Kielten opiskelusta

Olen jo useamman vuoden harmitellut sitä kuinka puhun sujuvasti vain kahta kieltä. Siis englantia ja suomea. Se on vaivannut minua koska tiedostan hyvin kielten tärkeyden ja olen todella kateellinen ihmisille jotka pystyvät puhumaan sujuvasti useita kieliä. Varsinkin New Yorkissa asuessa tuli useasti hieman kielipuoli olo, koska osaan sujuvasti vain kahta eri kieltä (ja vaikka suomen kieltä pidänkin kovasti arvossa, onhan se vähän hyödytön muualla kuin Suomessa).

Täytyy myös myöntää että Briteissä asuminen ja englannin päivittäin puhuminen on jotenkin tuudittanut minut siihen olotilaan että englanti riittää. Ja täällä se kyllä riittää niin asumiseen kuin myös työelämässä ainakin oman kokemukseni mukaan. Joten olen tässä vuosien mittaan tyytynyt siihen oletukseen että englanti riittää.

Kuten varmasti moni muukin ikäiseni suomalainen, myös minä olen opiskellut niin koulussa kuin myös hieman yliopistoaikoina muita kieliä. Ruotsia tietysti, myös pitkän saksan ja yliopistoaikoina sitten espanjaa. Haluaisin uskoa että pystyisin ruotsin saamaan edes kohtuulliselle tasolle jos sitä preppaisin mutta saksan olen unohtanut aivan täysin ja täytyy sanoa että minua vieläkin vaivaa jo se peruskouluaikana omattu asenne saksan opiskeluun. Asenne siis jonka mukaan saksan opiskelu oli mentaliteetilla EVVK. Espanjan alkeet luin kun olin yliopistovaihdossa Kanadassa ja siitä kyllä tykkäsin hirmuisesti ja koin sen opiskelun mieluisaksi.

Tämän pitkän alustuspuheen päättämänä voittekin varmaan arvata että kielten opiskelu on taas ruvennut kiinnostamaan. Ja kun en enää tästä yhteen nuorennu, päätin tarttua härkää sarvista ja prepata hieman tuota kielitaitoa. Järkeväähän olisi tietysti prepata noita kieliä jota olen joskus opiskellut ja esimerkiksi yrittää muistuttaa mieleen joko saksan tai espanjan alkeita. Mutta tällä kertaa päätin toteuttaa jo pitkäaikaisen haaveeni (koska haloo, aina ei tarvitse tehdä niinkuin olisi järkevintä) ja aloittaa venäjän opiskelun.

Olen melkein koko aikuisikänä halunnut opiskella venäjää mutta tuntuu, että siihen ei ollut ikinä kunnolla mahdollisuutta. Noh, nyt sitten menin ja repäisin ja ilmottauduin venäjän alkeiskurssille joka alkaa helmikuussa. Saa nähdä mitä siitäkin tulee. Tiedän että kyseessä on vaikea kieli mutta ainakin motivaation pitäisi olla kohdallaan. Ja tiedän kyllä että tuskin minusta natiivipuhujaa tulee yhdessä yössä mutta kun perusteet oppisi niin sekin olisi ihan kiva. Minulla on myös jo sopiva insentiivi hommaan, nimittäin tarkoitus olisi kesällä piipahtaa Pietarissa jos tämä venäjän opiskelu sujuu kohtuullisesti. Saa nähdä mitä tästä tulee, mutta innoissani ainakin olen!

Myös miehen uuden vuoden tavoitteisiin kuului kielen opiskelu. Nimittäin säännöllinen suomen kielen harjoittelu. Hän ei tosin millekkään kurssille ole pystynyt ilmoittautumaan, koska kuten voitte kuvitella, ei täällä keskellä Englantia hirveästi suomen kielen kursseja tarjota. Saatan olla ehkä hieman puolueellinen mutta mielestäni mieheni on jo todella hyvin omaksunut suomalaisia sanoja ja lauserakenteita tässä vuosien saatossa mutta ongelmana on se, että hän ei pääse säännöllisesti käyttämään kieltä. 

Voisi tietysti kuvitella että kielen käyttäminen olisi suhteellisen helppoa kun samassa taloudessa asuu suomenkielinen vaimo, mutta minun täytyy häpeäkseni myöntää, että koen hirveän vaikeaksi vaihtaa meidän yhteistä kieltä suomeen ja harjoitella sitä mieheni kanssa. Varsinkin tietysti kun kielen pitäisi olla suhteellisen alkeellista ja helposti ymmärrettävää. Minulla on tapana puhua ihan liian nopeasti, vaihtaa hyvin herkästi suomesta englantiin jos toinen ei heti ymmärrä mitä tarkoitan ja käyttää paljon puhekielisiä sanoja. Suomessa ollessa kielen harjoittelu on ollut kätevää koska sekä isäni että ukkini ovat tarpeeksi kärsivällisiä ja jaksavat puhua mieheni kanssa suomea. 

Luin juuri tässä taannoin Helenan kirjoituksen missä myös hänen miehensä päätti jatkaa suomen preppausta ja sieltä bongasin tämän vinkin jossa he kirjoittavat tekstiviestinsä suomeksi. Innostuin siitä heti koska yleensä tekstiviestit ovat lyhyitä ja hyvin yksinkertaisia - täydellinen alku siis suomen kielen harjoitteluun! Ja mieskin tykkäsi koska kuulemma tekstiviestit jättävät hänelle tarpeeksi aikaa miettiä sitä vastausta ja myös tarkistaa jos hän ei tiedä jotain sanaa. Sen lisäksi hänellä on joku kännykkä appi jossa voi opiskella suomenkielisiä sanoja.

Meidän taloudessa on nyt siis kaksi innokasta kielten opiskelijaa, toivon mukaan molemmat saisivat hyviä tuloksia aikaan tämän vuoden aikana!