämä keli joka tekee ihmiset superiloiseksi (luultavasti), ainakin A:n mukaan jossain sanottiin että Aberdeen on kuulemma ollut Skotlannin lämpöasteiden kärkipäässä nyt pari viimeistä päivää. Toisaalta huomaan että olen itsekin jatkuvasti hyvällä tuulella kun ilmat alkavat lämpeämään ja aurinko pilkistää pilvien takaa.

Ja ihan oikeasti olen yrittänyt päästä tyyppillisestä( kärjistäen), suomalaisesta epäluuloisuudesta eroon, mutta aina välillä se nostaa päätään. Turha sitä kuitenkaan liian luottavainen ja ystävällinen olla ;)

The Royal Wedding

Jos joku ei vielä tiedä, tai on kokonaan missannut tämän tiedon, niin 29.4.2011 täällä järjestetään Royal Wedding kun Prinssi William nai Kate Middletonin.


Kihlaus ja itse häät on luonnollisesti iso juttu kansalle, tosin mikäli on skottia uskominen, häät tulevat olemaan "jäykkä brittiläinen pompous tilaisuus", kaukana Ruotsin kuninkaallisten häiden "lämpimästä hengestä". Päivä on merkattu National Holidayksi, joka suurimmalle osaa ihmisistä täällä rajan toisella puolella taitaa merkitä tilaisuutta mennä myös päivällä pubiin! Tosin tämä tuli miehen suusta joten saattaa olla hieman puolueellinen. Opiskelijoille se merkkaa vapautta luennoista.

Hääjärjestelyt näkyvät jo nyt vaikka itse tilaisuuteen onkin vielä jonkun verran aikaa, on vaikka mitä krääsää myynnissä heilutettavista brittilipuista aina hääparin kuvaa koristaviin tarroihin saakka (nähty Sparissa). Itse aion katsoa häät, ja varmaan olisi mahdoton välttyä niiden katsomiselta kun kaikki kämppikset paikallisia kumminkin ovat. Sen lisäksi ajateltiin järjestää Royal Wedding Reception meidän kämpillä, just for the fun of it! Löysin Facebookista hauskan linkin joka liittyy itse tilaisuuden katseluun. Nimittäin The Royal Drinking Game. Säännöt ovat seuraavat:

If you've made it this far, you, like us, are looking to remember (or not) the Royal Wedding as a truly messy occasion. The only things required are something to drink and a jug that shall be known as "The Future Kings Cup" the use of this will become clear later, although I'm sure the more experienced amongst you will be aware of its purpose. The Rules are as follows...

1. If the Queen is on the screen you must be drinking. The woman has ruled the country for over 50 years, the least you can do is get destroyed in her honour.

2. Any time Prince Harry appears all players must produce a Nazi salute. The last player to do so must consume 5 fingers/mouthfuls for their poor reactions.

3. Any celebrity or public figuere spotted at the service must be greeted with 3 fingers/mouthfuls by all. If Elton John is spotted the last person to shout "Candle in the Wind" must drink 5.

4. Any time time paralells are drawn to the Diana and Charles wedding, by commentators or otherwise, all players must consume 3 fingers/mouthfuls of their drink. 


Saa nähdä nyt toteutetaanko tätä meidän juhlissa, hyvin luultavasti kyllä. Mun lähinnä nauratti tämä "peli".
Kukaan muu joka aikoo katsoa kuninkaalliset häät? Vai ihan turha tapahtuma?

Arjen sankarointia?

Tänään on kyllä tullut harrastettua taas jonkinmoista tohelointia että arjen sankarista on turha puhuakaan (varsinkin kun huone on edelleen likainen, pyykivuori odottaa pesuaan ja essee tekoaan).

Mutta todella, salilta tultuani rupesin sitten pohtimaan iltapäivän ohjelmaa ja tiedossa olisi perinteiset Human Rights-kurssin luennot ja tutoriaali. Jotenkin sitten tuli pakottava tarve tarkistaa vielä että kai se mun presentaatio tälle kurssille on vasta pääsiäisloman jälkeen kuten olen koko ajan ajatellut.

Noh, hyvä että tarkistin, eikös siellä lukenut tämän päivän kohdalla meikäläisen nimi. Voin sanoa että tuli pieni paniikki, kello oli tässä vaiheessa vähän vaille kaksi ja tutoriaali alkaa viideltä. Ja periaattees olis ollut luennot vielä kolmesta viiteen.

Eipä auttanut muu kun ruveta vääntämään presentaatiota Venäjän ihmisoikeustilanteesta melkeinpä tyhjästä. Presentaatio perustuu siis esseen pohjalle, mut eipä mulla mitään pohjaa ollut, 500 sanaa olin kirjoittanut joten netti oli ystävä tässäkin kohtaa. Hyvä puoli oli se että ei sen tarvinnut kun olla max. 10 min pitkä, joten sainkin sen jo neljäksi valmiiksi. Alkupaniikin jälkeen totesin että ei homma nyt mahdoton ole, kun ei 10 min ehdi mahdottomia puhua. Joten helppo nakki. Kai se itse esityskin meni loppuenlopuksi ihan ok. Olen itseasiassa todella onnellinen että sainkin pidettyä sen ennen lomaa jotta ei tartte heti lomalta palatessa miettiä vielä jotain typerää esitystä (esseiden lisäksi). Nyt kun saisin vielä itse esseetä tehtyä niin voisin  melkeinpä rentoutua loman aikana.

Lähtöön on nyt periaattees 2 kokonaistä päivää, koska lähden sitten heti perjantai-päivästä kohti Glasgowta josta lento sitten sunnuntaina lähtee. Mun huone on nyt ollut jo viikon semmoinen sekasotku että jotain sille olis pakko tehdä, mutta samalla tuntuu että vois olla kivempaakin tekemistä. Samoin pitäis saada vietyä jo jotain "turhia" juttuja Suomeen, jotta mulla olis edes pieni mahdollisuus saada tämä huone tyhjäksi heinäkuuhun mennessä. Arjen sankarointia todellakin.

EDIT: Kun olin lopettanut tämän kirjoituksen, mutta en "ehtinyt" vielä julkaista, olen mm. tehnyt smoothieta puoli litraa, katsonut uuden jakson HIMYM:ä (paras sarja ikinä) ja löhönnyt sängyllä koomaten ja blogeja lueskellen. Se siitä aktiivisesta illasta. Koska nyt on tietenkin jo aika mennä nukkumaan ;)

Kansanmusiikkia

Tuli viikonloppuna, juurikin sitä rugbya katsellessa mieleen tehdä seuraavanlainen lista. Aika lyhythän siitä tuli, mutta toisaalta, en siitä kovin pitkää odottanutkaan. Tässä siis mun lempparimusiikkia säkkipillimaasta.

