Valittamisesta valoisuuteen

Mua naurattaa nyt kymmenen aikaa illalla tämän päivän kulku. Aamulla kaikki oli hyvin, sit puolen päivän jälkeen tapahtui niin monta ärsyttävää juttua että hyvä etten muuttunut punaiseksi ja ruvennut ahmimaan kahta jäljellä olevaa Fazerin levyä naamariin. Kuuden jälkeen kaikki oli taas kuin ruusuilla tanssimista ja nyt kymmenen aikaa illalla painaa väsy päälle mutta olo on onnellinen! Yleensä en itse tykkää lukea valitussaarnoja, mutta nyt saattaa tulla hieman valituksenomaista vuodatusta ;)

Aamulla (eli klo.10.00) treffasin kaverin Hubissa ja tehtiin pari tuntia tehokkaasti kouluhommia. Eli in reality, sain kaksi sähköpostia kirjoitettua aikavälillä 10-12, sekä yhden kirjeen lähetettyä. Nämä kolme hommaa olivat oikeasti tärkeitä, mutta onhan se säälittävää että blogien lueskelu ja facebookkailu meni kouluhommien ylitse ( kuten tavallista). Eiköhän se motivaatio kouluhommien tekoon jostain kohta löydy (toivottavasti), koska en todellakaan jaksa viettää pääsiäislomaa analysoiden kuka äänestää äärioikeistoa Euroopassa.

Todella, tähän saakka oli päivä mennyt oikein hyvin. Ehdin nauttimaan maukkaan lounaan kavereiden kanssa ja käymään vielä salillakin. Ja hymyilytti. Sitten alkoi keittämään. Yritin todella varata lentolippuja kevätloman ajaksi Suomeen. Prosessi itseasiassa alkoi jo Hubissa istuskellessa, mutta kun yritin maksaa niitä luottokortilla niin Supersaver.fi ilmoitti, että jos maksat luottokortilla on ekstra maksu 11 euroa. Siis 11 euroa?!? Noh, täytyi odottaa sitten iltapäivään että sai taas pankkitunnukset käsiin. Salin jälkeen rupesin taas varailemaan lentoja kyseiseltä sivustolta, sieltä kun löytyi se paras vaihtoehto. Tällä kertaa kun klikkasin päästäkseni maksamaan, ilmoitti palvelin että tätä lentoa ei enää ole. Aha. Laske kymmeneen. Päivitä sivu ja löydä saman lento jota yritit 5 sekuntia sitten varata, mutta vain 50 euroa kalliimpana. Laske sataan. Yritä löytää muita vaihtoehtoja, mutta loppuenlopuksi joudut tyytymään siihen lentoon joka kallistui 50 eurolla sen 5 sekunnin aikana. Kerron muuten että tietokone lensi melkein päin seinää tässä vaiheessa. Toivottavasti joku muukin inhoaa lentolippujen varaamista yhtä paljon kuin minä.
Lopputuloksena minulla on nyt kuitenkin lennot Suomeen. Se mikä ei naurata, on että lento lähtee 06.00 aamulla Glasgowsta (jonne kyllä olen muutenkin menossa vkl, mutta silti, 06.00!!). Hipheihurraa.

Tämän jälkeen saan mailin eräältä taholta, jonka vastaus minun lähettämääni mailiin ei ollut se mikä toivoin. Tiedän että tämän maan yliopistosysteemi on hyvin joustamaton, mutta ennen se ei ole häirinnyt minua. Nyt se häiritsee ja paljon. Se on suunnitelmieni tiellä ja punon juonia jolla saisin tahtoni läpi. Odotukset eivät ole kuitenkaan turhan korkealla ja se masentaa jo valmiiksi.
Tämän jälkeen ohjelmaan kuului UNYSA:n komitea kokous, jossa kaverin kanssa purettiin hammasta kun hommat ei edennyt. Yleensä nämä komitea kokoukset ovatkin juuri tälläisiä - kaikki puhuu päällekkäin aivan turhista ja mitättömistä asioista ja loppuenlopuksi ei saada mitään aikaa. Mikään ei ole rasittavampaa kuin kokoustaminen tyhjästä.

