Kysymyshaaste

Bongasin Noora & Noora-blogista (jonka olen kahlannut ahkeraan läpi sisustusinpiraation perässä), tälläisen kivan kysymyshaasteen. Vaikka kukaan ei minua haastanut, päätin kuitenkin salakavalasti napata haasteen myös tänne omaan blogiini.

Kerro jotain, mitä emme tiedä sinusta?

Pienenä kilpailin aktiivisesti murtomaahiihdossa  ihan isommissakin kisoissa ja palkittiinpa minut myös oman hiihtoseurani "Vuoden lupauksena". Ammattilaishiihtäjää minusta ei sitten koskaan kuitenkaan tullut.

Onko sillä väliä, mitä lukijat ajattelevat blogistasi? Miksi?

On ja ei. Olen aina pitänyt periaatteenani sitä että kirjoitan blogiani juuri niinkuin itse haluan ja aiheista mistä haluan. Tämä ei ole minulle työ eikä edes sivutyö, vaan ihan puhdas harrastus jonka loppuenlopuksi on tarkoitus tuottaa iloa itselleni. 

Mutta tottakai toivon että lukijat blogistani tykkäävät ja palaavat takaisin koska kommentit ja vuorovaikutus on kuitenkin iso osa bloggaamista ja on aina ihanaa saada kivoja kommentteja. 

Miten bloggariminäsi eroaa reaaliminästäsi?

Tähän varmaan parhaiten sopisi vastaamaan joku kaveri joka lukee myös blogia. Toivon että olen blogissa mahdollisimman paljon oma itseni ja en ainakaan tietoisesti pyri esittämään mitenkään "parempaa" kuin oikeasti olen. Toisaalta tiedostan sen, että harkitsen paljon enemmän mitä kirjoitan blogiini kun oikeassa elämässä. Pelkään että kirjoitukseni voi välillä tulkita väärällä tavalla jos ei ole varovainen, varsinkaan kun en koe että suomen kielioppi olisi todellakaan vahvimpia puoliani.

Mikä saa sinut nauramaan?

Mieheni saa minut nauramaan lähes päivittäin. Meillä on tapana keksiä niin tyhmiä juttuja välillä keskenään että ei siinä voi olla nauramatta. Kukaan muu tuskin tajuaa näitä meidän "hauskoja juttuja". 

Tietyntyyppiset stand up koomikot saa nauramaan hervottomasti - brittiläinen Michael McIntyre on suosikkini ja hänet pääsenkin näkemään ensimmäisen kerran livenä nyt syyskuussa! 

Ja piirretyt. Koska kuka nyt voisi olla nauramatta piirrettyjä katsoessa?

Mitä luovuus merkitsee sinulle?

Luovuus on ihanaa, päivätyössäni ei hirveästi luovuutta tarvita joten vapaa-ajalla on sitäkin kivempää toteuttaa itseään. Tämä blogi on ehkä paras osoitus siitä mitä luovuus itselleni merkitsee koska rakastan kirjoittamista ja valokuvausta. Sisustus on myös ehkä yksi luovimmista prosesseista jota rakastan. 

Ketä läheistäsi ihailet?

Ihailen monia läheisiäni. Ihailen äitiä joka on saavuttanut niin paljon urallaan mutta on silti aina ollut lähellä ja tukena meidän perheelle. Hän on loistava esimerkki siitä että naiset voivat saavuttaa kaiken - niin perheen kuin uran. Ihailen isäni peräksiantamattomuutta, viisautta ja uskallusta kulkea omaa tietänsä. Ihailen miestäni joka on edennyt urallaan hienosti ikäänsä nähden, hänen lehmänhermojaan ja (välillä) ihan pelottavan fiksua mieltä. Ihailen monia kavereitani jotka uskaltavat rohkeasti toteuttaa unelmiansa - eräs kaverini irrottautui juuri loistavasta työstä ja muutti Pariisin opiskelemaan ranskaa. Koska jos ei nyt, niin milloin?

Mikä sinussa ärsyttää itseäsi?

Tietynlainen äkkipikäisyys ja siihen liittyvä tempperamenttisyys. Mielestäni olen luonteeltani muuten aika tasainen mutta kiihdyn kyllä nollasta sataan ihan sekunnissa jos joku rupeaa ärsyttämään. Ärsytyksen aiheet eivät melkein koskaan kohdistu läheisiini ja heidän käytökseen vaan lähinnä sellaisiin enemmän yleisempiin asioihin. Tälläisiä on mm. hitaat kävelijät, tyhmät autoilijat, idiootit jotka ei usko sukupuolten  väliseen tasa-arvoon, maalaisjärjen käyttämättä jättäminen ja ylimieliset, rahalla leijuvat ihmiset. Niinkuin vain muutamia asioita mainitakseni....Toivon jo hetken että tämä tulisi iän myötä tasautumaan mutta tuskinpa. 28-vuotiaana olen edelleen ihan yhtä tempperamenttinen. 

Mikä sinussa ihastuttaa muita?

Pidän itseäni positiivisena tyyppinä (vaikka tuosta edellisestä kysymyksestä ei välttämättä uskoisi) joten toivoisin että muut ihmiset ensimmäisinä huomaisivat minusta juuri tämän positiivisen ja iloisen luonteen. 

Mikä sinusta tulee isona?

Minusta tulee toivon mukaan oman alani rautainen asiantuntija joka pystyy ehkä omalla pienellä panoksellaan muuttamaan edes yhden ihmisen elämää parempaan suuntaan. Toivottavasti myös vaimo ja hyvä äiti joku päivä. Tai noh, vaimohan minusta olisi tarkoitus tulla jo ensi vuonna, äitiys on sitten ehkä luvassa jossain hamassa tulevaisuudessa. 

Uskotko onnellisiin loppuihin? Perustele.

Kyllä. Koska maailmassa on jo niin paljon pahuutta ennestäänkin. Haluan välttämättä uskoa että kaikella on tarkoituksensa ja vaikka juuri sillä hetkellä et ehkä usko että tämä on se onnellinen loppu, 10 vuoden päästä saatat miettiä että asioiden oli tarkoitus juuri mennä näin. Koska "everything will be okey in the end, if it's not okey, it's not the end yet".