Skotlannin kansallislaulu - Flower of Scotland
Olen katsonut liian usein rugbya ja kuunnellut sen vuoksi tätäkin hymniä muutaman kerran, mutta mikäs siinä, se on todella kaunis laulu (tämä ei ole ehkä paras versio kyllä)



Loch Lomond by Runrig(olen muuten käynyt siellä!). Loch Lomond on siis iso järvi (ei lake vaan loch, kuten täällä sanotaan) n. 30 min matkan päässä Glasgowsta. Ja tätä biisiä oikeasti soitetaan baareissakin, on tullut todistettua sekin.



Ihana Auld Lang Syne, jonka sanat on kirjoittanut Skotlannin "kansallisrunoilija" Robert Burns. Laulu soitetaan vuoden vaihtuessa suuressa osassa englanninkielistä maailmaa ja mun täytyy sanoa että se saa mulla menemään kylmät väreet selkäpiitä pitkin. Tämä versio sattuu olemaan nyt SATC, mutta se oli mun mielestä paras jonka löysin youtubesta.



Nyt mennään kyllä naapurimaan puolelle (hups), mutta kun kaveri on puhunut tästä paljon ja nyt vasta tajusin mikä biisi on kyseessä vaikka hän on siitä monta kertaa puhunut! Pakkohan tämä on jakaa -  eli ihana Galway Girl!



Tässä mun suosikit siis. Ihan kaikki säkkipilli musiikki ei kyllä todellakaan iske, mutta näissä lauluissa on mun mielestä sellaista ihanaa tunnelmaa joka saa hyvälle mielelle!

Kävin myös jo jonkin aikaa sitten (kolmantena vuonna?) katsomassa bändiä nimeltä Red Hot Chili Pipers jotka nimensä mukaisesti soittavat populaarimusiikkia säkkipilleillä. He vetivät ihan mielettömän hyvin koko keikan läpi ja tunnelma oli ihan katossa! Tässä olisi nyt esimerkkiversiona esim Coldplayn Clocks.

"I'm so excited and I just can't hide it, lalala"

Vitsit että olen ollut tänään niin innoissani koko päivän! Yleensä maanantait on harmaita ja ankeita, mutta ei tämä maanantai!

Aamun aloitin juoksulenkillä merenrantaan, auringon lämmittäessä kasvoja ja hupparissa juostessa tuli melkeinpä kuuma. Ei ole parempaa tapaa aloittaa aamu kun juoksulenkilla auringonpaisteessa, meren pauhatessa taustalla. Vaikka olen tämän edellisen lauseen tainnut jo moneen kertaan todeta, mutta kyllä se on vaan niin totta! Toivon mukaan kelitkin jatkuvat samanlaisina koska onhan se nyt vaan niin paljon mukavempaa juosta ulkona auringonpaisteessa kun tallailla juoksumattoa sisällä.

Tänään saatiin vihdoin tietää meidän tiedekunnan valmistujaispäivä kuten Annika mainitsikin jo. Olen tämän jälkeen ollut niin jipoissa ja hyperaktiivinen että ei mitään rajaa. En tiedä mikä siinä on, mutta odotan itse graduation-seremoniaa ihan hirmuisesti. Mun mielestä se koko ajatus ihanasta ja arvokkaasta seremoniasta ja niistä hatuista/viitoista on aivan ihana! En voi myös uskoa että ne oikeesti julkisti valmistujaispäivät maaliskuun puolessavälissä kuten nettisivuilla lupailtiin (täytyy mainita et ei ne päivät viel kyl netissä näky, kaveri tsekkas ilmotustaululta), tämä yliopisto kun ei ikinä julkista mitään ajoissa.

Sanomattakin selvää olen tänään sit ollut puhelimessa äidin kanssa joka on sit ruvennut varailemaan hotelleja, lentoja sun muuta. Minä puolestaan olen keskittänyt huomioni kaapuihin,hattuihin, ohjeisiin ja pukuun. Ja saattanut siinä välissä suunnitella ohjelman sille viikolle. Täytyyhän perheen hieman Skotlantia päästä näkemään. Olenkin miettinyt että must see - juttuja Skotlannissa on ainakin yksi linna, viskitislaamo, isompi kaupunki (kallistun Glasgown suuntaan) sekä jotain Skotti-luontoa, joka tosin hoituu jo aika hyvin ajomatkojen aikana. Tosin viisi päivää on aika lyhyt aika joten minuuttiaikataulu täytyy tehdä - siinä minä olen tosin ekspertti, olen loistava minuuttiaikataulujen suunnittelija (en tiedä onko se hyvä vai huono juttu).

Kävelen usein ison seinänkorkuisen lakanan ohi, jossa lukee:

"The World Awaits your graduation"

University of Aberdeen

En nyt ihan tuosta maailmasta tiedä, mutta minä ainakin odotan valmistumistani!

What happens in Vegas, stays in Vegas

Saatoin harrastaa hieman luontokuvailua bussissa matkalla Aberdeenistä Glasgowhon. Bussireitin varrelta löytyy niin kauniita maisemia, että toivoisin välillä pystyväni pysymään jopa hereillä. Minulla kun sattuu olemaan tapana nukahtaa heti kun bussi lähtee asemalta. Perjantaina oli vielä niin kaunis ja aurinkoinen päivä että bussissa istumisen sijasta olisi pitänyt olla samoilemassa jossain vuorilla.

Käytiin perjantaina tsekkaamassa Liam Neesonin uusin leffa Unknown. Jos tykkäsit samaisesta herrasta Takenissa kannattaa käydä tarkastaa tämä. Minä tykkäsin ainakin superpaljon, tälläiset leffat ovat juuri parhautta. Ja oli hetkiä kun puristin seuralaisen kädestä tunnot pihalle kun oli niin jännää..




Lauantaina mentiin juhlistaa iltaa todella makealle klubille Glasgowssa, nimeltään The Arches. Paikka sijaitsee Glasgown rautatieaseman alla, josta tulee myös paikan nimi, paikka kun koostuu isoista "kaariholveista". Hyvää musiikkia (tosin ei ehkä mun tyylilajia, mutta silti), hauskaa seuraa ja ainekset hyvälle illalle on tiedossa!

Sunnuntaina olikin sitten odotettu Aberdeen University Dance Societyn vuotuinen tanssishow. Olin viime vuonnakin katsomassa ja silloin jo tykästyin, oli todella kiva ilta! Noh, tänä vuonna oli luvattu pistää paremmaksi ja se kyllä toteutui. Shown teemana oli Viva Las Vegas ja aivan mielettömän shown he olivatkin saaneet aikaiseksi. Tapahtumapaikkana oli Beach Ballroom joka jo itsessään käy hienosti tuollaisiin tilaisuuksiin mutta muutenkin koko konsepti oli mietitty loppuun asti (tai no ei ehkä ihan, takana istuvat eivät nähneet mitään). Paikalla oli gliztiä, glamouria ja valojen ja kimallusten säihkettä. Oli orkesteri, tulennielijöitä, jönglööraajia, hääkappeli ja pelipöydät. Illan tuotot menivät hyväntekeväisyyden nimissä Unicefille. Olin todella vaikuttunut kuinka hienosti he olivat saaneet koko tilaisuuden järjestettyä, olihan se ihan eriluokkaa kuin viime vuonna. Ja itse esitykset oli hienoja: nykytanssia, hip-hopia, Bollywoodia, balettia, jazzia, breakdancea, salsaa, flamencoa...Mun ehdottomiin suosikkeihin kuului yhden pariskunnan esitys joka oli vailla luokkaansa. Myös hip-hop esitykset oli lähellä sydäntä. Ja Bollywoodissa oli ihan mieletön meininki päällä!
Hurjan hieno ilta siis kaikenkaikkiaan!

