From St. Petersburg with love, part.1

Ah, olen nyt kotiutunut ihanasta Pietarista. Ja mikä matka! Ainahan reissut on kivoja, mutta tällä kertaa minulla ei ollut mitään suuria odotuksia Pietarin varalle, joten yllätyin todella positiivisesti!
Tällä hetkellä koneella on hirvee määrä kuvia ja pää surisee vielä kaikesta tiedosta ja kokemuksista mitkä pitäisi kirjata ylös, sillä reissu ei varmasti jäänyt viimeiseksi Pietariin!

Koska kirjoitettavaa ja kuvia on niin paljon, on pakko jakaa pakettia hieman osiin. Seuraavien päivien aikana tulee siis overload asiaa Pietarista!

Matkaan lähdettiin siis maanantaina, uudelle nopealla Allegro-junalla. 3,5 h Helsingistä Pietariin. Nopeus on seurausta uudesta käytännöstä että Venäjän rajavironomaiset astuvat junaan Viipurissa ja juna liikkuu samalla kun passeja tarkastetaan. Junalla matkustaminen on ihanan helppoa ja kätevää, ja liput kakkosluokassa eivät edes turhan paljon lompakkoa rokottaneet (ulkomaanmatkaksi). Matkustaminen ei ole koskaan ollut helpompaa! Ja kuten aiemminkin mainitsin, ei viisumin hankkiminen ollut mikään ylitsepääsemätön juttu.

Junan saavuttua sitten Leninin-asemalle, päätimme suunnata hotellille metrolla. Metro tuntui paljon luotettavammalta vaihtoehdolta kuin taksit, joten eikun ihmettelemään sitä. Metrolla liikkuminen on Pietarissa älyttömän halpaa, ostat poletit kassalla ja niillä mennään. Yksi matka maksoi 55 senttiä. Ei nähty kyseisellä  metroasemalle turhan paljon mitään kylttejä joten päätettiin vaan mennä virran mukana alas ja katsoa josko sieltä löytyisi kyltit. Niinkuin meidän matkaopuskin sanoi "metrolinjoja on vain neljä, on suuri todennäköisyys että päädyt oikeen paikkaan loppuenlopulta". Tällä filosofialla mentiin ja kyllähän me hotellille löydettiin! Kaikilla keskustan metroalueilla on kyltit kirjoitettu myös "meidän kirjaimilla", joten ei tarvitse ruveta tulkkaamaan niitä kyrillisiä aakkosia keskellä iltapäivän ruuhkaa. Muutenkin totesimme matkan aikana metron olevan paras kulkuväline: helppoa, turvallista ja asemat vielä kaikenlisäksi todella siistejä!

Metrotunneli oli todella, todella syvällä..



Oltiin tultu Pietariin siinä iltapäivällä joten päätettiin lähteä talsimaan Nevski Prospektia, eli Pietarin pääkatua, pitkin. Itse Nevskilla on jo paljon nähtävää ja heti ensimmäisenä kiinnitimme huomiota siisteyteen ja kauniisen arkkitehtuuriin. Ja ihan kuin puolivahingossa eksyimme Nevskilta yhdelle sivukadulle, jossa kohtasimme kauniin näyn: Kirkko Veren Päällä. Nimensä kirkko on saanut, koska tällä paikalla Aleksanteri II murhattiin. Ja kirkko oli ihana!Sisäpuoli oli koristeltu pelkästään mosaiikkitöillä, joten voitte kuvitella kuinka kaunis se oli! Ehdottomasti lempparini kaikista paikoista joita nähtiin. Tai ehkä kaikista kirkoista..Ja rakastuin tuohon Pietarin kanavatunnelmaan - ihania pieniä kanavia risteilee siellä täällä, joihin heijastuu sitten kaupungin lukuisat rakennukset, varsinkin illalla se on niin kaunista! Muistaakseni se oli itse Pietari (korjatkaa jos olen väärässä) joka halusi näitä kanavia rakentaa kaupunkiin, koska halusi kotikaupunkiinsa saman tunnelman kuin hänen lempikaupungissaan Amsterdamissa. En ole ikinä Damissa käynyt (paitsi sillä viheliäisellä lentokentällä), mutta Pietarissa kanavatunnelma ainakin toimii hienosti!

Kirkko Veren Päällä.

Näkymiä Nevski Prospektilla..

Ensimmäisenä päivänä nähtiin siis jo kivoja juttuja, ja onneksi oli vielä kaksi täyttää päivää jäljellä! Pietarissa riittää nähtävää ja koettavaa, joten minä koin tämän ajan ihan minimiksi mikä siellä kannattaa viettää.