Sunnuntain ruokafestivaalit

Oltiin edellisellä vierailulla huomattu että Calke Abbeyn tiluksille järjestetään näin lokakuun lopussa paikalliset ruokafestivaalit, ns. Fine Food Festival. Päätettiinkin viime sunnuntaina piipahtaa paikalla tsekkaamassa herkut ja samalla heittämässä lyhyt kävelylenkki tiluksilla jotta saatiin vähän raitista ilmaa. Viikonloppu kun meni pitkälti rentoutuessa (sisätiloissa) ja syöden.

Viikonlopun teemaan sopi siis hyvin ruokafestivaalit kauniissa kartanotiloissa. Tilaisuuden kantavana ajatuksena oli lähiruoka, eli kaikki tuotteet ja myyjät sijaitsevat 30 mailin säteellä Calke Abbeystä. Paikalla oli ehkä 15 eri yrittäjää jotka myivät toinen toistaan herkullisempia tuotteita. Paikalla myytiin myös olutta, siideriä ja erilaisia viinejä ja olisikin mielenkiintoista tietää minkälaisia rajoituksia Briteissä on alkoholin myynnin suhteen tälläisillä festareilla, varsinkin verraten Suomeen ja siihen viimeaikaiseen viski-kohuun.

Me ostettiin lounaaksi scotch eggsit, jotka on aika hassuja. Ne muistuttaa ulkomuodoltaan sellaisia isoja lihapullia mutta sitten niiden sisältä löytyy keitetty kanamuna. Aika outo ruoka ja en ole vieläkään ihan varma mitä mieltä olen niistä. Mietin aina että kenellä on oikeasti tullut mieleen että tehdäänpä iso lihapulla mutta laitetaan sen sisälle kanamuna? Jälkkäriksi taas vedettiin sairaan hyvät muffinsit (lemon merengue & strawberry cheesecake). Iltaa varten napattiin vielä mukaan ihanaa vanilija fugdea. Onnistunut reissu siis ruokien suhteen! Rakastan muutenkin tälläisiä pieniä lähiruoka yrittäjiä ja sanoinkin poikaystävälle että voisin hyvin vaihtaa ammattia leipuriksi jolla olisi söpö pieni leipomo jossain maalaiskaupungissa ja sitten tulisin tälläisille festareille myymään ja promoamaan omia tuotteita.

Sulateltiinkin lounasta sitten pienellä kävelylenkillä ja vihdoin löydettiin se puuhun köytetty keinu jota jo edellisellä kerralla etsittiin! Nyt oli kyllä jo ruskan värit ihan erilailla nähtävissä verrattuna viime kertaan, toisaalta, onhan nyt ollut jo reippaasti kylmempää kun kuukausi sitten jolloin huhkin menemään samalla alueella pelkällä topilla.

Juuri sopivan rentoja sunnuntaipäivän aktiviteetteja - ruokaa ja leppoisaa kävelyä, ei voisi parempaa toivoa!

"Sä matkustat niin paljon"

Eräs kaverini totesi otsikon lauseen Pietarista otettuun instagram-kuvaani pari viikkoa sitten ja se sai minut pohtimaan matkustustani enemmänkin. 

Erään uusimman tutkimuksen mukaan suomalaiset matkustavat eniten maailmassa, peräti 7.5 matkaa vuodessa. Seuraavaksi eniten matkustivat Jenkit, tosin suurin osa heidän matkoistaan suuntautui kotimaan rajojen sisäpuolelle. Ymmärrykseni mukaan tähän tutkimukseen laskettiin myös suomalaisten reissut omalle mökilleen joten ei ihmekään jos se luku nousi niin korkeaksi! Kolmanneksi sijoittui ruotsalaiset. 

Omasta mielestäni en ole matkustanut paljon tänä vuonna. Viime vuonna matkustin mielestäni aika paljon mutta tänä vuonna määrä on ollut huomattavasti vähäisempi. Toisaalta olen tänä vuonna tehnyt (ja tulen tekemään) muutamia isompia reissuja jotka vaativat enemmän lomapäiviä ja rahaa kun ne pyrähdykset Euroopan sisällä. Sitä tietty vertaa aina omia toimiaan muiden reissuihin ja jotenkin kun tulee luettua paljon matkablogeja niin tuntuu että esim. matkabloggareihin verrattuna matkustan hyvin vähän. 

Minä myös lasken "kunnon" reissuiksi vaan sellaiset ulkomaille suuntautuvat lomamatkat. Ja esim. taannoinen kolmen viikon kesälomani Suomeen ei lukeudu näihin matkoihin mielestäni koska menin viettämään lomaani kotimaahani. Sen takia ja näiden juttujen vuoksi olen tehnyt (omasta mielestäni) tänä vuonna toistaiseksi vain kaksi reissua - Pakistaniin ja Pietariin. Joulun jälkeen tulee kolmas reissu kun lähden Tansaniaan. Tämän lisäksi olen käynyt tänä vuonna kaksi kertaa Suomessa, tiedossa myös kolmas kerta kun lähden takaisin kotimaahani joulunviettoon.