Happy,happy,happy!

Ihanaa, viikonloppu edessä!!

Viikko on taas mennyt ihan kamalaa haipakkaa eteenpäin ja kohta huomaankin olevani lentokoneessa matkalla Suomeen lomalle.
Ennen lomaa on kuitenkin paljon hommia ja kivaa tekemistä edessä! Ja pääsiäisloman jälkeenkin on vaikka mitä juttuja tiedossa. Käytin tänään mm. koko 2 h luennon siihen kuinka selailin kalenteria ja olin hypertyytyväinen sen ohjelmatarjonnasta :)

Nyt hyppään kohta kuitenkin bussiin ja suuntaan Glasgowhon viikonlopuksi. Ulkona paistaa aurinko ja reiskat pääsi päälle! Elämä hymyilee!

Viikonlopun ohjelmaan kuuluu rentoilua, ulkoilua ja syömistä. Aika hyvä resepti onnistuneelle viikonlopulle mun mielestä! Sunnuntaina tulenkin sitten hieman aikasemmin takaisin ja illalla suuntamme kavereiden kanssa vuosittaiseen Aberdeen University Dance Societyn järjestämään tanssishowhon, joka on tänä  vuonna luvannut räjäyttää tajunnan. Teemana Viva Las Vegas ja glamour. Luulen että todella hauska ilta siis tiedossa!

weheartit.com

Kohta kotona!

Ennen eilistä en ollut ajatellut pääsiäislomaa sen kummemmin (paitsi sitä lumen määrää joka Suomessa odottaa..yök). Noh, eilen puhuin sitten A:n kanssa ja hän kysy, että odotanko pääsiäislomaa. Sanoin tietysti sen enempää miettimättä kyllä. Ajattelin et ihan kiva mennä takas Suomeen hetkeksi. Sit A kysy että mitä aion tehdä pääsiäisloman aikana. Noh, siitä se innostus sitten lähti!
Aloin kuvailla kaikkea mitä aion tehdä loman aikana ja yhtäkkiä oli innostus tarttunut salamana pöksyihin!

Pääsiäisloman vietto on ihan erinlainen verrattuna joululomaan. Joululomaan kuuluu olennaisena osana se kaikki hössytys, kaikki on kiireisiä ja koko juttu kulminoituu jouluun ja uuteen vuoteen (rakastan kyllä joulua, että en valita)!
Mutta pääsiäisloma on ihan eri! Silloin ei ole mitään erikoista. 3 viikkoa pelkkää arjen tohellusta. Ja sitä odotan aivan innolla! Pääsiäislomalta odotan mitä oudoimpia asioita kun joululomalla olen taas vain innoissani joulusta ja kaikesta hössötyksestä siihen liittyen.

Odotan mm. seuraavia ihania asioita:

Haluan käydä hiihtämässä! Kuntoa pitää jollain tapaa pitää yllä (varsinkin kun  se 10 km juoksu on edessä) joten mikäs parempi tapa kuin käydä hiihtämässä (haluan oikeasti nähdä kuinka monta kertaa loman aikana tämä toteutuu)...

Maitorahkan ja normaalin raejuuston syömistä. Ah, ihanaa...

Koirien kanssa lenkkeilemistä ja puuhastelua...

Sitä että voin kierrellä rauhassa Helsingin keskustassa, tavata ystävät perinteisesti Stockan kellon alla ja käydä ylikalliilla lounailla ja kahvitteluilla...

Äiti-tytär päivää joka on jo varattu...

Saunaa (monta sydäntä tähän perään)...

Kaikkien ihanien kavereiden tapaamista ja mahdollista road-trippiä Turkkuseen päin?

Sitä että pääsen taas äidin laukkuvarastolle ja kenkäkaapille kohnimaan uusia tulokkaita joita voin varastaa käyttööni...

No niiden edellisessa postauksessa mainitsemieni kuvien laittamisen omaan "Legendaarinen kesä vm. 2010!) albumiin....

Kirjojen lukemista ja meidän kodin ihanaa kirjahyllyä...


Sitä että voin mennä isäni kanssa meidän kyläkuppilaan lounaalle ja kaikki tietää ja tuntee toisensa...

Sanoinko jo kaikkien ihanien kavereiden tapaamista?

Ylipäätänsä sellaista täydellisen stressitöntä lomaa joka on täynnä pieniä arkipäivän juttuja ja vaan sitä "normaalia" Suomi-elämää (kuten suomalaisessa ruokakaupassa käyminen, yllättävän terapeuttista hommaa)...


Todellisuudessa kohta alkaa pukkaamaan stressi päälle, koska lähtöön on todella enää 10 päivää (iik, apua, kääk) ja mulla on yliopistohommat vielä ihan vaiheessa. Ja stressittömän loman edellytyksenä on että saisin edes yhden esseen tehtyä. Ja noista 10 päivästä 4 menee Glasgowssa, jolloin en tee mitään kouluhommia. Ja sen sijaan että nyt tekisin kouluhommia, kirjoittelen blogiin. Huah, when will I learn?


P.S. Olen lukenut blogitekstejäni ekalta vuodelta jolloin tuskailin esseiden kanssa joiden maksimi sanamäärä oli 2500. Nyt se on siinä 4000-5000 sanan välissä. Sanamäärä muuttuu, tuskailu ei. Sitä se yliopistoelämä on.

Sushia ja esseitä

Täällä on jo muutaman päivän satanut kissoja ja koiria taivaan täydeltä. Ja arvatkaa vaan kenen sateenvarjo on rikki? Arvasin kyllä että ne upeat keli kostautuu jossain vaiheessa ja tässä sitä nyt ollaan. Ärsyttävää.

Eilinen päivä meni ihanan leppoisissa tunnelmissa, tällä viikolla (normaalista poiketen) luentoja on vasta perjantaina. Tiistain Human Rights-kurssin luentoja ei ole, koska meidän kuuluu työskennellä tällä viikolla meidän esseiden parissa. Torstain Extreme Right-seminaaria ei ole, koska torstaina on joku luennoitsijoiden lakkopäivä (eläkkeistä sun muuta). Noh, enpä valita.

