Hulinoita

Täällä on ollut hulinaa mutta ei todellakaan vappu sellaisia. Täällähän ei vappua juhlita mutta onneksi jokaikinen suomalainen ystävä päivitti Facebookin omia kuvia vappuhulinoista, joten ei ainakaan jäänyt epäselväksi mikä päivä eilen oli. Täälläkin onneksi saadaan toukokuun alun kunniaksi vapaata, mutta vasta maanantaina.

Viikko oli kuitenkin aika kiireinen töissä sillä yritin saada kaikki hommat tehtyä siten että pystyn tänään perjantaina pitämään vapaata, sillä me saatiin vieraita tänne Derbyyn! Äiti ja isi nimittäin tulivat tänne keskiiviikko iltana vappuja ja pitkää pankkiloma viikonloppua viettämään.  Tarkoituksena olisi näytellä vanhemmille vähän Derbyä, Coventryssä he eilen jo kävivätkin ja viikonloppuna ajellaan Peak Districtille päin ihmettelemään. Eilen näyteltiin kokkaustaitojamme ja valmistettiin illallinen koko porukalle, cevichellä ei voi mennä vikaan varsinkin kun poikaystävä oli käynyt hakemassa aivan supermaukasta lohta suoraan kalakauppiaalta.

Vierailu tosin aiheutti lisähommaa minulle ja armaalle poikaystävällemme, sillä kämpässämme vallitsi "hallittu" kaaos vielä tiistai-iltana. Tiedettiin että äiti ja isi haluaa nähdä uuden kodimme joten eikun hihat heilumaan. Oikeasti, meillä ei varmaan koskaan ole ollut näin siistiä. Tosin ekstamakkarimme aka romuhuoneemme jätimme edelleen kaaoksen valtaan ja suljimme oven vain kylmän rauhallisesti. Ei kai sitä ihan kaikkea tarvitse siivota kummiskaan?

Minulla on vaikka kuinka monta postaustakin kirjoittamatta Cornwallista mutta en ole niitä ehtinyt vielä edes aloittamaan. Nyt on onneksi ollut todella paljon kivaa tekemistä viime viikkoina ja toukokuu näyttääkin viikonloppujen perusteella aika "kiireiseltä", mutta sillä mukavalla tavalla. Toukokuussa täällä on myös todella parikin lomapäivää joten myöhemmin kuukaudesta lähdetään poikaystävän perheen kanssa viettämään minilomaa Yorkshire Dalesille. Tässähän tulee oikein kunnolla matkailtua Briteissä. Lontoossakin pitäisi ehtiä käymään ja miettiä se poikaystävän lahja ja töidenkin puolesta tulee reissailtua.

Täällä on ihanan vihreää!

Olen siis oikein innoissani toukokuusta vaikka samalla joudun toistamaan itseäni ja toteamaan, että minne tämä aika menee? Ja mun mukaan toukokuu on ensimmäinen virallinen kesäkuukausi mutta ei täällä kyllä oikein vielä sellaiset ilmat ole?

Ja nyt kun kerrankin olisin saanut nukkua vähän pidempään niin ponkaisin heti seitsemältä ylös sängystä! Joku meikäläisessä on vikana....

Newquay, Cornwall

Nyt sain vihdoin kaikki Cornwallin kuvat ladattua koneella joten jos niitä tarinoita nyt jakaisin täällä blogin puolella. Loma aloitettiin siis Newquaysta jossa olimme yhteensä kaksi yötä. Newquay sijaitsee Atlannin rannikolla ja kaupunki on tunnettu surffaus mahdollisuuksistaan ja olikin jo täynnä surffaajien näköisiä tyyppejä jo näin huhtikuussa vaikka vannon, että Atlantti oli pirun kylmä tähän aikaan vuodesta!

Käveltiin meidän B&B:stä ekana aamuna kohti merta ja hetken kivuttuamme hieman ylöspäin, oli tämä ensimmäinen näkymä joka kohtasi meidät. Luulen että olin jo siinä vaiheessa menettänyt sydämeni Cornwallille. Ensimmäisenä lomapäivänä meillä oli vielä ihan mahtava sää joka kruunasi ensikohtaamisen Newquayn kanssa.

Jotenkin noi veden eri värit oli ihan uskomattomia ja nuo rannikkoviivan maisemat vaan yksinkertaisesti henkeäsalpaavia. Sanoinkin jo aikaisemmassa postauksessa että toisaalta oli tosi vaikea kuvitella olevansa Briteissä ja toisaalta jotenkin sitä on aina tiennyt että tästä maasta löytyy hyvinkin erilaisia ja upeita maisemia. Me nyt vaan satutaan asumaan Derbyssä joka on suunnilleen niin kaukana sisämaassa kuin vain pääsee.