En tiedä oikein miksi en taas laske Brittireissuja matkustukseksi, onhan kotimaan reissutkin samalla tavalla matkoja kun ulkomaille suuntautuvat. Tänä vuonna olen nimittäin erityisesti keskittynyt reissuihin Brittien sisälle ja olen käynyt Cornwallissa, Skotlannissa, Lontoossa, Yorkshiressä, Newcastlessa, Cambridgessä ja lukuisilla päiväreissuilla Peak Districtin sisällä. On ollut todella kiva tutustua laajemmin omaan kotimaahansa, Briteistä löytyy kuitenkin todella monia kauniita paikkoja.

Jos siis laskisi nämä kaikki reissut yhteen - niin ulkomaan, Suomen kun kotimaan reissutkin niin olisin tehnyt  yhteensä 10 matkaa tämän vuoden aikana. Jos lasketaan tulevat reissut siihen mukaan niin vuoden loppusaldoksi tulisi 1 matka/per kuukausi. Näin laskettuna tuo summa kuulostaa luonnollisesti paljon suuremmalta kun jos laskisin vain ne kaksi ulkomaanmatkaa jotka olen tänä vuonna tehnyt.

Millään näillä luvuillahan ei ole sinänsä mitään väliä, minulle on se ja sama kuinka monta reissua teen vuodessa mutta lähdin vain pohtimaan sitä kuinka eri tavalla ihmiset näkee ja kokee asiat. Ystäväni mielestä minä matkustan paljon, omasta mielestäni olen tehnyt tänä vuonna vain kaksi kunnon reissua.

Olisikin mielenkiintoista kuulla miten te koette asiat. Matkustatteko te paljon? Lasketaanko kotimaan reissut mukaan vai vaan ne jotka suuntautuu oman maan rajojen ulkopuolelle?

Viikkokuulumiset

Arvontapostauksessa eräs lukija mainitsikin että näitä viikkopostauksia on ollut ikävä (ainakin oletan että hän tarkoitti näitä), ja tiedättekö, mullakin on ollut ikävä näitä! Sen vuoksi ajattelinkin herätellä taas tätä traditiota henkiin ja kertoa vähän viikon kuulumisista kuvien muodossa näin sunnuntaisin.

Sitä ennen kuitenkin vinkkaan että muistakaahan käydä osallistumassa arvontaan, osallistumisaika päättyy 2.11! Mutta nyt niihin viikon kuviin ja tunnelmiin....

Olen yrittänyt parantaa tapani ja herätä arkiaamuisin hieman aikaisemmin jotta ehdin syödä aamupalaa kotona. Yleensä tämä onnistuu ihan hyvin, paitsi maanantaisin. Silloin en ikinä saa kammettua itseäni sängystä ulos tarpeeksi aikaisin ja päädyn lähtemään töihin ilman että ehdin syödä aamupalaa. Tällöin, kuten viime maanantai-aamunakin, turvauduin hakemaan Birminghamin aseman kahvilasta hieman aamupalaa mukaan loppumatkalle. Jugurttia ja salted caramel latte joka on muuten uusi suosikkini!

Tiistaina heräsin siihen että se myrsky josta oltiin varoiteltu, saapui todella Derbyyn ja tuuli oli melkoisen kova. Sen lisäksi tietysti sade piiskasi ikkunaa herätessä. Hetken todella mietin että olisin jäänyt kotiin tekemään töitä mutta päätin sittenkin lähteä toimistolle. Illalla toivoin että olisinkin jäänyt kotiin, kuten tästä postauksesta voikin lukea....Nähtiin kuitenkin upea sateenkaari päivän aikana joka piristi hieman!

Silloin kun on ankea keli ja sataa, mun rupee aina tekee mieli leipomaan ja niin teinkin tiistai-iltana. Leipominen jotenkin rentouttaa ja yleensä kädet jauhoissa kaikkoaa myös meikäläisen stressi. Päätin leipoa braavurini eli nutella stuffed chocolate chip cookies with sea salt. Niiden kanssa ei ikinä mene vikaan, tuollaisilla aineksilla kun tuskin edes siihen pystyisi. 

Torstaina lähdettiin töiden jälkeen pubiin työkaverin läksiäisdrinkeille. Tämä kuvastaa hyvin mun illallista - tuoppi siideriä ja pussi sipsejä. Aika ankea illallinen (ja nälkähän siinä tuli) mutta ilta oli todella hauska kollegoiden kanssa!

Perjantaina oli kivaa työpäivän piristystä kun päätettiin työkaverin kanssa siirtää eräs juttutuokio läheiseen kahvilaan josta löytyy kivasti wifi, ja saatiin ottaa kaverin suloinen koirakin seuraksi kahvilaan. Siellä oli aivan sairaan hyvät kakut ja todettiin että tästä pitäisikin tulla tälläinen perjantai-traditio.

Odotin itseasiassa innolla perjantai-iltaa ja viikonloppua koska pitkän aktiiviputken jälkeen meillä oli tiedossa täysin vapaa viikonloppu! Se tarkoittikin sitä että perjantai-iltana päätettiin tehdä kotipizzat kaikista jääkaapin jämäaineista ja niistä tulikin yllättävän hyvät! Lasi tai pari viiniä ja Ipadille pyörimään Vain elämää samalla kun poikaystävä pelasi Xboxilla ja tämä tyttö oli tyytyväinen! Katottiin vielä leffan tän jälkeen mutta kuten aina, nukahdin jo puolessavälissä leffaa sohvalle ja heräsin kun loppu creditit pyöri ruudussa.