Onneksi päivä kuitenkin parani kun jäätiin kaverin kanssa istuskelemaan kahville ja punottiin ihania suunnitelmia kaikkien päänmenoksi. Naureskelin koska muistan kun vielä pari viikkoa sitten sanoin, että tuppaa olemaan vähän tylsää kun ei ole mitään tekemistä, mutta kyllä se tilanne aina muuttuu loppukevättä kohti. Ja niinhän se muuttuu. Viimeisille viikoille ennen pääsiäislomaa on vaikka mitä (kivaa) tekemistä ja eipä tuo pääsiäisloman jälkeinenkään aika kovin rauhalliselta näytä. Ihanaa!

Kalenteri sylissä punottiin suunnitelmia

Illalla kävin vielä kuuntelemassa Politics & IR societyn  Political communication workshopin, jossa puhetta oli pitämässä NUS:n (National Union for Students, ehkä? Opiskelijoiden kattojärjestö jokatapauksessa) edustaja. Hän keskittyi kertomaan puhumisesta yleisölle ja vitsit että olikin hyvä ja hyödyllinen workshop. Saatiin paljon käytännön vinkkejä hyvän puheen pitämiseen ja päästiin itsekin kokeilemaan taitojamme. Puheen pitäminen ei ole ikinä helppoa ja se on todellinen taitolaji. Edes kaikki politiikot eivät ole hyviä puhumaan yleisölle ja sitä politiikka kuitenkin pohjimmiltaan on - puhumista kansalaisille jotta saa kantansa läpi ja sitä kautta ääniä. Ylivoimainen lempparini mitä tulee yleisölle puhumiseen on Stubb, jonka olenkin kuullut puhuvan monta kertaa ja hän aina onnistuu pitämään yleisön otteessaan.

Huomenna onkin jo torstai. Minnes se viikko taas meneekään..

P.S. Olen ruvennut ikävöimään erityisesti kahta asiaa joita aion kuluttaa massiiviset määrät kun pääsen Suomeen : maitorahka ja kunnon raejuusto (täällä raejuusto on oudon vetistä)

Dilly dally

Sinne meni taas yksi viikonloppu. Miten ne viikonloput meneekin aina niin nopeasti ja sit arkipäivät menee normaalilla rytmillä ja hitaasti. Viikonloppu meni todella suhteellisen rennoissa tunnelmissa Glasgowssa, hieman juhlien Kanada-teemalla ja katsellen leffoja ja nauttien epäterveellistä ruokaa. Tulin takaisin todella vasta tänään, ja olenkin ollut ihan sunnuntai-fiiliksissä. Keskityin tällä kertaa maisemien katseluun bussimatkalla aika ahkerasti kun jotenkin ulkona tuntui olevan niin keväistä, että vaikka Suomeen olenkin innoissa menossa lomalle niin sitä lunta en kaipaa yhtään näiden keväisten maisemien jälkeen. Matka Glasgowsta takaisin taittui todella näissä tunnelmissa, vaikkakin nuo Extreme Right artikkelit joita yritin matkan aikana lukea, olikin niin mielenkiintoisia että nopeasti tuli uni silmään..Miten näissä kuvissa nuo maisemat näyttävätkin noin vihreiltä.

Oltiin tänään keilaamassa UNYSA-societyn kanssa ja hauskaa oli (varsinkin kun me suomalaisina oltiin voittajia). Rannan viihdekeskuksen keilahallissa on aina maanantaisin tosi hyvä diili opiskelijoille, keilaus maksaa silloin vaan 99 penceä, plus £ 1 kenkävuokra. Joten todella hyvä hinta kyseessä! Me kaverin kanssa näytettiin mistä on suomalainen sisu tehty ja pistettiin muita ihan 6-0! Lopputuloksena me oltiinkin kärkisijoilla 1. ja 2. Noh, voittohan ei ollut se tärkein asia tässä vaan hauskanpito!

Tällä viikolla pitäisi ihan selkeästi tsempata näiden yliopistohommien kanssa, pääsiäislomaan kun on enää se vajaa 3 vko ja jos mielin nauttia lomasta vapaana naisena ilman kouluhommia, olisi aika varmaan tehdä asialle jotain. Periaatteessa kevään kouluhommat koostuu kahdesta esseestä (4000 & 5000 sanaa) plus yhdestä presentaatiosta. Ja tietysti tentit sitten toukokuussa. Eli hyvin,hyvin, kohtuullisesta työmäärästä puhutaan. Molempien esseiden deadline on 1-2 vko sisään pääsiäislomasta, joten olisi tietysti kiva saada ne melkein valmiiksi ennen lomaa, jottei tarvitsisi sitten loman aikana säätää. Minä kun olen keksinyt lomalle Suomessa jo niin paljon muutakin tekemistä kuin yliopistohommia....

