London on my mind

Okey, olipa rentouttava miniloma Lontoossa! Tosin 12 h bussimatkan jälkeen olo ei ole mitä parhain, mutta onneksi ei tarvitse turhan paljon mitään edes tehdä - pyykätä ja koomata koneella. Ajattelin nyt ensin valoittaa hieman yleisiä tunnelmia Lontoosta ja sit myöhemmin laittaa erikseen semmoisen "vinkkipostauksen". Älkää todella odottako siltä mitään ihmeellistä (en kuvittele olevani mikään Lontoo ekspertti), mutta törmäsin pariin kivaan juttuun jonka ajattelin teidänkin kanssa jakaa, jos joku vaikka Lontooseen päin suuntaa.

Ja anteeksi, tästä tuli ihan kilometripostaus mutta toivottavasti jaksatte lukea loppuun asti, olin liian laiska lyhentämään sitä enää..

Minun tuurilla tietysti sää ei ollut ihan sitä + 25 C hellettä josta Lontoossa oli nautittu vain viikkoa aikaisemmin. Olihan siellä ihan ok keli, ei onneksi satanut, mutta kyllä se aurinko olisi vähän ahkerammin voinut näyttäytyä!
Menomatka meni todella leppoisasti bussissa istuen ja aamu seitsemältä Lontooseen saapuen. Bussissa kuitenkin sattui ikävämpi juttu aamuyöllä, nimittäin kolme penkkiriviä takanani istuva tyttö oltiin yön aikana pahoinpidelty/"päällekarkaus" (eng. assault) hänen nukkuessaan, ilmeisesti vieressä istuvan miehen toimesta. Bussin pysähtyessä Heathrowlle tekijä pidätettiin ja kaikkien matkustajien yhteystiedot otettiin ylös. Tapahtumalla oli paljon silminnäkijöitä (itse olin syvässä unessa tosin) ja myös bussin valvontakamerat mitä todenäköisemmin taltioivat tapahtumat. Joten tekijää vasten on vankat todisteet. Silti, todella ikävä juttu. Ja minä kun olen ajatellut että tuollaista ei voi tapahtua täpötäydessä bussissa. Koskaan ei voi olla liian varovainen.

Nyt kuitenkin kuvien avustukselle iloisempiin asioihin ja Lontoon reissun kulkuun. Matkassa oli siis mukana äitini ja blogini ahkera lukija, ja ihana ystävä Miss M. Kun muut teki päivällä töitä, kävelin minä ympäri kaupunkia ja sitten illalla vietettiin aikaa yhdessä.

Ensimmäisenä päivänä päätin kävellä ympäri Holbornin ja Covent Gardenin aluetta..

Tähän väliin täytyy valittaa mun onnettomasta suuntavaistosta. Olen maailmankaikkeuden surkein suunnistaja. Yleensä matkassa ollessani karttaa lukee joku ihan muu kuin minä, joten tälläkin kertaa yrittäessäni suunnistaa Holbornista viereiseen Covent Gardeniin kävelin n.5 kertaa väärään suuntaan. Metrossa osaan kyllä suunnistaa mutta tämä maanpäällinen katuelämä ei oikeen toimi minun eduksi. Yksi kappaletta suuntavaistoja siis hakusessa, kiitos! Meidän interrail-reissulla minä en kyllä ole kartasta vastuusta, tai löydetään itsemme vahingossa Afrikan puolelta.

Tykkään Govent Gardenista alueena. Tottakai siellä on paljon turisteja mikä välillä häiritsee (kröhöm, itsehän en laske itseäni turistiksi..) mutta siellä on paljon todella söpöjä ja pieniä liikkeitä jotka hurmasivat minut täysin. Vietinkin siellä tovin kuolaten erilaisissa paperikaupoissa ja muissa liikkeissä. Jotenkin alueella myös henkii sellainen "hyvä fiilis". Istahdinkin hetkeksi kadunkivetykselle istumaan ja mutustelemaan eväitäni ja vaan katselemaan ohikulkevia ihmisiä, se taitaa olla lempipuuhaani..Kaikenlaista kulkijaa ja taikatemppujen tekijää sieltä löytyikin.

Minulle tuli hirveä himo macarons- herkkuihin joten kun näin tämän Ladureen-ikkunan, ryntäsin paikalle pikimmiten. Vain saadakseni tietää että he olivat vielä kiinni. Kiva. Kuolasin sitten ikkunan läpi.

Illalla suuntasimmekin sitten äidin ja Miss M:n kanssa takaisin Govent Gardeniin (sen jälkeen kun olin suunnistanut ensin tapaamaan heitä). Oli ihana vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa ja sääkin suosi meitä illalla! Mentiin jonnekkin Govent Gardenin paikallisen pubin "kattoterasille"ennen varsinaista illallista, jossa oli väkeä taas enemmän kuin tarpeeksi. Kyynerpäätaktiikalla saatiin paikkakin terassin reunalta. Eläköön etuilevat suomalaiset. Mutta oli kaunis sää, ihana Lontoo ja mahtava seura - what else can you ask for?

