Viime sunnuntai olisi ollut mielestäni juuri minun täydellinen päivä, päivä siis täynnä mielekkäitä ja ihania aktiviteettejä. Päivää vaan vähän huononsi se, että selkää rupesi taas sattumaan aivan julmetusti, se selvästi ei tykkää että kävelen näin paljon. Tai en tiedä mikä sitä oikein vaivaa, mutta koko ajan se tuntuu kremppaavan.
Kuitenkaan, tarkoitus ei ollut puhua kremppaavasta selästä kuin vanha mummo vaan ihanasta sunnuntai-päivästä. Sunnuntait on minun mielessäni tarkoittu rentoon tekemiseen. Välillä se rento tekeminen voi olla vain löhöilyä kotona ja Netflixin tuijottelua, välillä se voi tarkoittaa rentoa lenkkeilyä ja ruokafestareita kuten tässä tapauksessa.
Heräsin sunnuntaina auringonvaloon mikä on mielestäni ihan paras tapa herätä ylipäätänsä. Kurkattuani ikkunasta ulos totesin jo itsestäänselvyyden eli siellä oli aivan ihanan aurinkoinen keli mutta juuri sopivan kirpakan kylmä. Kiskoin lenkkivaatteet päälle ja lähdin tutustumaan uusiin "kotiseutuihini" juoksulenkin muodossa. Olen tämän jo aiemminkin todennut että en ole todellakaan mikään juoksija mutta rakastan juosta uusissa paikoissa. Tälläkin kertaa lenkki vaan piteni ja piteni koska halusin nähdä enemmän lähiseutua. Juoksin puistoissa, hiljaisilla kaduilla ja rantateitä pitkin ihaillen Manhattanin siluettia. Aivan täydellinen aamulenkki. Lopetin aamulenkin erääseen pohjoismaalaiseen leipomoon jota kämppikseni oli suositellut ja voi että, kuinka se oli suloinen paikka! Ostin kahvin ja ihanan apple whisky pocketin (koska lenkkeilen vain sen takia että voin hyvällä omallatunnolla syödä tälläisiä herkkuja) ja söin aamupalani kahvilan ulkopuolelta löytyviltä penkeiltä käsien auringosta nauttien. Aivan ihana. Loppumatkan kotiin kävelin samalla kun FaceTimesin mieheni kanssa ja näytin hänelle kameran välityksellä väliaikaista kotiseutua.
Kotiinpäästyäni ja suihkun kautta käytyäni lähdinkin heti tutkailemaan lisää lähiseutua - tällä kertaa otin East River Ferryn Williamsburgista (jossa siis tällä hetkellä asun) Brooklynin Dumboon. Aikomuksena oli nimittäin suunnatta kuuluisille Smorgasburg ruokamarkkinoille/festareille jotka olivat nyt viimeistä viikonloppua käynnissä näin sunnuntaisin. Dumboon päästyän ihailen hetken ihanaa Manhattanin siluettia taas ja tietysti sitä kuuluuisaa Brooklyn Bridgeä kunnes lähdin metrolla kohti Prospect Parkia jossa ruokafestarit oli käynnissä.
Ensinnäkin täytyy sanoa että Prospect Park oli aivan ihana! Todella kaunis, ihanat syysvärit, eikä liian ruuhkainen. Ja vihdoinkin näin kunnolla niitä ruskan värejä! Smorgasburgin ruokafestarit/markkinat (miksi lie niitä kutsutaan suomeksi) sijaitsivat siis Prospect Parkissa ja siinä vaiheessa kun olin kävellyt sinne oli nälkä jo aikamoinen. Täytyy siis sanoa että siinä vaiheessa otti pannuun ja pahasti kun kaikkialla oli aivan järkyttävät jonot. Minusta tulee helposti hangry. Eli jos olen liian nälkäinen tulee minusta helposti kiukkuinen ja tuossa pisteessä oltiin jo kun pääsin sinne. Koska joka helvatun ruokakojulle oli tajuton jono. Noh, mitäs siinä, bongasin donitsijonon ja totesin että siinä ei voi kauan kestää kun ne donitsit vaan isketään käteen ihmisille (ilman että täytyy venata että ruoka kypsyisi) joten söin sitten ihana dulche de leche donitsin alkupalaksi. Ei terveellistä tai kovin aikuismaista mutta taltutti heti pahimman kiukun! Sen jälkeen jaksoinkin hetken venata että sain pizzan käsiini. Eli loppu hyvin kaikki hyvin! Nämä ruokafestarit on tosi kivat ja sieltä löytyy paljon vaihtoehtoja. Mutta neuvoisin kyllä että ei kannata päätyä sinne hangry tilassa koska kyllä siinä hetki kestää ennenkuin saa sitä safkaa. Varsinkaan jos menee sinne pahimpaan ruuhka-aikaan.
Sunnuntai-ilta menikin sohvalle ruokakoomaillessa ja ihmetelessä päivän kuvia sekä suunnittelessa seuraavan viikon ohjelmaa!
