Hidas maanantai

Maanantait on aina vaikeita. Tänään kun herätyskello pärähti soimaan klo.6.30 torkutin pari kertaa vaikka yleensä onnistun nousemaan sängystä ihan hyvin. Siitä syystä jäi aamupalat syömättä ja kävellessäni bussipysäkille oli silmät vielä puoliummessa. Hyvä kun näin eteeni. Tältä näytin kun klo.7.30 yritin raahautua bussipysäkille..



Matkalla kirjastolle oli pakko napata kahvi mukaan Starbucksista. Normaalisti olen ehdottomasti sitä mieltä että jos olet valinnut asiakaspalvelutyön, on kiva jos oikeesti hymyilet ja olet kohtelias kun palvelet asiakkaita etkä kuin pehvaan ammuttu karhu. Kuitenkin, kahdeksan aikaan maanantai aamuna on kyseisen kuppilan tyypit aivan liian iloisia. Ne hymyilee, huutelee iloisesti ja vääntää vitsejä. Silloin kun itse käyt niin hitaalla, että hyvä kun saat mutistua kahvin nimen, on tämä hiukan ärsyttävää.

Kuva

Heräämiseen ei auttanut sen että aloitin aamuni kertaamalla ensimmäiseen tenttiin ja kuuntelemalla nauhoitettua luentoa counterfactuals methodseista, joka on juuri niin tylsää kuin miltä se kuulostaa. Ja lukemalla Marxista ja sen sepustuksista luokkayhteiskunnasta.

Ensi maanantaina olisikin sitten ensimmäinen tentti. Vähän alkaa stressitasot nousemaan. Itsehän en yhtään
tykkää tälläisestä että tentti muodostaa 100 % kurssin arvosanasta. Mielestäni se ei mittaa oikein mitään muuta kuin, että kuinka paljon ehdit kirjoittaa faktoja yhden tunnin aikana. Mielestäni se olisi paljon parempi että kurssin aikana tehty essee on 40 % ja tentti sitten 60 %. Nyt koko maisterintutkinnon arvosanat kulminoituu 2 h putkiin joissa pitäisi saada järkevät vastaukset aikaseksi. Ei ihme että ihmiset sekoaa.

Noh, nyt yritän jaksaa kuunnella seuraavan luennon ja kohta onkin lounastauko. Tuntuu etten ole edes vielä herännyt. Aivot ei tunnu rekisteröivän mitään. Huono juttuhan tässä on se, että meikäläistä alkaa aina väsyttää lounaan jälkeen. Jotenkin on sellainen tunne että tämä on paha kierre tänään...

Toivottavasti teidän maanantait on alkanut vähän reippaammin ;)