Lauantai-aamuna heräsin siihen ihanaan tunteeseen kun koko päivän osalle ei ollut mitään suunnitelmia. Löhöilin pitkään sängyssä, luin kirjaa ja höpötin äidin kanssa. Ainut mikä häiritsi mun aamurauhaa oli poikaystävä joka sai jonkun siivoushepulin heti aamusta ja pyöri ympäri taloa pistäen pyykkiä pesuun ja tiskaten astioita. Minulla tuli tietysti heti huono omatunto kun en ollut auttamassa mutta onneksi se siivoushepuli sitten laantui ja poikaystäväkin otti hieman rauhallisemmin. Ja toisaalta oli kiva nousta sängystä ja mennä tekemään aamupalaa putipuhtaaseen keittiöön! Perjantaisten pizzojen jälkeen teki mieli jotain kevyttä joten pyöräytin meille smoothiet ja istahdin lukemaan uutta lehteä jonka olin juuri ostanut.

Launtai meni muutenkin aika pitkälle rennoissa tunnelmissa mikä sopi juuri passelisti meikäläiselle. Illalla kokattiin vielä hyvää kalacurrya valkosipulijugurtin, salaatin ja sahrami-riisin kanssa. Minä olin vastuussa siitä valkosipulijugurtin tekemisestä sillä lopputuloksella että sitä valkosipulia helähti aika reippaasti annokseen mukaan. Hups. Hyvää se kuitenkin oli!

Arvaatteko jo miten tämä sunnuntai on mennyt? No, rennosti tietty! Se taisi olla tämän viikonlopun teema, nyt on mieli ja kroppa levänneen oloinen. Käytiin eräillä lähiruokafestareilla tänään mutta siitä ajattelin kirjoittaa oman blogipostauksen. Tällä hetkellä minulla on tämän syksyn ensimmäinen blinitaikina muhimassa, joten illalliseksi toivon mukaan saadaan maukkaita blinejä! Sunnuntai-illat on luonnollisesti pyhitetty Downton Abbeylle joka alkaa aina yhdeksältä illalta. Silloin ei saa tehdä mitään muuta kun katsoa telkkaria ja olla hiljaa!

Mukavaa uutta viikkoa kaikille!

Punttailua Cambridgessä

Kohde: Cambridge
Aika: 18.-19.10.2014

Sunnuntai aamu valkeni ihan super aurinkoisena ja me raahauduttiin vasta puolenpäivän aikaa ihmisten ilmoille, yrittäen etsiä sopivaa brunssipaikkaa. Löydettiinkin ihan sattumalta super söpö Stickybeaks kahvila joka myös tarjosi brunssiä sunnuntaisin aina klo.16.00 saakka. Tämä oli mun mielestä todella ihastuttava kahvila ja siellä me löhöiltiinkin mukava tovi ennen kun jaksettiin vääntäytyä takaisin tutkimaan kaupunkia. Mua aina ottaa päähän kun todettiin poikaystävän kanssa ,että Briteissä (ainakaan Lontoon ulkopuolella) ei ole sellaista kunnon brunssikulttuuria ja aamiaista tarjoillaan yleensä vain klo. 12 saakka.

Brunssin jälkeen päädyttiin sattumalta yhteen Cambridgen collegeista sisälle, eli Trinity Collegeen. Systeemi on heillä mielestäni vähän monimutkaisesti järjestetty ja opiskelijat asuvat ja opiskelevat tietyissä "collegeissa", esim. Trinity Collegessa oli mm. Isaac Newton työskennellyt aikanaan. Ei kyllä haittaisi jos saisin tuollaisissa ympäristössä asua! Osaan noista collegeista ei päässyt lainkaan ja osaan oli taas ihan älyttömät sisäänpääsymaksut turisteilta (esim. Kings College veloitti £7,50!!!). Trinity Collegeen pääsi kuitenkin punnalla sisään joten se me raaskittiin sentään maksaa. Ja todella kaunis alue olikin kyseessä, kyllä tuollaisessa opiskeluympäristössä kelpaisi!

Tämän jälkeen lähdettiinkin etsimään venettä koska Cambridgessä täytyy ehdottomasti kokeilla punttausta! Tämän punttaustermin taisin muuten lukea Annikan blogista, joten päätin nyt ihan törkeästi varastaa tämän hyvän suomennoksen sanalle! Me otettiin erään sillan alta, ilmeisesti Trinity Collegen oma punttausfirma joka tarjosi opastettuja punttausajeluista £12.50 henkilöhintaan. Me haluttiin ehdottomasti opas ja oma punttaaja mukaan, eihän siitä olisi tullut kun riita aikaiseksi jos oltaisiin yritetty itse ohjata venettä...Veneily kesti 40 minuuttia ja se oli ihan kiva tapa nähdä yliopiston rakennuksia, ja onhan se muutenkin vaan sellainen must-juttu. Oli kyllä niin kaunista kun Cam-jokea reunusti vanhat yliopiston rakennukset ja kauniit ruskapuut! Meillä muuten kävi tuuri tän punttailun kanssa koska tämä oli viimeinen viikonloppu kun veneet on vielä vesillä ennenkun ne laitetaan talviteloille!

