Kirjakooste vuodelta 2012

Annikan kiva postaus kirjavuodesta 2012 sai muistamaan meikäläisenkin että tämä on pitänyt tehdä jo ikuisuuksia sitten. Vuonna 2012 tuli laskelmien mukaan luettua 22 kirjaa. Mun mielestä aika hyvin! Marraskuun ja joulukuun kirjoista en ehtinyt edes bloggaamaan, mutta tuli luettua taas yksi Jo Nesbo "Suruton" (huonoin Nesbon kirja ikinä), John Grishamin" Joulua pakoon" (vielä huonompi), Karen Swanin "The Perfect Present" (just sopivan hömppä), ja Belinda Jonesin "Winter Wonderland" (aika huono mut sai kaipaamaan takaisin Kanadaan). Ei niistä siis sen enempää.

Vuoden 2012 luetut:

1.Merjä Mähkä - Ihanasti hukassa ja miten sieltä pääsee pois
2. Koottuja tarinoita - Taivas mikä työpaikka
3. Pekka Haavisto - Anna mun kaikki kestää. Sovinnon kirja
4. Taavi Soininvaara - Pakonopeus
5. Annakaisa Iivari - Tyttöministeri
6. Editors of New York Maganize - My first New York
7. Lindsey Kelk - I heart London
8. Jo Nesbo - The Leopard
9. Jo Nesbo - Torakat
10. Loung Ung - First they killed my father
11. L.M.Alcott - Little Women
12. Jemma Forte - From London with Love
13. Suzanne Collins - Mockinjay
14. Suzanne Collins - Catching Fire
15. Sir Arthur Conan Doyle - The Adventures of Sherlock Holmes
16. Pekka Haavisto - Hatunnosto
17. Benjamin Mee - Koti eläintarhassa
18. Barbara Demick - Nothing to Envy
19. Jo Nesbo - Suruton
20. John Grisham - Joulua pakoon
21. Karen Swan - The Perfect Present
22. Belinda Jones - Winter Wonderland

Viime vuonna tuli selvästi luettua enemmän suomeksi. Yleensä luen nykyään kaiken englanniksi, mutta tietysti suomalaisten kirjoittamat sitten suomeksi. Jo Nesboa tuli luettua näköjään aika paljon, ne on just sopivan hyviä ja aivottomia kirjoja kun kaipaa vain "pientä lepotaukoa". Hänen dekkarinsa on hyviä, tosin nyt löysin uuden hyvän dekkarikirjoittajan, siitä lisää varmaan myöhemmin!

Olen myös tyytyväinen että sain luettua pari klassikkokirjaa, Little Womenista pidin erityisesti. Toivottavasti tänä vuonna tulee luettua taas pari klassikkoa!

Vuoden suosikki kirjakseni taisi nousta Loung Ungin "First they killed my father". Luin sen Cambodiasta palattuani ja tietäen maan hurjan historian, tämä kirja teki ehdottomasti vaikutuksen. Suosittelen edelleen kaikille joita vaan yhtään kiinnostaa oppia lisää maan historiasta ilman että lukee raskaita historiankirjoja. Koskettava elämäntarina josta olen blogannut täällä.

Myös Pekka Haaviston "Hatunnosto" oli hieno lukukokemus kun taas hänen toinen kirjansa "Anna mun kaikki kestää. Sovinnon kirja" jäi vaisuksi lukukokemukseksi.

Parasta chick-littiä tänä vuonna edusti Jemma Forten "From London with love" ja Karen Swanin "The Perfect Present". Näitä suosittelen ehdottomasti mikäli tykkää chick-litistä.

Merja Mähkän kirja maailmanympärysmatkasta sai kovan reissukuumeen aikaiseksi ja Barbara Demickin "Nothing to Envy" avasi hienosti verhoa Pohjois-Korean suljettuun yhteiskuntaan.

Mitä olisi kannattanut jättää lukematta? Ehdottomasti John Grishamin "Joulua pakoon" ja Jo Nesbon "Suruton". Molemmat oli aika tylsiä lukukokemuksia.

Entäs sitten tälle vuodelle? Noh, ensinnäkin ajattelin jatkaa tätä "Kuukauden luetut" listaamista, se on kiva katsoa näin vuoden päätteeksi mitä sitä tuli luettua. Nyt olisi myös odottamassa pari suomalaista kirjaa - Ulla-Lena Lundbergin "Jää", eli Finlandia palkinnon voittaja ja Riikka Pulkkisen "Raja". Molemmissa on sellaista elementtiä mitä en ole ikinä lukenut: Finlandia-voittajan kirjaa ja suomalaista kaunokirjallisuutta. Pulkkista on kehuttu monelta tasolta maasta taivaisiin ja odotan mielenkiinnolla mitä mieltä minä olen tästä kirjasta - meikäläisellä kun tän sorttiset opukset tuppaa tulla yli hilseen. Niin, ja onhan tuolla hyllyssä monta muuta kirjaa mitkä odottaa lukemista....

