Ja taas mennään..

Tulin todella eilen illalla takaisin Glasgowsta ja tänään pitäisi taas lähteä. Laukku on vielä purkamattakin viikonloppureissun jäljiltä. Jos olisin ollut järkevä, olisin vaan  jäänyt Glasgowhon ja ottanut sieltä bussin Lontooseen, mutta oli pakko tulla Abeen takaisin hoitamaan pari hommaa. Bussimatkustaminen on vaan niin kivaa...Bussi lähtee Aberdeenistä klo.19.00 ja keskiviikko aamuna klo.07.00 pitäisi sitten olla Lontoossa. Mutta on se taas kiva nähdä äitiäkin!!
Nyt tässä juuri ihmettelen että mitäköhän sitä pitäisi ottaa mukaan, tosin oheinen kartta näyttää ihan lupaavaa säätä, en tosin uskalla sokeasti siihen luottaakaan... 



Inhoan yli kaiken pakkaamista. Ironista sinänsä, nykyään kun sitä hommaa joutuu suorittamaan aika paljon. Olen kuitenkin kehittynyt pakkaajana aika paljon viime vuosien aikana - kiitos reissaamisen. Nuorempana pakkaukseni koostui periaatteesta "kaikki mukaan, ei sitä koskaan tiedä koska näitäkin toppapukua/ylimääräisiä bikinejä/hellemekkoa/hiihtohousuja voi tarvita."
Nykyään pakkaukseni perustuu kuitenkin motolle "olen äärimmäisen laiska, en halua kantaa mitään ylimääräistä mukanani joten pakko pakata kevyesti". Tosin en tiedä miten tämän ajatuksen saan pidettyä mielessä kun on aika pakata sille reilaus-reissulle..Ja joo, minulla on myös ihan oma mottoni sille ajankohdalle kun muutan maasta pois..se perustuu sille periaatteelle että "ihan sama, jouduin jokatapauksessa maksamaan ylikiloista", onneksi tätä periaatetta ei ole tarvinnut soveltaa hetkeen enää. 


Entinen pakkausmottoni johtui pitkälti hevoskisailu ajoistani. Kesät reissattiin hevosten ja auton kanssa ympäri Suomea, ja parhaimmillaan oltiin reissussa parikin viikkoa. Siinä kuulkaa on pakkaus kovissa. Parasta oli kuitenkin että saatoin lapata mielin määrin tavaraa mukaan, koska niitä ei tarvinnut muualle raahata kuin hevosautoon, ja sen jälkeen ne pysyi siellä kaksi viikkoa. Nykyään joudun kuitenkin raahaamaan kamani bussiasemalle/lentokentälle/juna-asemalle ja taas toisessa päässä jonnekkin. Mikään ei ole inhottavampaa kuin raahata tonnin säkkiä mukana, joten säästeliäisyys kunniaan. Lyhyet viikonloppureissut ovat opettaneet pakkaamisen jalon taidon, tosin joudun vieläkin käyttämään siihen aika paljon aikaa. Kiireessä tulee vaan heitettyä jotain mukaan, sen sijaan ajan kanssa tsekkaan että kaikki toimii kaiken kanssa ja että oikeat tavarat ovat mukana. Näin onkin nyttenkin käymässä kun mallailen mitä haluan Lontooseen mukaan. Ainut ongelma on, että luottokassiini pitäisi mahtua niin omat tavarani kuin tavarat joita haluaisin antaa äidille Suomeen mukaan (lue=kirjat).


Tällä hetkellä tilanne näyttää jotakuinkin tältä..Ja tästä kasasta pitäisi pois saada vielä vaikka kuinka monta juttua. Ja lisätä myös. Arvaatte varmaan miksi tulin kirjoittamaan tätä blogitekstiä sen sijaan että keskittyisin tuohon kasaan? Inhoan pakkaamista. Tosin lohduttaudun sille ajatuksella, että en varmasti ole ainoa henkilö maan päällä joka ei pakkaamisesta tykkäisi..

Tämä kasa näyttää siltä että Jelly beansit olisi räjähtänyt keskelle mun sänkyä..

Noh, eiköhän tämä tästä taas lähde. Innoissani kyllä odotan reissua ja äitin näkemistä taas.Nyt kun kaikki vielä pitää peukut pystyssä että Lontoossa ei sataisi niin olen ikionnellinen!
Pakko vielä jakaa tämä video kanssanne, nauroin ihan hulluna, meikäläiseen vetoaa tälläinen huumori ihan täysillä :)





Aurinkoista tiistaita kaikille!!