St John's college oli kanssa aivan yhtä kaunis kun kaikki muutkin rakennukset mutta se kuulemma sisälsi vain opiskelija-asuntoja! Siis haloo, mäkin haluan asua tuollaisessa linnassa!

Vielä viimeisenä juttuna satuttiin ihan sattumalta oikeaaseen aikaan Kings Collegen portaille jossa oli alkamassa sunnuntai illan ns. choral service. Kings Collegen kuoro on todella tunnettu ja päätettiin mennä illan n. tunnin kestävään jumalanpalvelukseen jossa kuoro oli pääosassa. Näin myös vältettiin vähän sneekisti se £7.5 sisäänpääsymaksu. Kings Collegen kappeli on todella upea sisältä ja kyllähän siinä meni kylmät väreet kun kuunteli tätä upeaa kuoroa noissa tiloissa! Suosittelen ehdottomasti menemään kuuntelemaan heitä jos satutte oikeaan aikaan paikalle!

Cambridge oli kyllä täydellinen kohde meille ja suosittelen lämpimästi käymään siellä jos tilaisuus tulee!

Ärsyttävä viikko

Tämä viikko on jotenkin kaikkine tapahtumineen ollut mahdollisimman ärsyttävä. Tosin kaksi "asiakaspalvelu" kokemusta nousi ylitse muiden jotka on saanut savun nousemaan korvista. Olen puhissut, puhkunut ja valittanut mutta ei auta.

Ensimmäisenä tämä juna-insidentti. Kaikkihan tietää että Britit ovat täysin kykenemättömiä handlaamaan mitään julkista liikennettä millään muulla kun täysaurinkoisella säällä. Auta armias jos tässä maassa tulee lunta niin koko elämä seisahtuu. Okei, voin vielä jotenkin ymmärtää pienessä mielessäni että lumen tuleminen hankaloittaa elämää täällä koska kunnon välineitä ja kalustoa sen putsaamiseen ei ole. Noh, tiistaina täällä oli annettu keltainen säävaroitus (punainen on kait maksimi) ja periaatteessa se tarkoitti sadetta ja melkoisen kovaa tuulta. Joo, myönnän, oli se tuuli ja sade aika inhottava ja mietin jopa aamulla että tekisinkö töitä kotoa. Keli oli kuitenkin vain sellainen jota Skotlannissa tuli nähtyä aika usein. Ei siis mun mielestä mitenkään katastrofiaalinen keli. Noh, kaikki junat oli tietysti totaalisen myöhässä iltapäivällä kun lähdin töistä kotiin. Normaalisti juna-matka Coventrystä Birminghamiin kestää 20-25 min, nyt minulla meni siihen 1h 20min.  Otti niin päähän. Syynä oli tietysti sää. Ja taas, voisin olla ymmärtäväisempi tätä tilannetta kohtaan koska sää oli niin poikkeuksellinen, mutta totuus on että mun junat on ihan jokaikinen päivä myöhässä. Välillä vähemmän, välillä niin että missaan yhteyden Birminghamissa ja matkaan turhautuu sairaasti aikaa. Esim. maanantaina yksi junan henkilökunnasta oli 15 minuuttia myöhässä jolloin juna seisoi asemalla. Olin kotona kahdeksan aikaa illalla kun Coventrystä olin lähtenyt jo klo.17.30. 2,5 h meni sitten kotimatkaan, todella mukavaa.

Ota päivittäin siis neljä eri junaa periaatteessa ja nyt riitti. Olen yrittänyt luonnostella valituskirjettä mutta sekin on hankalaa koska käytän kahta eri juna-yhtiötä joka päivä ja kummallekin pitää valittaa erikseen. Täytyy sanoa että hermo on ollut pikkuisen kireällä ja asuntoilmoituksia olen katsonut joka päivä.

Toisekseen meidän tiskikone on nyt ollut yli kuukauden rikki. Meidän asunto on vuokranvälitysfirman kautta jonka takia he lähettävät korjaajan meillä kun jokin ongelma raportoidaan. Raportoimme tiskikoneesta ensimmäisen kerran 16.syyskuuta asuntotarkastajalle. Saimme vahvistuksen ongelmasta ja että joku tulisi korjaamaan sen. Noh, viime viikolla havahduttiin siihen että tästä oli mennyt jo yli kuukausi. Poikaystävä soitti heille uudestaan ja korjaaja sanoi että voisiko poikaystäväni olla tiistaina klo.17.00 kotona jolloin hän tulee korjaamaan sen. Poikaystävä lähti töistä aikaisemmin kotiin mutta korjaajaa ei ikinä kuullut. Minä puolestaan soitin heille viime perjantaina ja valitin todella kohteliaasti mutta hyvin tiukasti asiasta. Tässä kohtaa siitä ensimmäisestä raportoinnista oli kuitenkin mennyt jo melkein 1,5 kk. Juuri soitin heille uudestaan ja puhelimen päässä oleva tyyppi yritti väittää että korjaaja oli JUURI eilen käynyt hakemassa avaimen joten se olisi parasta olla tänään korjattuna kun tulen kotiin. Tai muuten menee kuppi nurin.