Eilen illalla käytiin Yo Sushissa syömässä. Kyseessä on ravintolaketju jonka putiikkeja löytyy ympäri Brittejä, ja ravintolalla on hauska periaate, että haluamiasi annoksia voit ottaa suoraan liukuhihnalta ja erivärisille lautasille kuuluu eri hinta. Sushi on mielettömän hyvää ja wasabi todella vahvaa (nim.kannattaa laittaa heti suoraan sitä wasabia enemmän, jotta ainakin hengitystiet avautuu kunnolla). Maanantaisin heillä on "Blue Monday" jolloin nimensä mukaisesti kaikki lautaset on sinisiä ja maksaa £ 2.30/annos. Suosittelen lämpimästi käymään, liukuhihnaidea on kiva ja muutenkin koko paikka on kiva. Ei varmasti vedä vertoja joillekkin tunnelmallisille ja "oikeille" sushiravintoloille, ketju kun kuitenkin on, mutta serves it purpose really well!

Tänä aamuna sain jonkun mielihäiriön ja olin jo klo.08.00 salilla, jossa vedin sitten himotreenit ja ysiltä olinkin jo lähdössä takaisin kotiinpäin. Vaikka päivä alkoikin hyvin, niin jäinpä sitten tietenkin jumittamaan kotiin useaksi tunniksi vaikka koko päivän tarkoituksena oli tehdä Human rights-kurssin esseetä kirjastossa. Tehokasta työaikaa esseeseen tuli käytettyä ehkä tunti. Pääsin kirjastoon vasta kahdeksitoista, sit yhdeltä pitikin mennä  jo lounaalle, kahdelta nähdä kaveri kahvilla ja olinkin sitten vasta kolmen jälkeen uudestaan kirjastossa. Huomenna paremmalla onnella toivottavasti.

Olen innostunut taas tekemään erilaisia smoothieita. Mikään ei toimi parempana väli-/iltapalana kuin ihana hedelmäsmoothie! Tällä kertaa omani koostui kreikkalaisesta jugurtista, banaanista, päärynästä, pomegranate mehusta. Tällä kertaa lisäsin myös teelusikallisen kaakaojauhetta mukaan, ja nam,nam että oli hyvää! Nyt onkin tämän parissa hyvä nauttia loppuillasta katsellen Fast & Furious 4  (todella laatuelokuva, I know) ja nauttien siitä että voi olla sisätiloissa peittojen välissä kun ikkunaan hakkaa raivokas sade!

200 kuvaa tulossa

Nyt riittää ainakin puuhaa pääsiäisloman ajaksi (ihan kuin ei muuten muka riittäisi). Tilasin nimittäin extrafilm.com sellaset 200 valokuvaa viime kesästä, jotka pitäis laittaa nyt sit kansioon. Tuli kyllä niin ihania muistoja taas mieleen viime kesästä ja tietenkin kamala kesäkaipuu tänne sateen keskelle.
Viime kesä oli kesistä parhain, upeat säät tietenkin suosivat meitä ja oli paljon kivaa tekemistä koko kesän ajalle.
Toivottavasti ensi kesästä tulisi yhtä hieno, ja toisaalta varmasti tuleekin, olenhan taas kesän viettämässä Suomessa.

Kahvihetkiä Kauppatorilla

Mun ultimate lemppariasioita kesässä on ylipäätänsä se valon määrä (paljon helpompi herätä töihin), jäätelö, lounastauot puistoissa, mansikat, iltauinnit, rentous, letut, mökkeily ja lämpö.

Muurinpohjaletut on ihan parhautta

Kesä ja mansikat!

Juhannus

Kesällä voi mennä myöhään nukkumaan ja silti herätä suhteellisen pirteänä heti aamusta. Parhautta on erilaiset kesäjuhlat, kuten grillibileet, festarit ja puutarhajuhlat. En olekaan moneen vuoteen käynyt festareilla, ehkä tänä kesänä olisi aika korjata tämäkin epäkohta. Kesäisin elämä on ihanan rentoa ja ihmisetkin on paremmalla tuulella.

Kesäiset piknikit kavereiden kanssa kuuluvat olennaisena osana mahtavaan kesään. Myös Helsinki on ehdottomasti parhaimmillaan kesäaikaan (niinkuin kaikki muutkin Suomen kaupungit). Kesällä mulla ei tule ikinä matkakuumetta minnekkään muualle, Suomen kesä riittää!

Kaipaako kukaan muu jo kesää?

All that jazz

Kuuntelen tässä ihanaa Leona Lewisia youtubesta ja nautiskelen siitä kun elämä on niin ihanaa! Tämä viikonloppu oli aivan täydellinen kaikin puolin. Hyvää seuraa, musiikkia, ruokaa ja nautiskelua. Ihania kavereita ja ihania hetkiä yhdessä.

Perjantaina käytiin katsomassa elokuva nimeltä Fair Game, joka perustuu tositapahtumiin, Valeria Plamen muistelmiin. Wikipedian tiivistelmä leffasta on seuraava:

"Plame's status as a CIA agent was revealed by White House officials allegedly out to discredit her husband after he wrote a 2003 New York Times op-ed piece saying that the Bush administration had manipulated intelligence about weapons of mass destruction to justify the invasion of Iraq."
Tykkäsin leffasta todella paljon, en tiedä oliko sen takia koska opiskelut liittyy niin läheisesti tähän aiheeseen vai muuten vaan, mutta voin suositella lämpimästi. 


Täällä on ollut koko viikonlopun ihan superankea keli, joten lauantai menikin pitkälle sisätiloissa oleskellessa ja illalla kokkaillessa nami ruokaa ja ihania brownieita jälkkäriksi. Käytiin kaupassa ja sen 15 min sisään kun piti kävellä takaisin kotiin, ehdittiinkin kastua ihan läpimäriksi. 
Illaksi kaveri oli kuitenkin ehdottanut hauskaa ja hieman erilaista ohjelmaa. Nimittäin Aberdeenissä on käynnissä Aberdeen Jazz Week ja päätettiin lähteä kuuntelemaan salsa bändiä (kyllä, kuului osaksi Jazz-viikkoa) El Salsonia. Oli ihan mielettömän kiva ilta hyvän musiikin ja ystävien seurassa - ja uskaltauduttiinkin hieman tanssilattialle pyörähtelemään vaikka tekniikka ei ollutkaan ihan hallussa... 




Loppuilta päättyikin siihen että koko porukka tuli meikäläisen luokse syömään pellillisen "mokkapaloja" iltapalaksi ja keskustelemaan politiikasta (ei sinänsä ehkä paras idea siihen aikaa yöstä). Ihan superkiva ilta siis kaikenkaikkiaan.

