Pakistanilaiset häät

Kaverini sanoi aina että pakistanilaiset häät ovat kuin sirkus. Ja nyt vihdoin uskon häntä. Niitä juhlitaan pitkään, hartaasti ja kunnolla. Ja ne on mielettömän hauskat. Niiden järjestäminen on kunnianasia ja niihin käytetään isoja summia rahaa. Ajattelinkin nyt jäsennellä kaikki eri hääjuhlat omien otsikoiden alle jotta tässä postauksessa olisi jotain järkeä. Allaolevat oli siis niitä "virallisia" juhlia, mutta mukaan mahtui paljon epävirallista juhlintaa, periaatteessa siis joka ilta oli joku tilaisuus johon osallistuttiin. Perinteenä on että sukulaiset ja ystävät järjestää hääparille erilaisia bileitä ja yleensä häitä saatetaan juhlia jopa kuukausi. Näitä häitä oltiin vietetty jo viikko etukäteen ennenkuin saavuin paikalle, eli yhteensä niitä juhlittiin kaksi viikkoa. Viralliset seremoniat kesti kolme päivää.

Dholki

Viikko alkoi maanantai-illan (jolloin myös saavuin maahan) Dholkilla, jonka morsiamen ja sulhasen parhaat ystävät olivat järjestäneet heille. Dholki on periaatteessa pre-event perjantaiselle mendhille. Tämä juhla pidettiin kauniilla ranchilla hieman Islamabadin ulkopuolella ja  ohjelmassa oli hieman tanssiharjoituksia perjantaita varten, värikkäitä mekkoja, hyvää ruokaa ja kivaa musiikkia. Rentoa yhdessäoloa mutta kaikki oli kyllä pukeutunut ihan viimeisen päälle aivan upeisiin värikkäisiin mekkoihin. Tanssiharkkoja oli hauska katsoa koska tanssit todella noudatti kunnon Bollywood- kaavaa (Bollywood on muutenkin Pakistanissa todella kuumaa tavaraa). Ei kyllä mun lanteet ja hartiat liiku ihan samaan tahtiin kuin pakistanilaisilla tytöillä.

Nikah

Nikah, eli häiden uskonnollinen seremonia ja samalla tapahtuma joka oikeasti solmi avioliiton ystäväni ja hänen miehensä välillä oli seuraava event. Ennen seremoniaa kävimme lounaalla jonka jälkeen siirryimme moskeijaan jossa seremonia järjestettiin. Tähän tilaisuuteen oli kutsuttu vain lähimmät ystävät ja sukulaiset joka käsitti n.80 henkeä.

Moskeijaan luonnollisesti peitettiin päät ja naiset istuivat erillään miehistä, niin myös kuin morsian ja sulhanen. Täytyy sanoa että on hieman vaikea sanoa mitä seremoniassa puhuttiin/hymistiin koska se suoritettiin urduksi (tai ainakin luulen niin, voin myös olla väärässä). Mutta seremonia oli kuitenkin aika lyhyt ja se mitä tajuttiin niin jossain vaiheessa sekä morsiamelta että sulhaselta kysyttiin ilmeisesti "tahdot" koska molemmat vastasivat kyllä (varmistin tämän vielä ystävältäni). Seremonia oli ohi n.20 minuutissa ja sen jälkeen olikin onnitteluiden vuoro virallisesti naimisissa olevalle pariskunnalle!

Oikeat vaatteet moskeijaan; kurta-paita ja huivi

Pre-mendhi

Torstai-iltana oli vuorossa pre-Mendhi eli valmistelua perjantain juhlaa varten. Tämän illan päätarkoituksena oli itseasiassa saada kaikille tytöille hennat käsiin. Ja sitten vielä kerran harjoitella synkronoidut tanssit perjantaita varten. Olin super innoissani että sain hennat käsiin, ensimmäistä kertaa elämässäni! Hennojen tekijä oli todella taitava, siinä meni ehkä 15 min ja minä olin saanut luomukset käteeni. Sitten täytyikin odotella puoli tuntia ennenkuin väri pestiin pois ja alta paljastui henna tatuointi. Henna-aine haisi aivan tajuttoman pahalle ja sain siitä niin järkyttävän hedarin ja huonon olon että mun täytyi valitettavasti poistua juhlista aika nopeasti kotiin. Tämä oli kuitenkin aika rauhallinen ilta koska energioita piti säästää itse perjantaiseen juhlaan.

Morsiamen kädet hennattiin taas kokonaan ja sen lisäksi hän sai hennat myös jalkoihinsa, mistä tuli mun mielestä todella kivan näköiset!

Mendhi

Perjantaina oli morsiamen mukaan häiden hauskin ilta odotettavissa eli Mendhi (joka tarkoittaa hennaa). Hänen sanojensa mukaan ilta sisältää tanssia aamuyön tunneilla saakka ja kaikkea HAUSKAA. Naisten on tarkoitus pistää päälle mahdollisimman värikkäät ja överi mekot ja mehän noudatettiin tätä. Tämä ilta on myös ns. naisen ilta eli perinteisesti naisen suku järjestää tämän illan. Näihin karkeloihin oli kutsuttu n.200 vierasta.

Ostettiin paikan päältä sopivat mekot, tykkään omastani ihan mielettömästi vaikka tuskin sitä koskaa pääsen käyttämään missään muualla. Jos omasta mielestäni oma mekkoni oli överi niin se ei ollut mitään verrattuna paikallisten mekkoihin jotka oli toinen toisistaan kimaltelevampia ja värikkäämpiä. Morsian oli aivan upean näköinen (luonnollisesti). Voin muuten kertoa että tossa mun mekossa tuli hiukka kuuma koska mekossa itsessään oli kolme kerrosta ja sen lisäksi piti vielä laittaa housut alle.