Minkälaisia kirjoja te luitte viime vuonna? Entä löytyykö mitään yhteneväisyyksiä meikäläisen listan kanssa?

Mitä kaipaan Briteistä?

Monesti Briteissä asuessa on tullut haikailtua joidenkin suomalaisten juttujen perään (tosin viimeisinä vuosina vähenemässä määrin), joten nyt kun oleilen Suomessa hetken aikaa päätinpä listata mitä kaivaan Briteistä.

TESCOA!

Haha, tämä on ehkä naurettavuuden huippu mutta oikeasti kaipaan hirmuisesti Tescoa. Sitä että kauppa on auki puoleenyöhön saakka, joten jos tulee yhdeksältä illalla hirveä himo johonkin juttuun (yleensä Ben & Jerrysiin) voi sitä mennä vielä ostaa. Kaipaan Tescon edullisia (ainakin Suomen mittapuulla) mustikoita, mansikoita ja vadelmia. Kaipaan valmiiksi kuorittuja ja juuri oikeankokoiseksi pilkottuja porkkanoita jotka kuuluu dipata Tescon ihanaan valkosipuli-sipuli dippiin. Ah, rakkautta. Nyt tuli kamala nälkä.

Kunnon chippy-shoppeja

Onkohan mulla nälkä vai miksi vaan tulee ruoat ensimmäisenä mieleen? Kuitenkin, mikään ei voita illan juhlimisen jälkeen kuin kunnon chips & cheese annos. Siis kysehän on isosta määrästä ranskalaisia joiden päälle laitetaan kamala läjä cheddar-juustoa. Ja sit lisäksi suolaa ja etikkaa. Kamalan epäterveellistä ja kuulostaa oksettavalta, mutta niin hyvää! Skotlannista saa edelleen parhaat annokset, olen sitä mieltä että Englannissa nämä eivät osaa tehdä sitä oikein ;)

Suurkaupungin menoa ja meininkiä eli Lontoota

Täytyy myöntää että vaikka ennen Lontoota olen asunut "pienissä" kaupungeissa, sopeuduin suurkaupunkielämään todella hyvin. Ihanaa kun ympärillä kuhisee koko ajan ja ihmisiä on liikenteessä. Tämä tunne tuli erityisesti maanantai-iltana kun Helsingin keskusta oli aivan kuollut iltaseitsemän aikaan. Suurkaupungeissa on vaan sitä fiilistä.

Pubikulttuuria

Sitä että voi mennä kavereiden kanssa yksille ja syödä samalla ihanan rasvaista pubiruokaa hyvällä omalla tunnolla. Ja ottaa yhden siiderin. Sitä että (parhaimmissa) pubeissa takka palaa ja tunnelma on mukavan rento.

Sitä että joku avaa oven sen sijaan että läväyttää sen päin naamaa

Mun mielestä se on ihana tapa että Britit aina pitää sulle ovea auki vaikka välillä se menee liiallisuuksiin (kun ne pitää sitä ainakin minuutin auki ja yrität kiiruhtaa ettei niiden tarvitse pitää sitä auki niin kauan).

HINTATASOA!!

Tarvitseeko sanoa enempää?  Briteissä on tietyt jutut yksinkertaisesti edullisempia kuin Suomessa. Mutta toisaalta, aika monessa maassa on halvempaa kuin Suomessa. Paitsi Norjassa. Pitäisi ehkä käydä siellä niin osaa arvostaa taas Suomen hintatasoa.

Vaatekauppoja

Täytyy sanoa että paras valikoima ja mun makuun (sekä tyylillisesti että hinnallisesti) sopivat kaupat löytyy Briteistä. Olen itseasiassa ihan pulassa koska ostan kaikki farkkuni Bershkasta (siis istuu täydellisesti ja vaan 20 puntaa/pari) ja nyt mun luottopari on hajoamassa käsiin ja en pääse sinne ainakaan hetkeen! Kääk! New Look on myös kiva. Ja tuhat muuta kauppaa mitkä löytyy Briteistä.