Keskityttiin aika pitkälti nauttimaan vaan kaupungin upeista rannoista ja fiilistelemään kerrassaan mahtavaa keliä joka oli saanut kaikki ulos ja hauskanpitoon. Okei, ei siellä mun mielestä ihan bikini rantakeli ollut mutta luonnollisesti kaikki paikalliset oli uima-asuissa ja minulla oli nahkatakki päällä neuleen kanssa! En näköjään vieläkään ole siis täysin integroitunut tähän yhteiskuntaan (ja pukeutumisen suhteen tuskin koskaan tulen olemaan "paikallinen").

Satama-alue oli todella kivaa myös ja sieltä lähdimmekin etsimään josko löytäisimme sopivaa kalastusretkeä iltapäivälle. Ja löydettiinhän me se kahden tunnin makrilliretki jonka kalatarinasta voitte lukea lisää tästä postauksesta.

Newquaysta löytyy myös monia suloisia pikkukauppoja sekä söpöjä itsenäisiä kahviloita. Tosin samalla Newquay taitaa olla se kaikista vilkkain kaupunki Cornwallissa yöelämänsä puolesta - baareja löytyy aika monta ja niin muuten niitä polttariporukoitakin!

Yövyttiin muuten aivan mahtavassa B&B:ssä Newquayssa, joten jos joku on sinnepäin suuntaamassa niin voin lämpimästä suositella Jasmine Housea. Omistajat olivat superystävällisiä, aamiainen todella runsas ja maukas ja huoneet kivoja. Omistajilta saatiin myös hyviä vinkkejä sen suhteen mitä kannattaisi tehdä ja kaikenlisäksi talosta löytyi supersöpö bordecollie nimeltään Oreo.

Tänne lähden mielelläni siis joku päivä uusiksi ja toivon mukaan pidemmäksi aikaa!

Synttäriviikonloppu/Kedleston Hall

Tämä viikonloppu meni synttäritunnelmissa, täytin nimittäin tänään vuosia ja poikaystävä oli järkännyt kaikkea kivaa tekemistä viikonlopulle. Nyt makailen onnessani sohvalle, auringon paistaessa sisälle ja suklaakakun sulaessa mahassa. Asiat voisi olla huonomminkin!

Ikäkriisistäkään ei ole ollut sen suurempaa tietoa, varsinkin kun minulta pyydettiin henkkareita kun lähdettiin käymään extempore baarissa perjantaina illallisen jälkeen. Nolointa oli se, että koska oltiin todella lähdetty käymään vaan syömässä, ei mulla ollut edes henkkareita mukana. Siinä sitten selittelin, että ihan oikeasti, täytän jo 27 sunnuntaina. Nauratti kyllä tilanne ja totesin että onhan se ihan kiva että vieläkin välillä kysellään henkkareita! Ja kyllä ne poketkin sitten uskoi mua.

Lauantai-illaksi poikaystävä oli järkännyt ensimmäisen yllätyksen ja lähdettiin ajelemaan kohti Nottinghamia samalla kun minä yritin arvuutella että mitä mennään tekemään. Se selvisi samalla kun käveltiin Nottinghamin konserttisalin ohi - poikaystävä oli nimittäin hommannut meille liput Catsiin! Olipa ihana nähdä se pitkästä aikaa, viimeksi kun näin kyseisen musikaalin, mentiin sitä perheen kera katsomaan Hartwall Areenalle ja taisin olla aika junnu. Kylmät väreethän siinä meni kun Memories kajahti salissa.

Käytiin syömässä ennen näytöstä Revolution Vodka Barissa joka siis lähinnä tuo hauskoja muistoja mieleen Aberdeenin ajoilta. Se oli meidän vakiomesta ulos lähtiessä ja terassi oli myös todella kiva. Drinkit oli parhaita Revolutionissa joten siellä tuli notkuttua aika paljon opiskeluaikoina. Nottinghamin Revolution oli tosi kiva, kyseessä on ketjupaikka siis, ja olen kuullut että taso riippuu paljon kaupungista. Ruoka oli kuitenkin hyvää ja drinkit vähintään yhtä hyviä kuin ennen.

Tänään eli varsinaisena synttäripäivänä poikaystävä teki meille aamupalaksi pannukakkuja, normi sunnuntai aamupala siis, mutta tällä kertaa mun ei tarvinnut tehdä niitä ;) Puolenpäivän jälkeen näytti vieläkin siltä että sää pysyy hyvänä joten lähdettiin piknikille kohti Kedleston Hallia. Sain nimittäin osana synttärilahjaa ihanan piknik-korin mitä piti tietysti heti päästä testaamaan, varsinkin kun poikaystävä oli käynyt salaa ostamassa vaikka mitä hyvää piknik-ruokaa.

