Vielä pari juttua Cornwallista...

Onko tässä vaiheessa kesää vielä hassua palata pääsiäisen reissuun Cornwalliin? Ehkä. Mutta halusin silti palata koska unohdin jakaa muutamia kivoja kuvia ja juttuja tästä reissusta. Parempi kai myöhään kun ei milloinkaan? Aikaisemmat Cornwall-postaukset löytyy täältä. Tähän postaukseen ajattelin siis koota niitä juttuja jotka jäi silloin pääsiäisen jälkeen kertomatta.


Land's End

Kertomatta jäi esimerkiksi ekskursio Land's Endiin joka on siis Brittien saarten läntisin piste. Kuva tästä niemennokasta näkyy alla. Näyttää aika kivalta eikö?

Me jätettiin auto lähellä sijaitsevaan kylään ja käveltiin n. 30 matka kalliomaisemia pitkin aina Land's Endiin. Kyseessä on luonnollisesti aika turistimesta mutta olihan se kiva ottaa kuvat kyltin kanssa. Ihan pirun tuulinen paikka, hyvä ettei tukka lähtenyt päästä. Seuraavaksi pitäisi ehkä käydä Brittien pohjoisimmissa pisteessä.

Maisemat oli jälleen aivan upeat ja meidän mielestä oli hyvä jättää auto vähän kauemmaksi ja oikeasti kävellä tänne jotta pääsi samalla näkemään maisemia. Muuten oltaisiin vaan parkeerattu auto, otettu pari kuvaa ja menty takaisin autolle.

Merta näkyi yllättäen silmänkantamattomiin...

St Michael's Mount

St Michael's Mount on pienen pieni saari Penzancen ulkopuolella jossa sijaitsee sellainen kiva linna (jossa edelleen luonnollisesti asustaa Lordi perheineen). Saaren hauska puoli on siinä että laskuveden aikaan sinne pääsee maareittiä pitkin kävelemään ja luonnollisesti sitten nousuveden aikaan saarelle otetaan vene.

St Michael's Mount on National Trustin omistuksessa ja täällä me itseasiassa liityttiinkin jäseniksi. Ihan hyvä diili koska saatiinkin heti sisäänpääsymaksu takaisin. Tänne voi mennä ihan saarelle kiertelemään muuten vaan ja jos sisäänpääsymaksu maksetaan jos haluaa oikeasti käydä sisällä linnassa. Ihan mielenkiintoinen paikka, mun mielestä linnoissa on jotain kiehtovaa, varsinkin kun täällä Briteissä suurimassa osassa niistä vielä asuu joku aatelisperhe. Ei minua ainakaan haittaisi asua linnassa, tosin veikkaan että nämä on tosi kylmiä ja koleita paikkoja talvisin.

Kuten kuvista näkyy, meille sattui valitettavan huono keli vierailumme ajaksi. Jos taivas olisi ollut yhtään kirkkaampi olisi saaren päältä, eli linnan juurelta, ollut hyvät näkymät itse Penzanceen.

Kynance Cove

Kynance Cove on joidenkin tietojen mukaan (en kyllä tiedä mistä tämä tieto olisi) äänestetty yhdeksi maailman kauneimmista rannoista. Voin hyvin uskoa tämän aurinkoisena päivänä laskuveden aikaan mutta meidän vierailu sattui huonon kelin ja nousuveden aikaan. Mutta kaunista siellä silti oli, varsinkin kun me oltiin melkein ainoat ihmiset tuolla pienessä poukamassa. Jotenkin todella rauhaisa paikka kaikken upeiden kallioiden suojassa. Mutta en sitä ehkä kuitenkaan rupeaisi väittämään yhdeksi maailman kauneimmista rannoista...

Porukka yleensä yhdistää Kynance Coven Lizard Pointin kanssa joka on sitten tyyliin Brittien eteläisin piste. Mun mielestä Lizard Point oli täysin turha paikka ja siellä ei olisi tarvinnut ollenkaan vierailla. Siellä ei ollut mitään erityistä nähtävää, pari turistikauppaa ja siinä se sitten olikin.

Okei, nyt lupaan että Cornwallin reissu on käsitelty. Nyt vaan jään odottamaan seuraavaa kertaa kun taas tuonne pääsen!

