Presidentinvaalitunnelmia New Yorkista

Luin juuri USA:n presidenttivaalien iltana kesäkuussa kirjoittamani tekstin Britannian Brexit-äänestyksestä. Oli hauska lukea sitä näin jälkikäteen, varsinkin kun muistan vieläkin varman fiilikseni siitä, että Britit äänestäisivät EU:ssa pysymisen puolesta siinä vaiheessa kun menin nukkumaan. Seuraavana aamuna muistan vieläkin elävästi kuinka klo.04.00 BBC:n politiikan toimittaja julisti historiallisen äänestystuloksen.

Nyt pystyin seuraamaan täältä Nykistä käsin toista tämän vuoden hyvin historiallista äänestyskamppailua. Katsoin tuloslähetystä ihan kotisohvalta käsin, Ben & Jerryn ja valkkarin kera. En ole ihan joka päivä nähnyt paikallista viinikauppaa niin kiireisenä kuin tänä iltana. Ihmiset hakemassa joko ilo-tai lohtujuomaa. Viestittelin amerikkalaisen työkaverin kanssa tilanteesta koko illan läpi. Fox News oli ainut uutiskanava jonka onnistuin streamaamaan netin kautta ja kaveri joka katsoi CNN sai ihan eri tuloksia. Fox News taisi olla hanakampi julkistamaan valitsijamiesääniä kun CNN taas jätti esimerkiksi Floridan julistamisen aika myöhäiseksi. Floridan äänten julistamisen jälkeen päätinkin jättää pelin sikseen ja mennä nukkumaan. Koska kyllä se tulos oli jo aika selvä siinä vaiheessa ja päätin olla kiduttamatta itseäni yhtään enempää.

Aamulla kun heräsin mietin hetken olikohan se sittenkin unta? Mutta sitten avasin kännykkäni jossa odotti lukemattomat viestit kavereilta ja perheeltä kysymyksineen Trumpin voitosta. Sinänsä voitto ei ollut edes yllätys, olihan näissä vaaleissa paljon samaa kuin Brexitissä. Ihmiset ovat yksinkertaisesti tyytymättömiä vallitsevaan tilanteeseen.

Shokki se tuntui olevan tietysti monelle nykkiläiselle, en tiedä kuvittelinko vai oliko oikeasti tunnelma hipsterimäisessä Williamsburgissakin normaalia vakavampi ja hiljaisempi keskiviikko aamuna kun kävelin lautalle.

Kävin hakemassa Starbucksista aamukahvini ja samalla nappasin mukaan New York Timesin. Olihan tämä historiallinen tulos ja halusin säästää etusivun merkiksi tästä ajasta. Kassapojan mielestä se olisi kannattanut kehystää. Itse en kuitenkaan menisi niin pitkälle.

Klo.11.30 katsoin Clintonin hienon puheen. Siitä puheesta jäi moni asia mieleen. Mutta erityisesti tämä:

"To all the women, and especially the young women, who put their faith in this campaign and in me, I want you to know that nothing has made me prouder than to be your champion.

I know that we still have not shattered that highest glass ceiling. But some day someone will—hopefully sooner than we might think right now.

And to all the little girls watching right now, never doubt that you are valuable and powerful and deserving of every chance and opportunity in the world."

Vaalien lopputulos oli tietysti koko päivän puheenaihe. Kenen kanssa sitä ikinä puhuikaan. Trump, Clinton ja vaalit tupsahtivat esiin kun ohitin ihmisiä jalankulkukäytävällä. Illalla kun odotin kadunkulmassa kaveria kuulin erään nuoren naisen huutavan puhelimeen kuinka vaalien lopputulos oli varmasti venäläisten manipuloima koska Trump ei olisi muuten millään voittanut. 

Ja matkalla illalliselle kaverien kanssa törmäsin kirjaimellisesti tuhansien ihmisten mielenosoitukseen Trumpia vastaan. Mielenosoituskulkue (joka vaan jatkui ja jatkui) oli alkanut ilmeisesti jostain Downtownista ja päämääränä oli tietysti Trump Tower. Nykin mielenosoitus ei ollut ainoa vaan niitä on ollut ympäri maata kun New York Times uutisoi.

Tälläisiä fiiliksiä siis on ollut New Yorkissa vaaleista näin omalta näkökannalta katsoessa. Saa nähdä miten tästä eteenpäin jatkuu!