Olin kaupungilla tänään ja jokaikinen myyjä oli suorastaan epäilyttävän ystävällinen minua kohtaan. Tyypillinen suomalaisluonteeni pääsi tässä kohtaa hyvin esiin, ja rupesin välittömästi miettimään onko naamassani jotain vikaa kun ihmiset hymyilevät minulle. Esimerkkinä keskustelu nuoren myyjäpojan kanssa ruokakaupassa:
Myyjä: "How are you?"
Minä: "Good thanks, and u?"
Myyjä: " Good, good, how's your day been?" (no kuule, ihan tavallinen)
Minä: " Well ya know, good,good.."
Myyjä: " What have you been doing?" ("Ja mitäköhän hittoa se sulle kuuluu", huutaa pieni suomalainen sisälläni)
Oikeasti vastasin kuitenkin ihan kohteliaasti, ympäripyöreästi ja täysin valheellisesti että olen opiskellut koko päivän (Primarkin kassi taisi kuitenkin paljastaa minut).
Olen lukenut jostain hauskan jutun, että jos joku on ystävällinen suomalaiselle, tyypillinen suomalainen heti ajattelee, että kyseinen henkilö on:
a) hullu
b) humalassa
c) amerikkalainen
d) kaikkia ylläolevia
En tiedä onko se tämä keli joka tekee ihmiset superiloiseksi (luultavasti), ainakin A:n mukaan jossain sanottiin että Aberdeen on kuulemma ollut Skotlannin lämpöasteiden kärkipäässä nyt pari viimeistä päivää. Toisaalta huomaan että olen itsekin jatkuvasti hyvällä tuulella kun ilmat alkavat lämpeämään ja aurinko pilkistää pilvien takaa.
Ja ihan oikeasti olen yrittänyt päästä tyyppillisestä( kärjistäen), suomalaisesta epäluuloisuudesta eroon, mutta aina välillä se nostaa päätään. Turha sitä kuitenkaan liian luottavainen ja ystävällinen olla ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kommentoit!