Kedleston Hall on meiltä n.15 min ajomatkan päässä sijaitseva vanha kartano tyyppinen talo, tai tilaksi minä näitä kutsun. Nykyisin National Trustin omistuksessa vaikka perhe edelleenkin asuu talon toisessa siivessä. Maata löytyy sellaiset 820 eekkeriä ja tiluksia voi rauhassa kävellä ympäriinsä. Me käytiin tutustumassa talossa sisällä, jonka jälkeen kierrettiin maita hetki ympäriinsä. Liityttiin juuri hetki sitten National Trustin jäseniksi joka tarkoittaa että päästään ilmaiseksi sisälle kartanoon ja tiluksille. Odotankin siis innolla kesää ja palaamista tänne vielä paremmalla ilmalla. Tuonne voi hyvin mennä vaan rentoutumaan päiväksi, ottaa viltti ja hyvä kirja mukaan ja vain nauttia.

Tällä kertaa ei viitsitty ihan vielä istua maassa vaikka picnik-viltti olisi ollut mukana vaan päädyttiin levittämään picnik kamamme puupöydän ympärille joka sijaitsi ihanan suojaisessa paikassa. Myönnetään että sormia alkoi vähän kylmäämään loppua kohti mutta oltiin kuin suomalaiset vappu picnikin suhteen - oltiin päätetty että picnikille lähdetään joten tässähän me istutaan oli sää sitten vaikka mikä. Oikeasti oli tosi mukavaa ja poikaystävä oli valinnut oikein maukkaat eväät!

Kaikenkaikkiaan siis aivan ihana synttäriviikonloppu takana. Naurettiin juuri poikaystävän kanssa, että kiitos kaukosuhteilumme, on itseasiassa harvassa ne kerrat kun ollaan vietetty synttäripäiviä oikeasti yhdessä. Itseasiassa olen vain kerran viettänyt synttärini yhdessä poikaystäväni kanssa ennen tätä ja se oli ensimmäisenä vuonna kun oltiin yhdessä ja oltiin Quebecissä. Käytiin syömässä todella herkullinen fondue-ateria ja muistan vieläkin että mun korkkarit oli niin suuret että kävin hakemassa vessapaperia Quebecin bussiaseman vessasta mukaan ja tungin sitä sisälle korkkareihin!

Seuraavaksi onkin parin viikon päästä poikaystävän synttärit ja pitäisi keksiä jotain todella kivaa hänellä, saa nähdä mitä sitä tulee tehtyä...

Yummy Cornish goodies

Vielä en ole kuvia ehtinyt ladata kameroilta koneelle joten ajattelin aloittaa näiden Cornwall-postauksien kirjoittamisen ruuasta ja puhelinkuvista. Cornwallilaiset on siitä ovelaa kansaa että heilläkin on omat spesiaali ruokajutut ihan samalla tavalla kuin Skoteilla. Tässä siis muutamia ruokatarinoita Cornwallista kuvilla höystettynä.

Aloitetaan ehkä mielenkiintoisimmasta herkkuelämyksestä. Tai noh, en oikein tiedä voiko sitä kutsua elämykseksi mutta ainakin kokemukseksi. Käytiin Chapel Port biitsillä ja kukkuloilla kävelemässä ja päätettiin palkita itsemme herkulla jota paikallinen pieni kahvila möi,  eli Iced Hedgehog. Tämä erikoinen jääsiili-herkku jota kahvila tarjoilee on ilmeisesti paikallisesti aika kuuluisa. Kyseessä on siis jäätelötötterö jossa on cornwallilaista vanilijajäätelöä, jonka päälle on laitettua clotted creamia (ei taida löytyä Suomesta sellaisenaan, mutta se on siis superpaksua kermaa) ja rikottuja hasselpähkinöitä. Pitihän sitä kokeilla, niin erikoiselta se kuulosti. Minä pystyn syömään vaikka mitä herkkuja, mutta kun ensin piti syödä tiensä läpi sellaisen paksun kermakerroksen läpi päästääkseen jäätelöön käsiksi, tuli minullekin vähän äklö olo. Ei suositella heikkohermoisille!

Iced Hedgehog

Cream team on taas osittain Cornwallilainen herkku/tapa ja paikkoja mistä sai tätä herkullistä teetä skonssien kanssa löytyi monia. Me oltiin ajamassa St Ivesin ja Penzancen väliä kun rupesi satamaan kaatamalla ja tien vieressä nökötti kyltti "Green pig farm - cream team" . Kuulosti lupaavalta, vihreiden possujen paikka. Pysäköitiin hurmaavalle maatilalle jossa sijaitsi pieni ja suloinen teehuone. Omistaja oli todella mukava ja koska osuttiin paikalle hiljaisena hetkenä, hän antoi monia hyviä vinkkejä missä meidän kannattaisi käydä Cornwallissa ollessamme. Itse tee ja skonssit oli superherkullisia. Perinteisesti skonssit syödään hillon ja clotted creamin (jep, sitä käytetään kaikkialla) kanssa ja nautitaan siis tietysti cream tean kera. Ja hei, omistaja kertoi että itse Dame Judi Dench oli käynyt heidän parkkipaikallaan!! Joskus käy tuuri ja tämä sattumalta löydetty paikka osoittautui ihan helmeksi!