Seuraavana päivänä lähdin tsekkaaman sitten sen paljon puhutun Camden Townin! Ja olihan se ihanan erilaista aluetta, muistutti itseasiassa suuresti Toronton Kensington Marketia joka oli minun ja Annikan kestosuosikkipaikka aina Torontossa vieraillessamme (silloin kun oltiin Kanadassa vaihdossa). Camden oli jotenkin tosi sympaattinen paikka, luulen että siellä oli aika hiljainen päivä, ei nimittäin mitään suuria ihmismassoja näkynyt, liekö johtunut säästä vai mistä. Minä ihastuin Camdenissa siihen tunnelmaan ja taas niihin söpöihin kojuihin, mistä sai ruokaa, vaatteita, koruja ja vaikka mitä! Ihania mekkokojuja esim, löytyi vieri vierestä mutta sain hillittyä ostohaluni..

Minulla on selvästi joku addiktio noihin Starbucksin Frappucinoihin ja niitä tulikin nautittua kohtuullisesti Lontoon reissunkin ajan. Yksi Frappucino päivässä terveenä pitää ;) Välillä aurinko pilkisti sieltä pilviverhon takaa ja Camden näytti parhaat puolensa!

Tämä kauppa oli niin mielettömän söpö - siis jo toi sisäänkäynti itsessään hurmas meikäläisen! Ja harmitti kun olin just syönyt kun Camdenista löyty vaikka mitä herkullisen näköisiä ruokakojuja joista olisin voinut maistella vaikka mitä herkkuja, esim. creppejä (ikisuosikit) ja turkkilaisia herkkuja.

Camden Townin jälkeen lähdinkin sitten Knightsbridgeä kohdin, ja hieman nauratti tuo ero näiden kahden kaupunginosan välillä :) Toisessa mennään boohemin erilailla ja toisella puolelle mentäessä vastaan tulee hienoja ja vielä hienompia autoja. Sitä se Lontoo kait on - vastakohtia.

Kävin hieman kävelemässä (tai lähinnä lepuuttamassa väsyneitä jalkoja) Hyde Parkissa, josta näin tietysti vain pienen osan, niin iso kuin tuo puisto on. Puistossa törmäsin ihanaan Serpentine nimiseen kahvilaan, joka oli siinä "lätäkön" vieressä jossa voin kuvitella ihanasti nauttivani kahvit kesäauringon valossa. Tykkään todella istua myös puistoissa ja päätin lepuutella jalkojani hetken ja uppouduin kirjani pariin. Hetken jälkeen lähdinkin taas paljon pirteämpänä matkaan!

Sitten suuntasinkin Harrodsia kohti, jonne oikeasti eksyy. Loppuenlopuksi päädyin (vaihteeksi) kuolaamaan niille ruokaosastoille ja ihmettelin kaikkia herkkuja. Nyt sain viimein myös niitä Ladureen macarons herkkuja mukaan! Nam, nam, ne olivat kyllä niin hyviä!

Siinä vaihteessa tapasinkin jo matkaseuralaiseni, jotka tulivat, mitäs muuta kuin shoppailemaan. Minä keskityin ihmettelemään taloja (jotka olivat hienoja) ja ottamaan taidekuvia kun pysähdyttiin yksille drinkeille.

Nämä kassit kädessä ovat vain lavastusta, oikeasti autoin äitiä kantamaan hänen ostoksia :)

Tuossa kulmahuoneistossa, tuolla parvekkeella voisin mielusti asua!

Illalla käytiin Tower Bridgen lähettyvillä syömässä (siitä lisää myöhemmin) ja vitsit että oli kauniit iltanäkymät! Mikään ei mielestäni voita kaupunkeja kun ne kylpee siinä loistavassa iltavalaistuksessa - niin kaunista! Tuli muutenkin jotenkin ihan kesäfiilis siinä joen vartta pitkin kävellessä.

Viimeinen päivä menikin aika pitkälti lusmuillessa. Haahuilin vähän päämääräämättömästi ympäriinsä Oxford St pitkin ja sitten jotenkin päädyin Trafalqar Sq istumaan ja lukemaan kirjaa sekä syömään mansikoita. Sieltä lähdinkin koluamaan Charing Cross Rd kirjakauppoja. Sopivan rentoa puuhaa viimeiselle päivälle. Illan kruunasi vielä kun näin pitkästä aikaa vanhoja perhetuttuja jota tätä nykyä asuvat Lontoossa. Oli ihana päästä vaihtelemaan kuulumisia!

Lontoo alkaa pikkuhiljaa, aina jokaiselle vierailulla enemmän ja enemmän viehättämään. Tämä kerta oli kyllä aivan ihana, joten suurikiitos ihanille matkaseuralaisille!