pinterest

Jos jotain olen oppinut niin sen, että Briteissä asiakaspalvelijat ovat aina todella ystävällisiä ja myötätuntoisia sun ongelmaa kohtaan mutta se ei todellakaan tarkoita että asioiden korjaamisen eteen tehtäisiin jotain. Mun pinna huonolle asiakaspalvelulle ja toimimattomuudelle on ihan nolla. Välillä niille täytyy olla aivan sairaan tiukka ja suoraan sanoen hieman ärsyttävä ennen kun jotain tapahtuu.  Mun mielestä poikaystävä on välillä ihan liian ystävällinen kun se soittaa ja meillä mennäänkin usein sellaisella good cop-bad cop meiningillä (älkää käsittäkö väärin, pyrin aina olemaan kohtelias mutta todella tiukka). Näin meille on käynyt monen muunkin yrityksen kanssa, kuten esimerkiksi NPower (sähköyhtiö), jolta kesti VUOSI lähettää meille meidän sähkölasku vaikka soitetttiin heille perään monta kertaa pyytäen että he lähettäisivät laskun. Raivostuttavaa. Siis minkälainen yhtiö pistää omat asiakkaat jahtaamaan laskujansa?

Vuosipäivän viettoa Cambridgessä

Kohde: Cambridge, UK
Aika: 18.-19.10.2014
Majapaikka: Travelodge Newmarket Road

Vietettiin viime viikonloppuna 6. vuosipäiväämme poikaystäväni kanssa. Viime vuonna käytiin Roomassa ja ajateltiin että olisikin mukava ottaa tavaksi se että tekisimme jonkun lyhyen reissun (joko kotimaassa tai ulkomailla) aina näin vuosipäivän aikaan. Aikaisemmat neljä vuosipäiväämme kun olemme melkein järjestäen viettäneet eri maissa. Tänä vuonna tiukan budgetin ja olemattomien lomapäivien vuoksi päädyimme kotimaiseen kohteeseen. Olen jo pitkän aikaa halunnut käydä Cambridgessä, joten nyt tuntui että aika oli juuri passeli vierailulle sinne ja ajomatka hyvin kohtuullinen (2 tuntia). Lähdimme siis ajelemaan meidän lyhyellä viikonloppureissulle lauantai-aamuna ja takaisin tulimme sunnuntai-iltana (ajoitimme tulon luonnollisesti siten että ehdimme vielä nähdä Downton Abbeyn).

Voi vitsit että olen tyytyväinen että päädyttiin Cambridgeen, rakastuin nimittäin kaupunkiin ensi silmäyksellä. Olen aina ollut vanhojen ja pienien kaupunkien ystävä joten sinänsä oikeastaan jo odotinkin että tulen tykästymään Cambridgeen. Lauantaina päädyttiin vain kävelemään ympäriinsä Cambridgen vanhoja katuja ja ihastelemaan yliopistoa joka valloittaa itseasiassa koko kaupungin. Täytyy sanoa että heti tuli viisaampi olo kun imi sitä yliopisto ympäristöä itseensä ;) Ja rupesin kyllä taas haikailemaan paluuta opiskelijaelämään, ihan mielelläni voisin opiskella tuon kaltaisessa ympäristössä!

Oli myös ehdottomasti hyvä veto käymään Cambridgessä näin lokakuussa koska siellä oli meneillään aivan upeat ruskan värit! Tiedättekö kuinka tietysti asioista on aika voimakkaat mielikuvat. Noh, mun mielikuva Cambridgestä oli vanha yliopistokaupunki jossa opiskelijat kulkee bleisereissä ja proffilla on kaikilla tweediä päällä. Tän lisäksi kaikki on todella hienostunut Britti enkku aksentti. Ja juurihan sellaista siellä oli! Näkisin niin itseni siellä kulkemassa tweedtakki päällä luennoilta toisille! Saatoin myös muutaman kerran todeta poikaystävälle että haluaisin niin muuttaa tänne asumaan. Vaikka toisaalta, Cambridgessä ei kuulemma ole oikein muuta kuin se yliopisto ja elämä yliopistossa, ehkä niin pieni kaupunki rupeaisi kumminkin ahdistamaan loppuenlopuksi?

Lauantai-illaksi olin varannut pöydän kivalta kuulostavasta pihviravintolasta joka sijaitsi Cam-joen varrella. The River Bar Steakhouse & Grill oli todella tunnelmallinen ja mukava paikka, voisin ehdottomasti suositella tätä ravintolaa mikäli Cambridgeen on suuntaamassa. Me haluttiin nauttia perinteisistä pihveistä ja sitä tämä paikka kyllä tarjosi. Poikaystävä vetäisi kevyesti sellaisen puolenkilon pihvin ja kuulemma olisi tilaa riittänyt toiselle samanlaiselle (siis katsokaa nyt tuota kuvan annosta, ihan älytön!). En ole mikään turhan fiinien ravintoloiden ystävä, mua rupee vaan ärsyttää sellaiset näytekokoiset annokset, mutta tämä oli juuri sellainen sopivan spessu vuosipäivä illallista varten mutta kuitenkin rento. Tosin sen verran "fiini" se oli kuitenkin että sain vaan sellaisen pienen kupin majoneesia kun olin halunnut koko tuubin. Se on niin noloa tyhjentää sellainen minikuppi majoneesia ihan hetkessä ja sit yrittää pyytää lisää....Illallisen jälkeen siirryttiin ihan vaan viereiseen mestaan muutamille mojitoille ja ikkunan vierestä sai kivasti nähtyä pilkkopimeään jokeen ;) Kaunis alue kuitenkin, varmasti super kiva varsinkin kesäisin!