Cream team moment

Kalaa löytyi jokapaikasta, rannikolla kun oltiin. Syötiin pääasiallisesti paikallisissa pubeissa jossa oli aina päivän spesiaaleina sinä päivänä pyydystetyt kalat. Olen yleensä superlaiska katsomaan ravintoloiden  "spesiaalit" kohtaa, mutta Cornwallissa se kannatti koska kala oli todella tuoretta ja ehdottomasti parasta ruokaa. Maistoinkin eräässä pubissa Penzancessa aivan ihanasti kokattua lohta uusien perunoiden kanssa ja melkein tuli Suomi ja kesä mieleen! Kalaa todella löytyy jos minkälaista ja ruokavalio olikin hyvin fisupainotteinen koko reissun ajan, mikä oli kiva koska kalaa jaksan kuitenkin aika harvoin kokata kotona.

Salmon & new potatoes

Kalasta päästäänkin luonnollisesti seuraavaan kalatarinaan joka on pakko jakaa täälläkin. Käytiin nimittäin heti ensimmäisenä päivänä kalastamassa (siitä lisää myöhemmissä postauksissa) ja minä onnistuin saamaan yhden makrillin ja poikaystävä taas pollockin, joka on ilmeisesti seiti suomeksi. Noh, makrilli hävisi parempiin suihin mutta seitin päätimme pitää ja tarkoituksena oli grillata se. Hyvä päätös ottaen huomioon ettei meillä ollut mitään välineitä. Ensimmäisenä piti saada kala perattua. Soitto iskälle joka kysyi onko meillä mitään fileerausveitsen tyyppistä (tai ylipäätänsä veistä). No eipä, joten lähdettiin metsästämään sellaista Sainsburyyn (kala edelleen Morrisonin muovipussissa), eli ruokakauppaan. Luuletteko että Newquyan kokoisessa paikassa ja Sainsburystä löytyisi fileerausveistä? Ei tietystikään. Uudestaan kadulle kalan kanssa ja mietintämyssy päähän. Sitten saatiin nerokas idea ja googletettiin paikan kalakauppiaat. Netti löysi osoitteen parin kadun päähän. Käveltiin kalakauppaan, iskettiin meidän pieni sintti tiskille ja kysyttiin iäkkäämmältä kalakauppiaalta josko hän ystävällisesti voisi perata kalan meille. Hän myös kiltisti huomautti perkaamisen jälkeen, että kala ei ehkä riitä syömiseksi meille kahdelle (haha, ei kai) joten ostettiin parit katkaravut mukaan. Tämän jälkeen vielä etsittiin kertakäyttögrilliä kolmesta eri kaupasta ennekuin nappasi ja kasattiin loput tarvikkeet kasaan.

Meidän säälittävä saalis

Täällä saa yleisillä kunnan omistamilla rannoilla grillata kertakäyttögrillillä mutta yksityisillä rannoilla se on harvemmin sallittua. Käveltiin siis kolmen yksityisen rannan (ja samalla pari kilometriä) ohi ennenkuin vihdoin löydettiin kunnan ranta ja grillauspaikka. Kamala vaivannäkö yhden pienen sintin vuoksi mutta haluttiin välttämättä itse kokata se kun poikaystävä kerran sen pyydysti. Yhteensä meillä kesti siis varmaan parisen tuntia kun käveltiin sen kalapussin kanssa ympäri kaupunkia, mutta kyllä nyt naurattaa jo tämä stoori. Se oli kyllä sen arvoista koska voi että se meidän kala maistuikin hyvältä kun se viimein grilliltä saatiin! Pehmeää, maukasta ja tuoretta. Tähän voisi kyllä tottua (ja poikaystävä haluaa jo kalastamaan uudestaan). Meillä oli siis täydellinen vuoden ensimmäinen picnik rannalla, ja kalan kyytipojaksi oli ciabattaa, salamia, oliiveja ja jälkkäriksi tuoreita mansikoita. Siinä sitten istuskeltiin rantahietikolla ja siemailtiin valkkaria. Tosin suoraan pullosta luonnollisesti, kun ei meillä kunnollisia picnik-välineitä ollut!

Loistava grilli

Kokkauksen tulos

Ja kenelles se yksi makrilli meni? Tälle supersuloiselle kaverille joka tuli venettämme vastaan satamassa!

Tämä blogipostaus on osa Instagram Travel Thursday- tempausta jonka järjestäjinä toimivat Kaukokaipuu, Destination Unknown ja Running With Wild Horses.