El Salson

Sunnuntaina keli jatkui ankeampaa ankeampanakin joten päätettiin korvata karsea keli ihanalla creppi-aamiaisella kotona tehdyn smoothien kera. Ihan parhautta. Vietettiin rento päivä katsellen rugbyä (kuulemma joka supertärkeä Calcutta Cup Skotlannin ja Englannin välillä, valitettavasti Englanti voitti). Voin kertoa että oli hieman ähky olo kun oli vetänyt nuo kaikki crepit ja smoothien vielä päälle. Illalla vielä ylitin kaikki kokkaustaitoni ikinä ja väänsin täytettyjä paprikoita, ja ai että ne oli hyviä. Hyvin ruokapainotteinen viikonloppu siis kyseessä!

Sunnuntai-illan kruunasi vielä kun rakas ystävä ekalta yliopistovuodelta saapui Aberdeeniin pikavisiitille, ja muistojen kunniaksi mentiin Bar Revolutioniin drinksuille. Ihanaa että vaikka aika vierii eteenpäin ystävät pysyy ennallaan! Näihin tunnelmiin olikin ihana päättää mitä mainioin viikonloppu!

Opiskelu Skotlannissa

Eka päivä, ja järkyttävä tukka

Nyt kun opiskelu täällä Skotlannissa alkaa olemaan loppusuoralla ja heinäkuussa pitäisi todella saada undergraduate- paperit takataskuun ja lähteä haistelemaan uusia tuulia, olen pohtinut aikaani täällä aika paljonkin. Monen muunkin blogista olen näitä pohdintoja opiskelusta Skotlannissa lueskellut. Joten tässä tulee hieman analyysia kuluneestä neljästä vuodesta, höystettynä kuvilla näiden vuosien varrelta.










Lukion toisella olin vielä vakuuttunut hakevani oikikseen opiskelemaan, mutta sitten lukion lakitiedon-kurssi käänsi pääni. Tykkäsin kurssista itseasiassa todella paljon, mutta huomasin että mentaliteetti "mitä jos olisikin tapahtunut näin" ei sopinut minulle. Hermo kärähti. Nyt vielä myöhemminkin tiedostan, että oikis ei olisi ollut oikea paikka minulle. Sen jälkeen haku valtiotieteellisen kv-politiikan linjalle tuntui ainoalta oikealta ratkaisulta. Noh, ensimmäisellä hakukerralla paikka ei auennut ja vietin vuoden opiskellen liiketaloutta amk:ssa. Siinä muuten huomasin, että myöskään tuo liiketalous ei todellakaan ollut minun alaa. Miten sitten päädyin hakemaan ulkomaille opiskelemaan?

Viskitislaamo vierailu

Pikkujoulubileet 2007

Moni täällä teki täysin tietoisen valinnan ja haki ulkomaille opiskelemaan ja oli oikeasti tutkinut eri vaihtoehtoja ja perehtynyt asiaan. Minun perehtyminen asiaan tapahtui isäni ex-kollegan pojan välityksellä. Kuulin ensimmäistä kertaa mahdollisuudesta opiskella ulkomailla juurikin tätä kautta, ja kun vielä asiaan lisäksi lukukausimaksujen puutteen, kuulosti koko homma aika hyvältä. En ollut ikinä lukiovaihdossa, koska silloin en halunnut pitää valivuotta. Näin jälkeenpäin ajatellen en kadu sen enempää päätöstäni. Koen tosin että olisi ollut hyödyllistä kartuttaa kielitaitoa jo lukioaikoina. Eli olisi ollut hyödyllistä mennä jonnekkin muualle kuin englanninkieliseen maahan vaihtoon. Monella kaverillani onkin juuri se etu, että he menivät ei-englanninkieliseen maahan ja puhuvat nyt sujuvasti ranskaa, espanjaa tai esim. saksaa. Se vähän harmittaa etten omalta osaltani osaa kuin englantia sujuvasti.
Anyways, en siis ollut lukiovaihdossa mutta ajatus opiskelusta ulkomailla kiehtoi minua aina ja kun mahdollisuus aukeni, niin tietenkin siihen tartuin.

Haha, good old times, eh?

Pääsin sitten Aberdeeniin opiskelemaan, enkä edes itseasiassa hakenut minnekään muualle. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ehkä ollut järkevää hajauttaa tätä hakuprosessia myös muihin kaupunkeihin :)
Aberdeenissä minua kiehtoi juuri ajatus että voisin opiskella Joint Honours-tutkinnon - sekä politiikka että kansainvälisiä suhteita. Suomen ja Skotlannin välinen ero näissä aineissa vaikuttaa melko suurelta. Kumpi on parempi vaiko ei kumpikaan on vaikea lähteä analysoimaan kun en ikinä ole Suomen yliopistossa tätä ainetta lukenut. Varmasti eri ihmisille sopii eri tyyli. Minulle tuntuu sopivan tämä  Skotlannin tapa opettaa näitä aineita. Voin kyllä sen verran kertoa, että nautin suunnattomasti enemmän aineista täällä kun vertaan niitä siihen valtsikkaan lukemaani pääsykoekirjaan joka oli ehkä tylsin opus ikinä.

Frankfurtin kentällä, edessä lento Montrealiin ja vaihtovuoden alku

Kun olin jo hyväksynyt opiskelupaikkani Aberdeenissä ja olin päättänyt vakaasti lähteä, löysin sitten ensimmäistä kertaa isory.org keskustelupalstan. Ja voin kuulkaa kertoa että siinä vaiheessa meni melkein pupu pöksyyn. Tunnuin löytäväni keskustelupalstalta vaan ne negatiiviset asiat Briteissä opiskelusta.
Syksyllä 2007 lähdin sitten ristiriitaisin tuntein kohti Skotlantia. Toisaalta olin innoissani, toisaalta muuttaminen toiseen maahan tuntui liian isolta askeleelta. Taas näin jälkeenpäin ajateltuna eihän se sitä ollut. Lentokoneet kulkee ja ei se muuttaminen Britteihin loppuenlopuksi niin iso juttu ollutkaan.
Lähdin asenteella, että "jos en tykkää, voin aina tulla pois". Suurin huoleni ei todellakaan ollut kielitaito tai että pärjäänkö yliopistossa, vaan että löydänkö kavereita :)

Kanada 2008-2009

Noh, löysinhän minä niitä kavereita. Ja ensimmäisen joululoman jälkeen odotin innoissani paluuta takaisin yliopistoelämään. Ja pärjäsin yliopistossa ihan hyvin. Ja pääsinpä jopa sitten vaihtoon. Eli vaihtoehto Suomeen palaamisesta ei ollut enää ajankohtainen. Olen monta kertaa lukenut blogitekstejäni taaksepäin ja löysinpä sieltä muistelun myös ensimmäisen vuoden toukokuulta, jossa mietiskelin kulunutta vuotta. Siitä tekstistä paistoi kyllä onnellisuus läpi!