Just like Disneyland

Kuinka säälittävän onnellinen ihminen voi olla päästessään käymään Ikeassa? Vastaus: hyvin, hyvin säälittävän onnellinen!

Ei voi olla muuta kun onnellinen jos saa vielä suklaatakin!

Meillä todella starttasi roadtrip klo. 06.00 kohti Edinburghia. Toisaalta ei voi kyllä yhtään valittaa aikaisesta noususta kun sekä minä, että kaverini nukuttiin koko matka sikeästi kun kuski joutui selviämään aamuruuhkista.
Matkan päätarkoituksena oli todella viedä auto korjattavaksi, jonka takia ensimmäinen stoppi olikin pieneen kylään, hieman Edinburghin ulkopuolella. Pieni kylä olikin hyvin viehättävä (mielessä vertaan aina kaikki kylät täällä Emmerdaleen) jossa vietettiinkin sitten tovi. Keli suosi meitä ja aamu oli aivan ihana joten samoiltiin reilut 2 h päättömästi ympäri maisemia kunnes palattiin "korjaamolle", joka tässä tapauksessa oli kuskin kaukainen tuttava. Täytyy kyllä sanoa että brittiläinen (skottilainen?) vieraanvaraisuus on aina omaa luokkaansa, ja aina kun olen käynyt jonkun paikallisen kotona, ensimmäinen ajatus joka putkahtaa mieleen on "onpa kaikki ystävällisiä".

Maailaismaisemaa..

Kun auto oli taas tuunattu kuntoon, oli aika lähteä Ikeaa (josta saatettiin käyttää myös nimeä Disneyland) kohti. Oltiin kun lapset karkkikaupassa kun päästiin sisälle asti. Pohdiskeltiin oikeasti kyllä, että ollaanko hieman säälittäviä kuin näin paljon innostutaan jostain Ikeasta, mutta...tunnelma oli jotenkin vaan niin ihanan skandinaavinen! Vessoissakin oli vaan yksi hana!! Mutta luonnollisesti kaikki muu kulki väärinpäin (eli kassat vasemmal eikä oikeal puolella).

We love Ikea!!

Ensimmäisenä kävimme tietenkin lihapullien ja Daim-kakun kimppuun ja ah, se oli suurta rakkautta. Sen jälkeen alkoi armoton shoppailu, ja vaikka yritinkin pitää kukkaronnyöreistä kiinni ja järjen päässä (ottaen huomioon, että muutan tästä asunnosta viim. heinäkuussa) tuli sitä jotain pientä ostettuakin. Mutta vain hyödyllistä tavaraa ja tavaraa jonka saa pieneen tilaan muuttaessa. Pieni kuriositeetti tähän yhteyteen. En tiedä millä tavalla, tai minkä norsun tarvitsen tyhjentämään tämän huoneen siinä vaiheessa kun muutto on edessä. Mulla on kamaa jaettavana kuin pienelle kylälle ja tällä hetkellä suurin toivo makaa sukulaisteni harteilla jotka tulevat valmistujaisjuhliini. Olen laskenut että 10 kg/per sukulainen ja minulla on ehkä toivoa saada tämä huone tyhjäksi. Ehkä.
Ikeassa kun oltiin, niin tietenkin lipsuttiin "pimeällä puolelle" ja ostettiin ruotsalaista suklaata. Marabou, mmm!! En tiedä muista, mutta minä en ainakaan henk.koht. voi syödä sitä kauheata Cadburyn normaalia suklaata jota täällä myydään. Se on mun mielestä aivan kammottavaa moskaa, joten sen takia Maraboun ostaminen oli täysin oikeutettua.

Meidän kolmen ostokset

Maybe a little bit?

Oli siis hauska päiväretki, ja oli hauska päästä sen "normaalin" reviirin ulkopuolelle. Nyt taas jaksaa Maraboun ja uuden kynttilöiden avulla!