Kuukauden luettuja

Hups, olen kokonaan unohtanut listata lukemiani kirjoja viimeisen kolmen kuukauden ajalta, mutta otetaanpa nyt tämä vahinko talteen. Ehkä näistä saa hyviä kesäluku-vinkkejä? Sain myös hyvät naurut aikaiseksi kun huomasin että ystäväni oli julkaissut myös postauksen lukemistaan kirjoistaan aikaisemmin aamulla kun minä vielä viimeistelin tätä postausta. Great minds think alike ;) Ja sattuipa meillä olemaan myös yksi sama kirja listalla! Kuitenkin, niihin kirjoihin.

Maaliskuu

Maaliskuussa minulla oli aika paljon aikaa yhden viikon lomalla. 8 tunnin lennot Islamabadiin ja takaisin takasi hyvän lukuajan ja kirjoissakin mentiin osittain häätunnelmissa.

Deborah Rodriquez - The Little Coffee Shop of Kabul

Fiktiivinen kirja viidestä eri naisesta joiden elämät nivoutuvat yhteen pienen kahvilan pyörittämisessä Kabulissa, jota vetää amerikkalainen expat. Kirjassa kuvaillaan heidän elämäänsä ja haasteita tässä vaarallisessa kaupungissa.

Olin suoraansanoen hieman pettynyt tähän kirjaan. Kirjasta tietysti teki mielenkiintoisemaksi se fakta, että tapahtumat sijoittuivat Kabuliin, mutta odotin kuitenkin enemmän kun monet olivat tätä kehuneet. Kirjan loputtua olo oli vähän kuin lässähtäneellä ilmapallolla. Joo, ihan kivasti kirjoitettu ja nopeastihan sen luki, mutta mielestäni kuitenkin hieman tylsähkö.

Jane Costello - Bridesmaids

Tämä oli taattua chick-lit tavaraa ja juuri loistava tunnelmankohottaja lentomatkalle joka johdatti minut hyvän ystäväni häihin Pakistaniin.

Kirjassa mennään tyylillä "aina morsiusneito, ei koskaan morsian" ja tietysti yritetään kovasti etsiä sitä miestä joka käännyttäisi tämän kohtalon. Hauska ja leppoisa kirja, juuri sopivaa kesälukemista koska tätä lukiessa ei turhan paljon tarvitse aivonystyröitä käyttää.

Miranda Dickinson - Take a look at me now

Kirjassa päähenkilö saa kenkää töistä ja päättää käyttää irtisanomisrahat siihen että lähtee tapaaman serkkuansa San Franciscoon. Siellä hän tapaakin sitten monia mielenkiintoisia hahmoja ja pystyy miettimään mitä hän todella haluaa elämältänsä. Missä sitä haluaisi asua ja mitä sitä haluaisi tehdä työkseen?

Tykkään tämän lajin chick-lit kirjoista jossa tyypit lähtee etsimään itseään jonnekin ihan muualle, koska ehkä jossain salaisessa mielen syövereissä aina haaveilen itse siitä että lähtisin vaan menolipulla jonnekin huitsin nevadaan. Tätä kirjaa lukiessa olisin mielelläni ostanut liput San Franciscoon! Juuri sopiva kirja pitkälle ja puuduttavalle lentomatkalle.

Huhtikuu

Heikki Aittokoski: Narrien laiva

Narrien Laiva on Helsingin Sanomien ulkomaantoimittajan Heikki Aittokosken kolmas kirja. "Mistä kaikki kärsimys, köyhyys, ahneus ja väkivalta tulevat maailmaan?". Kirjassa Aittokoski matkustaa neljälle eri mantereella yrittäen etsiä vastauksia näihin kysymyksiin ja päätyy niin Nicaraguaan, Bangladeshiin kuin myös Afghanistaniin.

Mielestäni kirja oli ihan loistava. Aittokoskella on luonnollisesti kynä hallussa ja vaikka kyse on vakavista asioista, niin kirjan "ahmii" silti nopeasti. Olen nimittäin itse huomannut että nykyään työpäivän jälkeen minulla on aika suuri kynnys tarttua mihinkään vakavampaan teokseen, mutta tän kohdalla ei tapahtunut niin. Kirja oli jaettu kappaleittain seitsemään eri kuolemansyntiin, ja mielestäni minun mieleen mielenkiintoisimmat kappaleet olivat ne jotka kertoivat Bangladeshin vaatetehtaista ja kehitysavusta Nicaraguassa. Myös jutut ukrainalaisesta oligarkista ja pakolaisleireistä Mogadishussa olivat todella mieleenpainuvia. Kaikenkaikkiaan kaikki kirjan kappaleet oli hyviä.