Montreal

En ole koskaan katunut tänne lähtöäni. Tottakai tässä maassa on paljon vikaa, mutta toisaalta, onko olemassa täydellistä maata? Olen sitä mieltä, että jos sinulla on mahdollisuus vaikuttaa elämääsi niin tee niin. Ei se ketään auta jos et viihdy Briteissä ja tykkää opiskelusta täällä (tai oli kyseessä mikä tahansa maa). Silloin pitää tehdä päätöksiä. 4 vuotta on ihan turhan pitkä aika viettää valitellen ja onnettomana. Minä olen viihtynyt täällä erinoimaisen hyvin, sen takia päätinkin jäädä. Jos en olisi kokenut viihtyväni, olisin toivottavasti palannut Suomeen ja hakenut uudestaan valtsikkaan. Mutta se ei enää alun sopeutumisen jälkeen edes tuntunut vaihtoehdolta.

En ole kokenut jääväni mistään paitsi vaikka Suomeen en päätynytkään opiskelemaan (paitsi ne vuosijuhlat, hmph). Olen saanut kivoja tilaisuuksia, päässyt näkemään maailmaa ja ehkä kasvamaan ihmisenä. En myös millään tavalla halua "kritisoida" Suomea ja yliopistoa siellä, ihan samalla tavalla siellä opiskellessa saa niitä ihania ystäviä ja kokemuksia. Minä vaan satuin lähtemään tänne. Ja olen supertyytyväinen päätökseeni.

Nyt olen kuitenkin onnellinen että tämä ajanjakso elämässäni on kohta ohi. Ja todella onnellinen että se tapahtui. 3 vuotta Aberdeenissä oli hauskaa aikaa, mutta nyt on aika vaihtaa maisemaa ja kokeilla uusia uria. Toisaalta tuntuu haikealta, olen saanut täältä niin ihania (elinikäisiä toivottavasti) kavereita että välillä halu jäädä tähän elämään on kova. Varsinkin kun monet kaverit eivät vielä valmistu tänä kesänä. Ja varsinkin kun tulevaisuus on vielä auki.

Lontoo 2010

Sen verran haluaisin sanoa, jos joku siellä ruudun takana miettii ulkomaille lähtöä mutta ei ole ihan varma. Tuntuu ettei uskalla.

Jos sinulla vain on mahdollisuus, niin lähde ihmeesä. Äläkä välitä mistään kauhukertomuksista. Koska loppuenlopuksi sinä pystyt muodostamaan juuri ne omat mielipiteet. Sinä päätät tykkäätkö vai et. Lähtö esim. Britteihin ei ole peruuttamatonta. Jos paikka ei tunnu omalta, voit aina palata takaisin kotiin ja kukaan ei sinua siitä tuomitse. Voit sanoa kokeilleesi ja sanoa ettei se ollut sinun juttusi. Ainakin yritit, ja koskaan ei tarvitse miettiä "mitä jos?". Aina kannattaa yrittää, siinä harvoin menettää mitään.

Tottakai minäkin olen miettinyt välille, että "mitä jos olisinkin jäänyt Suomeen?". Välillä ajattelen että se olisi ollut niin paljon "helpompaa" jäädä Suomeen. Ei tarvitsi pohtia missä maassa seuravaaksi asuu, tai miten mahdollisen parisuhteen käy. Tai mites sitten perhe? Mutta toisaalta, elämä on valintoja täynnä ja olen kuullut että välillä täytyy luopua jostain saavuttaaksen unelmansa. Ja en ole vielä kunnolla katunut päätöstäni kertaakaan.

Olisi hauska kuulla muiden Briteissä opiskelevien tai opiskeluun aikovien näkemyksiä asiasta!

Valittamisesta valoisuuteen

Mua naurattaa nyt kymmenen aikaa illalla tämän päivän kulku. Aamulla kaikki oli hyvin, sit puolen päivän jälkeen tapahtui niin monta ärsyttävää juttua että hyvä etten muuttunut punaiseksi ja ruvennut ahmimaan kahta jäljellä olevaa Fazerin levyä naamariin. Kuuden jälkeen kaikki oli taas kuin ruusuilla tanssimista ja nyt kymmenen aikaa illalla painaa väsy päälle mutta olo on onnellinen! Yleensä en itse tykkää lukea valitussaarnoja, mutta nyt saattaa tulla hieman valituksenomaista vuodatusta ;)

Aamulla (eli klo.10.00) treffasin kaverin Hubissa ja tehtiin pari tuntia tehokkaasti kouluhommia. Eli in reality, sain kaksi sähköpostia kirjoitettua aikavälillä 10-12, sekä yhden kirjeen lähetettyä. Nämä kolme hommaa olivat oikeasti tärkeitä, mutta onhan se säälittävää että blogien lueskelu ja facebookkailu meni kouluhommien ylitse ( kuten tavallista). Eiköhän se motivaatio kouluhommien tekoon jostain kohta löydy (toivottavasti), koska en todellakaan jaksa viettää pääsiäislomaa analysoiden kuka äänestää äärioikeistoa Euroopassa.

Todella, tähän saakka oli päivä mennyt oikein hyvin. Ehdin nauttimaan maukkaan lounaan kavereiden kanssa ja käymään vielä salillakin. Ja hymyilytti. Sitten alkoi keittämään. Yritin todella varata lentolippuja kevätloman ajaksi Suomeen. Prosessi itseasiassa alkoi jo Hubissa istuskellessa, mutta kun yritin maksaa niitä luottokortilla niin Supersaver.fi ilmoitti, että jos maksat luottokortilla on ekstra maksu 11 euroa. Siis 11 euroa?!? Noh, täytyi odottaa sitten iltapäivään että sai taas pankkitunnukset käsiin. Salin jälkeen rupesin taas varailemaan lentoja kyseiseltä sivustolta, sieltä kun löytyi se paras vaihtoehto. Tällä kertaa kun klikkasin päästäkseni maksamaan, ilmoitti palvelin että tätä lentoa ei enää ole. Aha. Laske kymmeneen. Päivitä sivu ja löydä saman lento jota yritit 5 sekuntia sitten varata, mutta vain 50 euroa kalliimpana. Laske sataan. Yritä löytää muita vaihtoehtoja, mutta loppuenlopuksi joudut tyytymään siihen lentoon joka kallistui 50 eurolla sen 5 sekunnin aikana. Kerron muuten että tietokone lensi melkein päin seinää tässä vaiheessa. Toivottavasti joku muukin inhoaa lentolippujen varaamista yhtä paljon kuin minä.
Lopputuloksena minulla on nyt kuitenkin lennot Suomeen. Se mikä ei naurata, on että lento lähtee 06.00 aamulla Glasgowsta (jonne kyllä olen muutenkin menossa vkl, mutta silti, 06.00!!). Hipheihurraa.

