Häikäisee

Terkkuja lumisesta Suomesta!

Istuskelen tässä juuri kotona ja nautin hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta. Koirat on käytetty ulkona kauniissa ja aurinkoisissa talvimaisemissa ja nyt voi ottaa iisisti.

Tulin siis eilen kotiin, lento lähti Glasgowsta kuudelta aamulla. Kesäaikaan vaihdettiin samaisena yönä, joten päätettiin että turha edes mennä nukkumaan kun jo kolmelta pitää lähteä bussiasemalle jotta ehdin varmasti klo.3.30 lentokenttäbussiin. Olinkin sitten jo aamuneljältä kentällä, 2 h ennen koneen lähtöä. En ole varmaan koskaa ollut kentällä niin paljon ennen koneen lähtöä. Voin kertoa että olin koko lentomatka-ajan ihan tajuttomana, sen verran heräsin ja liikuin että sain konetta vaihdettua Amsterdamissa ja taas unta pipoon. Ihan turhaan edes jännitin tunnin vaihtoa, kone oli etuajassa, passintarkastusjonossa pääsin todella sniikisti livahtamaan ihmisten ohi ja jonon etuhännille. Tämä kaikki tapahtui tosin vahingossa, en ollut tarkoituksella ohittamassa melkein koko jonoa.

Jos tänään on ollut kaunis ja aurinkoinen keli, niin eilen oli sitten superankeaa, tuulista ja kylmää. Kaikinpuolin siis ällöttävää. Mutta oli ihana tulla taas kotiin käymään (ja saada kunnon murkinaa)! Ja tietenkin nähdä koirat.

Tänään olen ehtinyt hilpaista jo kaupungille, myös sinne Akateemisen kirjaosastolle kuolailemaan ihania kirjoja, käydä yhdessä työhaastattelussa, lounaalla ja palauttamassa kirjoja. Hyvin tehokasta siis. Oli ihana kävellä taas Helsingin keskustassa ja ihmetellä niitä iltapäivälehtien lööppejä (Kuitunen ja Sarasvuo saanut vauvan, nyt tekin tiedätte) ja kaikkea suomalaista. Kuten hintojen kalleutta. Kääk.

Kotiinpalaamisessa on aina se hyvä puoli että aina tuntuu siltä että mikään ei ole muuttunut.Koti on aina koti.



Häikäisee