Ainut miinuspuoli minulta kirjalle tulee hieman kirjoitustyylistä. En vieläkään tajua sitä tapaa jolla kirjan johdanto ja loppupäätelmät oli kirjoitettu - ne oli vähän ihmeellisiä omaan makuun. Ja alkuun se kirjoitustyyli hieman ärsytti, mutta nopeasti se unohtui.

Toukokuu

Saku Tuominen - Lyhyt oppimäärä

Tämä on nimensä mukaisesti sellainen "itsekehityskirja", siis englanniksi self-help kirja. Olin lukenut muutamasta suomalaisblogista juttua tästä ja olin sen verran utelias että pyysin iskää tuomaan sen mukanaan kun he tänne tulivat toukokuun alussa. Kirjan kuvauksessa kerrotaan: "Hyvä Elämä kertoo erittäin helppolukuisessa ja maanläheisessä muodossa kaiken olennaisen siitä, mista hyvässä elämässä on kysymys ja antaa vastauksen ihmiskuntaa vuosituhansia askarruttaneeseen kysymykseen eli siihen, mikä on elämän tarkoitus. Tai sitten ei". Monet kehuivat sitä kuinka helppolukuinen kirja oli kun lauseet oli lyhyitä ja ytimekkäitä.

Ja voi elämä, juuri tämä piirre tässä kirjassa ärsytti minua eniten. Lyhyet lauseet ja kahdesta lauseesta koostuvat kappaleet tekivät minut hulluksi. Joo, ei siinä kauan mennyt kun tämä opus oli selattu läpi muttei toisaalta sisältökään sen kummoisempaa ollut. Ymmärrän kyllä että tällä kirjoitustyylillä ja kappalejaolla oli haettu sitä, että kaikkien kiireisimpienkin uraohjusten on helppo tarttua kirjaan, mutta minuun se ei vaan valitettavasti iskenyt. Minua kiinnosti kirja koska ajattelin että ehkä se inspiroisi yhtä paljon kuin Sheryl Sandbergin Lean In, jonka olen miettinyt että pitäisi lukea toistamiseen läpi. Tämä oli taas vähän sellaistä lääpä läätä (todella oikea suomenkielinen termi) mun makuun. Ei ollut siis kirja minun mieleen.

Näistä kirjoista eniten siis suosittelisin tuota Narrien Laivaa ja taas hieman helpommaksi kesälukemiseksi Dickinsonin ja Costellon kirjoja. Toivottavasti ehtisin kesän aikana lukemaan enemmän, kaikki hyviä kirjavinkkejä kesäksi otetaan mielellään vastaan!

Arkea puhelinkuvien keskeltä

Tämä viikko tuntui kestävän ihan ikuisuuden. Tuntuu ettei viikonloppu tullut ollenkaan. Nyt se on onneksi vihdoin täällä ja vielä kaikenlisäksi ärsyttävän päivän jälkeen.

Nyt onkin hyvä luoda siis katsaus ihan muihin juttuihin ja ajattelin jakaa viime aikojen puhelinkuvia täällä. Arkipäiväisiä kuulumisia, niitä on mukava lukea mielestäni.

Briteissä ei ole terasseja vaan olut pihoja (eli beer gardens). Yksi kaupungin parhaista löytyy tästä ihan meidän vierestä ja koska meidän uutena lupauksena on ollut nauttia kesäilloista myös työpäivien jälkeen, jämähdimme terassille muutamaksi hetkeksi viime perjantaina. Kyseisestä paikasta saa vielä hauskoja "maistelulautasia", sisältää kolme pientä viinilasillista (eri makuja tietysti) ja hieman naposteltavaa. Kiva idea ja mukava ilta kauniissa kesäillassa.

Olen selvästi kunnostautunut näiden selfien ottamisessa :D Ei vaiskaan, tämä kuva lähti äidille kun halusi nähdä kuvat hiuksistani ennen viime lauantain hääjuhlia. En todella vieläkään omista hiustenkuivaajaa saatika mitään kiharrusrautaa joten kävin kampaajalla ennen lauantain hääjuhlia. Olen löytänyt hyvän paikan joka on super edullinen joten 10 punnalla sain hyvän blow dryn ja kiharat. Nämä on näitä juttuja, olen varma että jonkun mielestä se on tyhmää käyttää edes tuo summa rahaa hiustenlaittoon, mun mielestä se on taas ihanan pientä luksusta että voin välillä mennä tukka likaisena kampaajalle ja tulla ulos upean kiharakuontalon kanssa. Huah, pitäisi ehkä ostaa se oma kuivaaja, ilman sitä tukka näyttää ihan harakanpesältä.