Tämän jälkeen saan mailin eräältä taholta, jonka vastaus minun lähettämääni mailiin ei ollut se mikä toivoin. Tiedän että tämän maan yliopistosysteemi on hyvin joustamaton, mutta ennen se ei ole häirinnyt minua. Nyt se häiritsee ja paljon. Se on suunnitelmieni tiellä ja punon juonia jolla saisin tahtoni läpi. Odotukset eivät ole kuitenkaan turhan korkealla ja se masentaa jo valmiiksi.
Tämän jälkeen ohjelmaan kuului UNYSA:n komitea kokous, jossa kaverin kanssa purettiin hammasta kun hommat ei edennyt. Yleensä nämä komitea kokoukset ovatkin juuri tälläisiä - kaikki puhuu päällekkäin aivan turhista ja mitättömistä asioista ja loppuenlopuksi ei saada mitään aikaa. Mikään ei ole rasittavampaa kuin kokoustaminen tyhjästä.

Onneksi päivä kuitenkin parani kun jäätiin kaverin kanssa istuskelemaan kahville ja punottiin ihania suunnitelmia kaikkien päänmenoksi. Naureskelin koska muistan kun vielä pari viikkoa sitten sanoin, että tuppaa olemaan vähän tylsää kun ei ole mitään tekemistä, mutta kyllä se tilanne aina muuttuu loppukevättä kohti. Ja niinhän se muuttuu. Viimeisille viikoille ennen pääsiäislomaa on vaikka mitä (kivaa) tekemistä ja eipä tuo pääsiäisloman jälkeinenkään aika kovin rauhalliselta näytä. Ihanaa!

Kalenteri sylissä punottiin suunnitelmia

Illalla kävin vielä kuuntelemassa Politics & IR societyn  Political communication workshopin, jossa puhetta oli pitämässä NUS:n (National Union for Students, ehkä? Opiskelijoiden kattojärjestö jokatapauksessa) edustaja. Hän keskittyi kertomaan puhumisesta yleisölle ja vitsit että olikin hyvä ja hyödyllinen workshop. Saatiin paljon käytännön vinkkejä hyvän puheen pitämiseen ja päästiin itsekin kokeilemaan taitojamme. Puheen pitäminen ei ole ikinä helppoa ja se on todellinen taitolaji. Edes kaikki politiikot eivät ole hyviä puhumaan yleisölle ja sitä politiikka kuitenkin pohjimmiltaan on - puhumista kansalaisille jotta saa kantansa läpi ja sitä kautta ääniä. Ylivoimainen lempparini mitä tulee yleisölle puhumiseen on Stubb, jonka olenkin kuullut puhuvan monta kertaa ja hän aina onnistuu pitämään yleisön otteessaan.

Huomenna onkin jo torstai. Minnes se viikko taas meneekään..

P.S. Olen ruvennut ikävöimään erityisesti kahta asiaa joita aion kuluttaa massiiviset määrät kun pääsen Suomeen : maitorahka ja kunnon raejuusto (täällä raejuusto on oudon vetistä)

Dilly dally

Sinne meni taas yksi viikonloppu. Miten ne viikonloput meneekin aina niin nopeasti ja sit arkipäivät menee normaalilla rytmillä ja hitaasti. Viikonloppu meni todella suhteellisen rennoissa tunnelmissa Glasgowssa, hieman juhlien Kanada-teemalla ja katsellen leffoja ja nauttien epäterveellistä ruokaa. Tulin takaisin todella vasta tänään, ja olenkin ollut ihan sunnuntai-fiiliksissä. Keskityin tällä kertaa maisemien katseluun bussimatkalla aika ahkerasti kun jotenkin ulkona tuntui olevan niin keväistä, että vaikka Suomeen olenkin innoissa menossa lomalle niin sitä lunta en kaipaa yhtään näiden keväisten maisemien jälkeen. Matka Glasgowsta takaisin taittui todella näissä tunnelmissa, vaikkakin nuo Extreme Right artikkelit joita yritin matkan aikana lukea, olikin niin mielenkiintoisia että nopeasti tuli uni silmään..Miten näissä kuvissa nuo maisemat näyttävätkin noin vihreiltä.

Oltiin tänään keilaamassa UNYSA-societyn kanssa ja hauskaa oli (varsinkin kun me suomalaisina oltiin voittajia). Rannan viihdekeskuksen keilahallissa on aina maanantaisin tosi hyvä diili opiskelijoille, keilaus maksaa silloin vaan 99 penceä, plus £ 1 kenkävuokra. Joten todella hyvä hinta kyseessä! Me kaverin kanssa näytettiin mistä on suomalainen sisu tehty ja pistettiin muita ihan 6-0! Lopputuloksena me oltiinkin kärkisijoilla 1. ja 2. Noh, voittohan ei ollut se tärkein asia tässä vaan hauskanpito!

Tällä viikolla pitäisi ihan selkeästi tsempata näiden yliopistohommien kanssa, pääsiäislomaan kun on enää se vajaa 3 vko ja jos mielin nauttia lomasta vapaana naisena ilman kouluhommia, olisi aika varmaan tehdä asialle jotain. Periaatteessa kevään kouluhommat koostuu kahdesta esseestä (4000 & 5000 sanaa) plus yhdestä presentaatiosta. Ja tietysti tentit sitten toukokuussa. Eli hyvin,hyvin, kohtuullisesta työmäärästä puhutaan. Molempien esseiden deadline on 1-2 vko sisään pääsiäislomasta, joten olisi tietysti kiva saada ne melkein valmiiksi ennen lomaa, jottei tarvitsisi sitten loman aikana säätää. Minä kun olen keksinyt lomalle Suomessa jo niin paljon muutakin tekemistä kuin yliopistohommia....

Just like Disneyland

Kuinka säälittävän onnellinen ihminen voi olla päästessään käymään Ikeassa? Vastaus: hyvin, hyvin säälittävän onnellinen!

Ei voi olla muuta kun onnellinen jos saa vielä suklaatakin!

Meillä todella starttasi roadtrip klo. 06.00 kohti Edinburghia. Toisaalta ei voi kyllä yhtään valittaa aikaisesta noususta kun sekä minä, että kaverini nukuttiin koko matka sikeästi kun kuski joutui selviämään aamuruuhkista.
Matkan päätarkoituksena oli todella viedä auto korjattavaksi, jonka takia ensimmäinen stoppi olikin pieneen kylään, hieman Edinburghin ulkopuolella. Pieni kylä olikin hyvin viehättävä (mielessä vertaan aina kaikki kylät täällä Emmerdaleen) jossa vietettiinkin sitten tovi. Keli suosi meitä ja aamu oli aivan ihana joten samoiltiin reilut 2 h päättömästi ympäri maisemia kunnes palattiin "korjaamolle", joka tässä tapauksessa oli kuskin kaukainen tuttava. Täytyy kyllä sanoa että brittiläinen (skottilainen?) vieraanvaraisuus on aina omaa luokkaansa, ja aina kun olen käynyt jonkun paikallisen kotona, ensimmäinen ajatus joka putkahtaa mieleen on "onpa kaikki ystävällisiä".