Sunnuntaina mentiinkin sitten punttailemaan mutta siitä lisää sitten seuraavassa postauksessa!

Väsynyt tyyppi

Argh, tää pimeys kyllä jotenkin vaatii veronsa. Olen ollut ihan super väsynyt nyt viimeiset pari viikkoa vaikka olen pitänyt huolta siitä että saan tarpeeksi unta. Olen yleensä viimeistään 22.30 arki-iltoina nukkumassa kun herätyskello soittaa 6.45 aamulla. Kyllä tolla pitäisi pärjätä mutta ei, aamuisin tuntuu siltä että pitäisi tunkea tulitikut pitämään luomia auki. Olen nyt jo hetken miettinyt että pitäisikö hankkia sellainen kirkasvalolamppu makkariin, että auttaisikohan se? Mutta en tiedä onko se sitten vaan taas näitä huuhaa juttuja. Olisko kellään kokemuksia?

Vietetiin viikonloppua Cambridgessä poikaystävän kanssa kuten varmaan Instagram-seuraajat huomasi. Meillä oli 6.vuosipäivä joten sen kunniaksi lähdettiin vähän kotiseutumatkailee. Me harvoin riidellään oikeastaan yhtään mistään ja juuri todettiin viikonlopun aikana että varmaan suurimmat erimielisyyden aiheuttajat tässä taloudessa on New York ja sienet. Jeps, todella suuri juttuja. Poikaystävän mielestä New York ei ole mitenkään ihmeellinen kohde ja ei tajua miksi sinne pitäisi mennä uudestaan. Minä taas rakastan sitä kaupunkia ja mielelläni vierailisin siellä vähintään kerran vuodessa. Se toinen riidan aiheuttaja?

Niin, ne sienet. Ja tarkemmin sanottuna Briteissä myytävät herkkusienet. Perjantai-iltana kokkailtiin yhdessä keittiössä ja padalla oli tulossa chorizo-punajuuri-vuohenjuusto pyttipannu. Kuten aineista voikin päätellä, sinne ei kuulu sieniä. Poikaystävän mielestä sieniä voisi tunkea joka paikkaan (vaikka salaattiin) ja mä tykkään sienistä vaan tietyissä ruuissa (kuten sienikeitossa, sienipiirakassa ja sienikastikkeessa, you get the point...). Inhoan jos sieniä isketään sellaisiin ruokiin jossa niistä tulee sellaisia limaisia ja lötköjä. Poikaystävä siinä sitten pilkkoo sieniä aikeina laittaa ne sinne pyttipannuun. Minä saan hirveän hepulin ja huudan kuinka "minä EN HALUA niitä sieniä sinne". Ja poikaystävä jatkaa pilkkomista ja heittää ne pataan ja toteaa että olen ÄRSYTTÄVÄ tän mun sieniongelman kanssa. Koska olen loistava argumentoimaan, totesin poikaystävälle että jos tähän ruokaan kuuluisi sienet niin varmasti sen nimikin olisi chorizo-punajuuri-vuohenjuusto-HERKKUSIENI pyttipannu. Erimielisyys johti siihen että minä tempaisin sienet takaisin jääkaappiin ja sanoin että minä en muuten sitten VARMASTIKAAN syö niitä sieniä jotka jo sinne tungit. Loppuenlopuksi me ruvetaan kuitenkin molemmat nauramaan ihan hysteerisesti koska kuka oikeasti kehittää tälläisen ongelman SIENISTÄ? Haha, noh, luonnollisesti noukin ne sienet jotka mun lautaselle eksyi pois, ja luovutin ne poikaystävälle ;) Tälläistä meille....

Viimeiset pari viikkoa on jotenkin ollut todella kiireisiä ja itseasiassa jokaiselle viikonlopulle sitten syyskuun alun on ollut jotain ohjelmaa. Vaikka se ohjelma onkin kaikki ollut ihan kivaa niin odotan kyllä innolla tulevaa viikonloppua jolloin tarkoitus on olla tekemättä oikeastaan mitään tai korkeintaan käydä yksillä ruoka festivaaleilla tuossa lähiympäristössä. Ihan kiva päästä vaan nollaamaan, koska sitten pari seuraavaa viikkoa tulee olemaan taas aika hektisiä.

Kävin muuten perjantain pikaisesti Marks & Spencerillä ja siellä oli jo jouluhifistely täysillä menossa. Jouluosasto oli jo avattu ja kortteja pursui ovista ja ikkunoista sisään. Rakastan kyllä joulua mutta mun mielestä sitä voi alkaa fiilistelemään vasta marraskuussa, muuten sitä on jo ihan kyllästynyt kun se joulu vihdoin saapuu. Mun pitäisi ostaa lippu jo kotiinkin jouluksi, lomat kun olen jo anonut aikoja sitten mutta en ole vielä saanut aikaiseksi ostettua sitä lentoa. Sinänsä ei kamalan yllättävää, kun  yleensä operoin mentaliteetillä "kaksi viikkoa matkaan, pitäisikö vihdoin ostaa jo ne lentoliput?".