Futiksen MM-kisat on suurin puheenaihe täällä luonnollisesti. Autoihin on kiinnitetty Englannin lippuja ja parvekkeen ovien ollessa auki kuulee kuinka kaikki muutkin katsoo fudista. Työpaikan leikkimielisessä kilpailuissa minä vedin Ranskan omaksi joukkueeksi, en kyllä kovasti usko omiin voittomahdollisuuksiini. Toiselle kollegalle vedin Portugalin ja olin ehkä hieman katkera.

Olen parin viimeisen päivän aikana koukuttunut täysin tähän salaattiin jota tehtiin viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen olenkin tehnyt sitä harva se päivä. En itse salaatinlehdistä niin paljon tykkää joten tämä on ihan huippu: kurkkua, tomaattia, avokadoa (ja nyt lisäsin vähän fetaa), suolaa, pippuria, limen mehua ja sen lisäksi tuoretta korianteria ja persiljaa (nää yrtit oikeasti tekee eron!). Suosittelen, todella hyvää!

Yrtit tulee tietenkin meidän omasta mini yrttitarhasta! Meidän parveke on ihan mini mutta siihen onneksi mahtui juuri sopivasti nuo ruukut - mun vanhemmat osti poikaystävälleni tämän yrttitarhan synttärilahjaksi. Ja kovasti on tullutkin käytettyä eri yrttejä, ja nyt vielä ostettiin salaattiruukku lisäksi. Olen kyllä ihan ihastunut meidän yrtteihin, onneksi se on poikaystävän vastuulla pitää ne elossa.

Tänään pysähdyin huvikseni Birminghamissa (jossa siis aina vaihdan junaa) ja jäin hetkeksi pyörimään kaupungilla. Totesin että jäätelöjugurtin on pakko parantaa kaikki murheet ja niinhän se tekikin. Niin hyvää! En jaksanut kauan kaupungilla pyöriä, en ole vielä tykästynyt Birminghamiin niin hirveästi mutta ainakin kauppoja sieltä löytyy.

Sellaista siis täällä, hauskaa viikonloppua!

Summer 2014 bucket list

Aloitin tekemään kesälistoja kun pääsin lomille ensimmäisen yliopistovuoden jälkeen. Tykkään listata asioita ja nimenomaan miettiä kivoja juttuja kesää varten. Ja kun ne on listattu ylös, eivät ne myöskään unohdu niin helposti! Kesäkuun alun kunniaksi ajattelinkin jakaa kesälistan myös tänne!

Olen myös huomannut kun enää ei ole varsinaista "kesälomaa", on vaikeampi asennoitua kesämielentilaan. Silloin kun yliopistosta pääsi lomalle Suomeen, oli automaattisesti heti lomamoodille, vaikka töissä kävinkin kesäisin. Ja Suomen kesä on Suomen kesä, ei sen ole voittanutta. Nyt kuitenkin pitää yrittää ottaa kaikki ilo irti kesästä Englannista ja oikeasti tehdä kesäisiä juttuja!

SUMMER 2014 BUCKET LIST

Vietä kesäinen päivä Lontoossa...

Telttaile Peak Districtillä...

Pikniköi puistoissa mahdollisimman usein...

Käy katsomassa leffaa ulkoilmateatterissa...

Golffaile...

Syö paljon jäätelöä...

Tee kesäretki Glasgowiin katsomaan Commonwealth Gamesejä...

Vietä kahden viikon ihana kesäloma Suomessa kavereita nähden, perheen kanssa aikaa viettäen, mökkeillen, juhlien ja ylipäätänsä nauttien Suomen (toivottavasti) upeasta kesästä...

Tee päiväretki Cambridgeen...

Löydä ihana järvi jossa voi käydä uimassa...

Käy pyöräretkillä (osta ensin pyörä)....

Tutkaile National Trust paikkoja...

Tutustu Derbyn terassitarjontaan...

Käy piknikillä myös töiden jälkeen...

Lue paljon kirjoja ja vietä vähemmän aikaa koneella...

Tulkoon tästä mahtava kesä vuosimallia 2014

Kuvat: Pinterest