maanantai 15. syyskuuta 2008

I hate Mondays

Ja taas on uusi viikon alku käsillä. Mä en sitten yhtään tykkää maanataista.Ja tästä tuli vielä hyvin,hyvin,hyvin pitkä maanatai..
Ja aamu vielä alku surkeesti..heräsin klo.7.30 tarkoituksena mennä suihkuun. No suihku oli varattu. Jätin sitten mun huoneen oven auki, että kuulen kun joku tulee sieltä suihkusta..no kello tikutti eteenpäin, ja 15 min oli kulunut. Siinä vaihees mul alko jo käämit palaa. Puolen tunnin jälkeen multa nousi jo savua korvista. Ja kun puoli tuntia oli ylittynyt menin koputtaa oveen ja kysyin et kauaks vielä menee. No sit sieltä tuli mun italialainen kämppis ulos. Miten jätkä voi viettää yli puol tuntia suihkussa? Häh? Argh...hyvä etten hyppinyt tasajalkaa..

9.30 alkoi sitten meidän iki-ihana politiikan teorian luento, jonka luennoitsija lässytti ekat puoli tuntia meidän kurssin webbisivustosta. Voihan elämä sentään. Maanatai-aamu + klo.9.30 luento politiikan teoriasta = ei hyvä yhdistelmä.

Päivä onneksi parantui hieman tämän jälkeen, sillä toteutimme viikonlopun aikana muhineen idean viikonloppureissusta Torontoon. Kävimme ostamassa bussiliput,joten ensi perjantaina suuntaamme nokan kohti Torontoa,jihuu!!

Toinen politiikan luento alkoi sitten 11.30, Contemporary Regimes, joka on tähän mennessä vaikuttanut melko helpohkolta, paljon tulee samaan asiaa josta luin silloin kun hain Helsingin yliopistoon. Mutta ihan kiva kurssi!

Klo.14.30 alkoi sitten American Foreign Policy luento, joka on kyllä yksi lemppareistani. Porukka on siellä innostunutta, fiksua ja motivoitunutta. Ja minä opin koko ajan uutta. Myös luennoitsija on ihan huippu tyyppi, osaa puhua mielenkiintoisesti.
Tämän luennon loputtua sitten kovaa vauhtia kotia kokkaamaan niitä vähiä ruoka-aineksia joita jääkaapista löytyy. Huomenna täytyy taas raahautua kauppaan.

Klo.18.30 mulla alko vielä iltaluento, Latin-American politics, jolle ilmoittauduin vasta viime tiistaina, joten tämä oli ensimmäinen luento. Pelkäsin vähän että miten jaksaisin, iltaisin mun keskittymiskyky ei yleensä enää ole parhaimmillaan. Mutta kappas kummaa, kuuntelin ihan innostuneena koko ajan. Luennoitsija oli innostunut aiheesta ja minä kuuntelin kärppänä tätä mielenkiintoista aihetta. Luennon lopuksi katsottiin vielä dokumentti Eva Peronista, eli Evitasta.

Nyt vaikka kello lähenee jo ilta-kymmentä, pitäisi vielä nopeasti vilkaista Espanjan juttuja huomiselle aamutunnille. Huomenna on onneksi helppo päivä, vain kaksi luentoa,toimii hyvänä vastapainona tämän päivän hektiselle aikataululle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kommentoit!