Toisaalta, joskus maanantai-aamut voi olla ihan mukavia, varsinkin jos odottaa näin kaunis auringonnousu kun astuu ovesta ulos! Seuraavaksi pitäisikin naputella postausta viikonlopusta Cambridgessä....

P.S. Muistakaahan käydä osallistumassa blogin pieneen synttäriarvontaan, siinä on varmaan ihan hyvät voittomahdollisuudet ;)

Pieni arvonta blogin synttäreiden kunniaksi!

Arvatkaapas mitä? Seitsemän vuotta sitten kirjoitin ihka ensimmäisen blogipostauksen My University lifeen (blogin nimeähän muutin hieman sopivammaksi kun valmistuin yliopistosta). Silloin olin juuri aloittanut opiskelut Aberdeenin yliopistossa ja ajattelin blogin olevan helppo kanava jakaa kuulumisia perheelle ja ystäville Suomessa. 

Nyt noita parin ensimmäisen vuoden juttuja lukiessa iskee lähinnä myötähäpeä, mutta hei, ainakin voin todeta että kehitystä on tapahtunut! Olen super iloinen että päätin alkaa kirjoittaa blogia sillä tuskin muuten muistaisin kaikkia juttuja mitä tässä vuosien aikana on tapahtunut. Kuten esimerkiksi ensimmäisiä Ceilidh-tansseja joihin osallistuin. Tai ensimmäistä viikkoa Kanadassa.  Tai kun saavutin 1 kk merkkipäivän Lontoossa asumisesta.  Monta hyvää hetkeä olen taltioinut tänne internetin ihmeellisen maailmaan ja siitä olen super iloinen - opiskeluvuodet Skotlannissa, vaihtovuosi Kanadassa, muutto Lontooseen, kesä Brysselissä ja viimeisenä muutto taas Britteihin, kaikki löytyy täältä. 

Matkan varrella on blogiin eksynyt muitakin lukijoita kun äiti ja mummi ja sehän on todella kivaa! Kommentit ilahduttaa aina ja on oikesti super kiva olla vuorovaikutuksessa lukijoiden ja muiden bloggaajien kanssa. Kiitos siis teille kun jaksatte tulla lukemaan näitä kirjoituksiani!

Tämän vuoksi ajattelinkin että olisi kiva järjestää pieni arvonta blogin synttäreiden kunniaksi! 

No mitäköhän on sitten arvonnan palkintona? Arvon tälläisen pienen matkailuaiheisen paketin johon kuuluu Travel Journal ja passinkannet. Valikoin palkinnon sen perusteella mitä itse haluaisin voittaa ja mikä on mahdollisimman helppo postittaa minne tahansa päin maailmaa.  Travel Journal sisältää karttoja, paljon sivuja matkakertomuksia varten ja sivuja minne voi listata parhaita ravintoloita ja hotelleja. Tämä paketti lähtee siis voittajalle.

Annan kuitenkin sen verran vaihtoehtoa (ja koska itse rakastan muistikirjoja), voittaja voi valita haluaako hän tuon Travel Journalin vaiko jommankumman alla näkyvistä muistikirjoista (viivoitetut sivut sisällä).

Ja miten arvontaan osallistutaan? Noh rustaamalla parit vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

1. Kuka olet ja mistäpäin maailmaa luet tätä blogia?

2. Jätä risuja ja ruusuja TAI postaustoive (tai tietty voitte jättää sekä postaustoiveita että risuja ja ruusuja).

Arvonta päättyy 2.11.2014 keskiyöllä Suomen aikaan. Jos et ole bloggaaja niin jätäthän sähköpostiosoitteesi jotta saan ilmoitettua voitosta mahdollisimman nopeasti. Arvon voittajan 3.11.

Eli kommentoi vastaamalla ylläoleviin kysymyksiin, kerro haluatko matkakirjan vaiko keltaisen-tai turkoosin muistikirjan (eli valitse yksi), jätä yhteystiedot ja osallistu ennen 2.11.2014. 

Paljon arpaonnea! 

Lätkän perässä Pietariin

Kohde: Pietari, Venäjä
Ajankohta: 10.-11.10.2014
Majoitus: Solo Sokos Hotel Vasilievsky

Muistaakohan joku tämän Travel Bucket listan jonka tein? Noh, erään listalla olevista kohdista pääsin toteuttamaan viime viikonloppuna, nimittäin "matkustin katsomaan KHL-ottelua Pietariin". Kun Jokereiden liittyminen KHL:n vahvistui, oli itsestäänselvää että lähden isäni kanssa katsomaan kun he kohtaavat yhden liigan kovimmista jengeistä Pietarissa, eli SKA Pietarin. Olen todella ollut Jokeri-fani pienestä pitäen joten odotin tätä reissua superinnoissani.

Osallistuttiin ns. ryhmämatkalle (Lähialuematkat) joka oli järjestetty yhdessä Jokereiden kanssa. Ehdottomasti kaikkein helpoin vaihtoehto meillä - kaikki järjestettiin heidän toimestaan eli hotellit, peliliput, junaliput kuljetukset ja viisumit. Ja kaikenlisäksi meidän opaskin oli ihan huippu! Perjantai-aamuna lähdettiinkin Allegrolla kotia Pietaria ja päivän ohjelma oli melko suoraviivainen: saavu Pietariin, käy lounaalla ja sitten suunta kohti hallia!

