Kun viiniä valitessa et ota enää sitä halvinta, vaan osaat valikoida sen pullon ihan sen merkin perusteella (tosin kyllä ne yleensä on myös aika halpoja)..
Kun se hame on oikeasti liian lyhyt (tosin ei brittistandardeissa)...
Kun ne lapset joita olet vahtinut teininä, ovat nyt itse teinejä..
Kun tajuat että olet kohta siinä iässä missä yhteiskunnan määrittelemien standardien mukaan olla asettumassa aloilleen ja hankkia 1,8 lasta (tälle kyllä aion vieläkin viitata kintaalla)...
Kun lentokoneessa istut ärsyttävän teini-ikäisen vieressä joka vinkuu ja valittaa koko ajan ja omat sympatiat menee täysin vanhempien puolelle ja et ymmärrä miksi ihmeessä tämä kyseinen teini-ikäinen vinkuu (sori äiti ja isi jos olen ollut ärsyttävä teini)...
Kun illalla päätät löhöämisen sijaan ruveta leipomaan. Ihan mitä tahansa. Kaupan sämpylät ei kelpaa vaan pitää saada itsetekemiänsä sämpylöitä (mulle tämä on selkeä merkki aikustumisesta!!)...
Kun aloitat kertomuksen "muistan silloin kun olin lukiossa tehtiin Maijan ja Maisan kanssa sitä ja tätä"...
Kun lapsien vanhemmat kutsuu sinua tädiksi...Tosin tämä on jännä ilmiö, koska vanhemmat puhuu aina tädeistä lapsillensa oli ne sitten minkä ikäisiä tahansa.
Alan muistuttaa enemmän ja enemmän äitiäni miinus puutarhanhoitotaidot (nekin varmaan löytyy parin vuoden päästä)...Älä nyt hermostu äiti, olet ihana :)
Toisaalta, vanhenemisessa on ehdottomasti hyviäkin puolia. Nimittäin..
Koska olet aikuinen, voit ihan itse päättää että syöt lounaaksi pizzaa ja illalliseksi purkin Ben & Jerrysiä..
Huomaa että vaikka olen 16-vuotiaana joskus todennut että kun valmistun 25-vuotiaana yliopistosta on mun elämä ohi, niin nythän se elämä parhaimmillaan on...
Ja on ilo huomata muuttuneensa (omasta mielestäni) parempaan päin kuin silloin alle parikymppisenä tyttönä..
Eli kyllä tää "vanheminen" aika kivaa on!
Kuva |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kommentoit!