Maailaismaisemaa..

Kun auto oli taas tuunattu kuntoon, oli aika lähteä Ikeaa (josta saatettiin käyttää myös nimeä Disneyland) kohti. Oltiin kun lapset karkkikaupassa kun päästiin sisälle asti. Pohdiskeltiin oikeasti kyllä, että ollaanko hieman säälittäviä kuin näin paljon innostutaan jostain Ikeasta, mutta...tunnelma oli jotenkin vaan niin ihanan skandinaavinen! Vessoissakin oli vaan yksi hana!! Mutta luonnollisesti kaikki muu kulki väärinpäin (eli kassat vasemmal eikä oikeal puolella).

We love Ikea!!

Ensimmäisenä kävimme tietenkin lihapullien ja Daim-kakun kimppuun ja ah, se oli suurta rakkautta. Sen jälkeen alkoi armoton shoppailu, ja vaikka yritinkin pitää kukkaronnyöreistä kiinni ja järjen päässä (ottaen huomioon, että muutan tästä asunnosta viim. heinäkuussa) tuli sitä jotain pientä ostettuakin. Mutta vain hyödyllistä tavaraa ja tavaraa jonka saa pieneen tilaan muuttaessa. Pieni kuriositeetti tähän yhteyteen. En tiedä millä tavalla, tai minkä norsun tarvitsen tyhjentämään tämän huoneen siinä vaiheessa kun muutto on edessä. Mulla on kamaa jaettavana kuin pienelle kylälle ja tällä hetkellä suurin toivo makaa sukulaisteni harteilla jotka tulevat valmistujaisjuhliini. Olen laskenut että 10 kg/per sukulainen ja minulla on ehkä toivoa saada tämä huone tyhjäksi. Ehkä.
Ikeassa kun oltiin, niin tietenkin lipsuttiin "pimeällä puolelle" ja ostettiin ruotsalaista suklaata. Marabou, mmm!! En tiedä muista, mutta minä en ainakaan henk.koht. voi syödä sitä kauheata Cadburyn normaalia suklaata jota täällä myydään. Se on mun mielestä aivan kammottavaa moskaa, joten sen takia Maraboun ostaminen oli täysin oikeutettua.

Meidän kolmen ostokset

Maybe a little bit?

Oli siis hauska päiväretki, ja oli hauska päästä sen "normaalin" reviirin ulkopuolelle. Nyt taas jaksaa Maraboun ja uuden kynttilöiden avulla!

Sun, sun, sun

Maaliskuun ensimmäisen päivän kunniaksi sain kääntää uuden lehden seinäkalenterista, joka näyttää tältä:

Pakostakin tulee hyvä mieli! Tosin samalla en voi uskoa että ollaan jo maaliskuussa! Olen ikuinen aikapäivittelijä, tiedättekö sellainen ihminen joka jaksaa aina päivitellä että miten tämä aika kuluu niin nopeasti! Tuntuu että tätä viimeistä yliopistovuotta ei ole enää kauan jäljellä. Eikä sitä olekaan. Ja kohta pitäisi tietää mitä tekee ensi syksynä. Iik, apua, kääk. Hauskinta tässä kuitenkin on, että meillä ei todellakaan ole vielä tietoa valmistujaispäivästä. Valmistujaisviikko on ollut jo pitkään tiedossa (heinäkuun ensimmäinen viikko), mutta sitä koska meidän (eli Politics & IR opiskelijoiden) valmistujaispäivä on,ei saadaa tietää kun vasta jossain vaiheessa maaliskuuta. Ottaen huomioon että saadaan yleensä tietää tenttipäivät sellainen 3 viikkoa ennen, ei minulla ole toiveet tämän valmistujaispäivän tietoon saamisen suhteenkaan kovin korkealla. Mutta aina voi luottaa siihen, että se ei ilmeisesti ole perjantaina koska "perjantai on perinteisesti lääkisläisten valmistujaispäivä. Mutta ne voi tietenkin muutta sitä", kuten meille Registrystä kerrottiin. Tämä kaikki epävarmuus on kuitenkin meikäläisen kaltaiselle suunnittelijalle ihan kamalaa.

Täällä on joka tapauksessa aurinkoiset ja ihanat kelit jatkuneet  ja olenkin jo kahden päivän ajan käynyt aamulenkillä merenrannassa. Kuuma on tullut huppari päällä juostessa ja aurinko on ihanasti lämmittänyt (lue= koko naama ihanan helakanpunainen lenkin päätteeksi). Koko päivälle riittää energiaa ihan eri tavalla kun aamun aloittaa reippaalla juoksulenkillä! Toivottavasti sateet pysyy poissa koko loppukevään (not gonna happen).

Muuten tiistaipäivä on mennyt Human Rights- kurssin luennoilla ja seminaarissa. Seminaarissa oli tällä kertaa maakohtaiset presentaatiot, ja yksi ylitse muiden koski presentaatiota jossa opiskelija kertoi Vatikaanin ihmisoikeusrikkomuksista. Todella mielenkiintoinen esitelmä.Minä teen oman esseen ja samalla presentaation Venäjän ihmisoikeistilanteesta. Venäjä ja Venäjän politiikka onkin aina kiinnostanut minua, joten pitäisi olla ihan mielenkiintoista tutkia asiaa syvemmin. Illalla oli vuorossa taas tapahtuma joka liittyi International Development Weekiin ja paikalla oli puhumassa Oxfamin edustaja, heidän tarjoamasta katastrofiavusta Haitille. Puheen jälkeen oli vielä vuorossa MUN ja kuvitteellinen kriisisimulaatio. Tällä kertaa puheenjohtajat olivat keksineent kuvitteellisen kriisin Sudanin ja Egyptin välille, joka koski erityisesti vesikriisiä. Hauska keskustelu saatiin aikaiseksi.

Päänvaivaa on myös aiheuttanut lentojen varaaminen Suomeen pääsiäislomaksi. Tuntuu että en millään löydä lentoja jotka olisivat kohtuuhintaisia, lähtisivät kohtuuaikaan, saapuisivat kohtuuaikaan ja vielä jatkolento olisi samalta kentältä jonne saavut. Tälläisinä hetkinä toivoisin asuvani kaupungissa josta olisi suora yhteys Helsinkiin. Se olisi luksusta!

Päätän tämän täysin päättömän blogipostauksen kertomalla, että mun pitäisi herätä huomenaamulla klo.05.15. Kuudeltä meikäläistä nimittäin tullaan hakemaan oven edestä ja suuntaamme nokan kohti Edinburghia. Kaverin kämppiksen pitää viedä auto huoltoon ja me mennään mukaan jotta päästää Ikeaan syömään lihapullia ja ostamaan jotain ruotsalaisia herkkuja, jotka iskee meihin suomalaisiinkin. Road-trip ja Ikean (ruotsalaiset) lihapullat siis odottaa!