Tässä nyt ainakin jutut jotka tulee heti mieleen, eiköhän jossain vaiheessa tule taas part.2! Ja niin, tätä ei tietenkään pidä ottaa vertailuna "mikä maa on kivempi" vaan yksinkertaisesti näitä juttuja on ollut ikävä Suomessa asuessa.

Kaipaatteko te jotain muuta ja tiettyjä asioita siellä tällä hetkellä?

"Find joy in the ordinary"

Olin kotona tänään poikkeuksellisen aikaisin - nimittäin valoisan aikaan. Tulin päästämään yhden karvakasan ulos kun se pikkuinen oli ollut ihan yksin jo vaikka kuinka aikaisesta aamusta. Päätinpä sitten napata kamerankin mukaan kun lähdin vähän samoilemaan metsään tuon karvaturrin kanssa. Oli muuten kätevää kun meidän takametsän peurat on tallonut sinne kunnon polut valmiiksi.

"Tiiän et toi idiootti kuvaa taas mua, mutta jos yritän ihan vaan vähän vilkasta mitä tuolla tiellä tapahtuu...."

Tänään oli ihan mielettömän kaunis päivä. Sellainen jossa aurinko paistoi, oli ihanan hiljaista (täällä maalla) ja lumi kimmelsi. Koira tohelsi vieressä ja minä taapersin perässä. Ja totesin taas että pitäisi oppia elämään hetkessä. Juuri siinä hetkessä joka on silloin käsillä.

Olen (elämän)suunnittelija luonteeltaan. Mitä tapahtuu seuraavaksi kun tämä ja tämä loppuu. Mitä teen sitten? Haenko tuonne vai tuonne? Muutanko sinne vai tänne? Vaikka suunnitelmallisuus on välillä välttämätöntä, olisi välillä ihan hyvä oppia elämään hetkessä eikä aina keskittyä niin paljon siihen mitä tapahtuu 3 kk, 6 kk tai vuoden kuluttua. Muuten elämä menee ohi kun odottelee aina vaan jotain muuta vaihetta elämässään.

Olen viime aikoina juurikin pohtinut paljon mitä tapahtuu esim. kesän jälkeen. Tehnyt suunnitelmia ja miettinyt että mitäs sitte. Nyt täytyisi keskittyä kuitenkin tähän ihanaan vaiheeseen elämässä. Missä voi ihastella Suomen kaunista luontoa talvisaikaan ja iskea vaatteita niskaan kun on niin järkyttävän kylmä. Koska kyllä tämä on kivaa.

Se on ne pienet jutut jotka merkitsee

Mun piti tulla kirjoittelemaan ihan jostain muusta, mutta tänään tapahtui jotain sellaista joka oli pakko jakaa täälläkin. Pieni juttu, mutta teki minut niin iloiseksi koko loppuillaksi.

Ratikka pyyhälsi pysäkille juuri kun olin vielä toisella puolella tietä ja juoksin sitten vähän punaisiakin päin jotta ehtisin sen kyytiin. Itse pysäkki oli pitkä ja ja kun olin sen toisessa päädyssä oli ratikka jo sulkenut ovensa ja ajattelin että nyt se lähtee menemään. Kyydistä oli poistunut perhe johon kuului myös sellainen 12-vuotias poika. Tämä poika näki kuinka olin juoksemassa ratikalle päin, kääntyi kannoillaan takaisin ratikan suuntaan ja meni painamaan ovi auki-nappulaa minulle jottei ratikka ainakaan heti lähtisi. Hän painoi nappia niin pitkään että minä ehdin juoksemaan ratikan ovista sisään. Olin niin hämmästynyt tästä eleestä että melkein pysähdyin kannoillani. Ehdin juuri ratikkaan ja hihkaista kiitokset tälle nuorelle miehelle.

Hymyilin vielä ratikassakin tästä mielettömän huomaavaisesta eleestä. Siis ensinnäkin että joku ottaa kanssaihmisen noin ihanasti huomioon ja toiseksi että kyseessä oli sellainen 12-vuotias poika (joiden asenne on yleensä enemmänkin EVVK). Ihan mieletöntä.

Voi kun me kaikki muistettaisi joskus ilahduttaa toisia ihmisiä tälläisillä pienillä eleille. Se kun ainakin lämmittää meikäläisen sydäntä. Taitaa olla minun uuden vuoden lupaukseni että pyrin joka viikko tekemään/huomioimaan myös muita entistäkin enemmän ja tekemään heidät iloiseksi tälläisillä pienillä jutuilla -arki tuntuu heti kivalta!

pinterest.com