Sun, sun, sun

Maaliskuun ensimmäisen päivän kunniaksi sain kääntää uuden lehden seinäkalenterista, joka näyttää tältä:

Pakostakin tulee hyvä mieli! Tosin samalla en voi uskoa että ollaan jo maaliskuussa! Olen ikuinen aikapäivittelijä, tiedättekö sellainen ihminen joka jaksaa aina päivitellä että miten tämä aika kuluu niin nopeasti! Tuntuu että tätä viimeistä yliopistovuotta ei ole enää kauan jäljellä. Eikä sitä olekaan. Ja kohta pitäisi tietää mitä tekee ensi syksynä. Iik, apua, kääk. Hauskinta tässä kuitenkin on, että meillä ei todellakaan ole vielä tietoa valmistujaispäivästä. Valmistujaisviikko on ollut jo pitkään tiedossa (heinäkuun ensimmäinen viikko), mutta sitä koska meidän (eli Politics & IR opiskelijoiden) valmistujaispäivä on,ei saadaa tietää kun vasta jossain vaiheessa maaliskuuta. Ottaen huomioon että saadaan yleensä tietää tenttipäivät sellainen 3 viikkoa ennen, ei minulla ole toiveet tämän valmistujaispäivän tietoon saamisen suhteenkaan kovin korkealla. Mutta aina voi luottaa siihen, että se ei ilmeisesti ole perjantaina koska "perjantai on perinteisesti lääkisläisten valmistujaispäivä. Mutta ne voi tietenkin muutta sitä", kuten meille Registrystä kerrottiin. Tämä kaikki epävarmuus on kuitenkin meikäläisen kaltaiselle suunnittelijalle ihan kamalaa.

Täällä on joka tapauksessa aurinkoiset ja ihanat kelit jatkuneet  ja olenkin jo kahden päivän ajan käynyt aamulenkillä merenrannassa. Kuuma on tullut huppari päällä juostessa ja aurinko on ihanasti lämmittänyt (lue= koko naama ihanan helakanpunainen lenkin päätteeksi). Koko päivälle riittää energiaa ihan eri tavalla kun aamun aloittaa reippaalla juoksulenkillä! Toivottavasti sateet pysyy poissa koko loppukevään (not gonna happen).

Muuten tiistaipäivä on mennyt Human Rights- kurssin luennoilla ja seminaarissa. Seminaarissa oli tällä kertaa maakohtaiset presentaatiot, ja yksi ylitse muiden koski presentaatiota jossa opiskelija kertoi Vatikaanin ihmisoikeusrikkomuksista. Todella mielenkiintoinen esitelmä.Minä teen oman esseen ja samalla presentaation Venäjän ihmisoikeistilanteesta. Venäjä ja Venäjän politiikka onkin aina kiinnostanut minua, joten pitäisi olla ihan mielenkiintoista tutkia asiaa syvemmin. Illalla oli vuorossa taas tapahtuma joka liittyi International Development Weekiin ja paikalla oli puhumassa Oxfamin edustaja, heidän tarjoamasta katastrofiavusta Haitille. Puheen jälkeen oli vielä vuorossa MUN ja kuvitteellinen kriisisimulaatio. Tällä kertaa puheenjohtajat olivat keksineent kuvitteellisen kriisin Sudanin ja Egyptin välille, joka koski erityisesti vesikriisiä. Hauska keskustelu saatiin aikaiseksi.

Päänvaivaa on myös aiheuttanut lentojen varaaminen Suomeen pääsiäislomaksi. Tuntuu että en millään löydä lentoja jotka olisivat kohtuuhintaisia, lähtisivät kohtuuaikaan, saapuisivat kohtuuaikaan ja vielä jatkolento olisi samalta kentältä jonne saavut. Tälläisinä hetkinä toivoisin asuvani kaupungissa josta olisi suora yhteys Helsinkiin. Se olisi luksusta!

Päätän tämän täysin päättömän blogipostauksen kertomalla, että mun pitäisi herätä huomenaamulla klo.05.15. Kuudeltä meikäläistä nimittäin tullaan hakemaan oven edestä ja suuntaamme nokan kohti Edinburghia. Kaverin kämppiksen pitää viedä auto huoltoon ja me mennään mukaan jotta päästää Ikeaan syömään lihapullia ja ostamaan jotain ruotsalaisia herkkuja, jotka iskee meihin suomalaisiinkin. Road-trip ja Ikean (ruotsalaiset) lihapullat siis odottaa!