Hallille saapuessa meitä odottikin hirveät määrät poliiseja/miliisejä - en tiedä onko tämä normi käytäntö kaikissa SKA Pietarin peleissä (onhan Hartwallillakin aina jotain poliiseja päivystämässä) vai olettiko he että suuret määrät Jokeri-faneja aiheuttaisi hankaluuksia. Niin tai näin, ystävällisiä tyyppejä he oli kun me mentiin ottamaan kuvia heistä! Niin, ja siis kaikki käyttäytyi hyvin ;)

Olen mielenkiinnolla seurannut sitä mediasirkusta joka Jokereiden KHL-liittyminen aiheutti ja saisin siitä jo helposti yhden blogipostauksen aikaisesi. Tehdään kuitenkin heti alkuun selväksi, että mielestäni se oli erinomainen ratkaisu liittyä KHL:n Jokereilta, monen syyn takia. Sanottavaa löytyisi paljon tästä Pietarinkin pelistä mutta yritän ne nyt tiivistää mahdollisimman hyvin. Ensinnäkin tunnelma oli ihan mieletön. Toisekseen itse peli oli äärimmäisen kovatasoista ja vauhdikasta, ja tuomarit ammattilaisia. Positiivisin yllätys oli kuinka ystävällisiä fanit olivat toisilleen. Tätä olen kaivannut myös SM-liigassa. Venäläiset fanit olivat meitä kohtaan todella kohteliaita ja ystävällisiä - huiveja vaihdettiin ja toiselle toivotettiin onnea peliin. Ihan mieletöntä, tälläistä urheiluhenki on parhaimmillaan - voitto on tietysti tärkeää mutta vierasjengin faneja kohtaan voi olla myös mukava. Toivon että tämä myös näyttäisi niille suomalaisfaneille jotka silloin Jokereiden liittyessä KHL:n kirjoittelivat ns. "ryssävihasta" Facebookiin ja muualle, että ne vanhentuneet tunteet olisi kannattanut haudata jo aikaa sitten ja päästä tästä kamalasta sanasta eroon. Itseasiassa tämä matsi oli oiva esimerkki kuinka urheilu voi yhdistää kansoja, vaikkei aina yhteistä kieltä löydykään.

Vaikka lopputulos oli Jokereiden kannalta häviö (4-1) oli itse matsi ihan mieletön kokemus ja mielelläni lähtisin taas uudestaan katsomaan vieraspeliä nimenomaan Venäjälle. Seuraavaksi olisi hauska mennä Moskovaan!

Lauantaina meillä olikin sitten iskän kanssa koko päivä aikaa kierrellä Pietaria rauhassa - ollaan nimittäin käyty Pietarissa ennenkin (blogista juttuja löytyy täältä), joten kamalaa stressiä ei ollut siitä että kaikki nähtävyydet olisi pitänyt ehtiä nähdä päivässä. Asuttiin todella Sokos Hotelli Vasilievskyssä, joka oli ihan kiva paikka mutta omasta mielestäni vähän syrjässä vaikka se ns. keskustassa onkin. Tämän vuoksi päätettiinkin ensin katsastaa ympäri Vasilievskyn saarta ja täten niitä maisemia Nevan toiselta puolelta.

Käveltiin itseasiassa aika paljon koska silleenhän sitä kaupunkia eniten näkee ja käytiin tsekkaamassa parit paikat jotka jäi meidän suosikiksi edelliseltä reissulta, eli esim. Kirkko Veren Päällä. Se on varmaan edelleen mun suosikki kaikista kirkoista, se on vaan niin upea! Eksyttiin myös erinäisille sivukaduille koska haluttiin nähdä jotain muutakin kuin se Nevsky Prospekt. Rakastan myös käydä aina paikallisissa ruokakaupoissa ihmettelemässä tuotteita ja hintatasoja joten sekin me ennätettiin tekemään. Ylipäätänsä siis nautittiin kiireettömästä tunnelmasta ja upeasta syksyisestä Pietarista täysin rinnoin.

Lounas nautittiin aivan ihanassa Cafe Singerissä joka sijaitsee siis Kazanin katedraalia vastapäätä olevassa kirjakaupassa. Mun mielestä jokaisessa kirjakaupassa pitäisi olla aina kahvila, rakastan sellaisia paikkoja! Tämä kahvila sijaitsee siis kirjakaupan toisessa kerroksessa ja jos onnistuu varmistamaan itselleen ikkunapaikan (kuten me saatiin) niin sieltä on kivat näkymät Nevskylle. Hinnat hieman korkeammat varmasti kun jossain muualla mutta ruoka oli todella hyvää ja noh, rakastan kahviloita jotka sijaitsee kirjakaupoissa!

Pietarin reissu oli siis super ja matkaseura tietysti superhyvää, kiitos vaan iskälle!

P.S. Jeps, kuvien laatu on mitä on, koska luonnollisesti meikätyttö otti reippaasti kameran mukaan Briteistä mutta ei laturia ja akku oli tietysti ihan tyhjä. Hyvin tehty.