Perinteiden mukaan ilta alkoi sillä että kaikki morsiamen lähimmät naispuoliset ystävät tuovat morsiamen sisälle saliin jossa sulhanen odottaa jo korokkeella sijaitsevalla sohvalla. Kannoimme yhden ison kukkalautasen (jossa oli myös hennalautanen) ja monta pientä kukkalautasta (kukat ovat olennainen osa mendhiä) käsissämme ja morsian tuli meidän takana. Neljä tyttöä kannatteli morsiamen pään päällä isoa huivia jonka alla hän kulki. Hänet saatettiin lavalle jossa sitten morsian ja sulhanen istuivat yhdessä sohvalla. Perinteenä on että jokainen vieras pistää purkista pieni hennapisteen sekä sulhasen että morsiamen käsiin, ja syöttää heille yhden M&M karkin. Tämä tuo onnea heidän avioliittoonsa.

Kaikki ne tanssiharjoitukset kulminoitui tähän iltaan. Tytöt ja pojat olivat siis harjoitelleet 14 eri synkronisoitua tanssia jotka he tanssivat muille häävieraille. Me ulkkikset päästiin myös osaksi yhtä tanssia. Tanssit oli tosi hauskoja ja tytöt oli tosi taitavia, poikien tanssitaidot oli taas...hmm, no pojat eivät olleet ihan niin notkeita. Morsian osallistui pariin tanssiin ja yksi tanssi oli taas omistettu kokonaan hääparille. Nämä tanssit ovat olennainen osa juuri Mendhiä ja kun viralliset synkronisoidut tanssit oli esitetty, avattiin tanssilattia kaikille vieraille freestyle-tyyliin. Pääosin musiikki oli perinteistä Bollywood (?) musiikkia mutta onneksi DJ soitti myös joitain hieman tunnetumpia kappaleita joita me tiedettiin.

Nämä juhlat olivat todella aika rennot luonteeltaan. Ruokaa myös luonnollisesti tarjoiltiin mutta tanssiminen oli pääosassa. Me lähdimme juhlista joskus kolmen aikaan mutta oikeasti ne jatkuivat pitkälle aamuyöhön saakka.

Formal

Lauantaina oli hääjuhlien viimeinen ja virallinen osuus. Tämä ilta on taas yleensä sulhasen ilta (järjestämä siis). Tosin nämä häät oli siinä mielessä poikkeus että kaikki nämä juhlat järjestettiin yhdessä hääparin toimesta. Tähän iltaan oli kutsuttu vieraita n.1000 kpl.

Kyseessä oli todella virallisempi tilaisuus ja pukukoodi oli (myös pakistanilaisilla miehillä) tumma puku. Meillä oli länsimaalaiset mekot päällä ja tässäkin kohtaa tuli toki noudattaa ja kunnioittaa paikallisten pukeutumissääntöjä eli olkapäät peittoon (minulla oli vielä huivi puvun päälle) ja mielellään pitkä mekko päälle.

Jos perjantai oli jo meidän mielestä hieno niin tämä tilaisuus sai kyllä meidät haukkomaan henkeä. Tai lähinnä se tilojen upeus. Luonteeltaan tämä ei ollut yhtä hauska kuin perjantainen mendhi, ohjelmaan nimittäin ei kuulunut sen enempää kuin ruokailua ja seurustelua (ei tanssia) mutta puitteet olivat upeat.

Juhlapaikan pihalle oli pystytetty aivan järkyttävän kokoinen telttakatos kristallikruunuineen joka oli kuin tuhannen ja yhden yön sadusta. Teltan sisältä löytyi upeat pöytäryhmät sekä sohvia mukavampaan oleskeluun. Ja isot buffat ruokailua varten. Me valehtelematta seisottiin varmaan 5 min sisäänkäynnin kohdalla ja ihasteltiin tätä näkymää. Minä olisin voinut asua siinä teltassa.

Telttakatoksen lisäksi käytössä oli juhlasali jossa hääpari oli. Täytyy sanoa että hääparilla oli aika raskas (ja tylsä) tehtävä sillä heillä oli oma valkoinen katos sisällä juhlasalissa jonka sohvalle he istuivat KOKO illan ja vastaanottivat onnitteluja ja lahjoja. Morsian poistui sohvalta vasta siinä vaiheessa kun oli aika lähettää hänet "pois". Perinteeseen todella kuuluu että häiden jälkeen morsian ei "kuulu" enää omalle isälleen vaan vastuu naisesta siirtyy sulhasen perheelle. Joten häiden vikana iltana morsiamen isä (ja tässä tapauksessa myös veli) lähettävät naisen "pois" toivottaen hänelle onnea uudelle elämälleen. Veli sitoi morsiamen vyötärölle vihreän vyön joka sisälsi viljaa ja kauraa sekä muita juttuja uuden elämän alkuunsaamiseksi (tällä ei siis viitata lapsiin vaan uuteen kotiin).

Ymmärrättekö nyt kun sanoin että olin ihan poikki tuon viikon jälkeen? Puhumattakaan morsiamesta, mutta onneksi hän sai lomailla vielä pari viikkoa häiden jälkeen.

Kaikenkaikkiaan nämä hääjuhlat olivat aivan upea kokemus ja viikko jonka tulen muistamaan koko loppuelämäni ajan. Monet juhlat (mutta samat vieraat) varmisti myös sen että pääsimme myös tutustumaan morsiamen pakistanilaisiin kavereihin mikä oli todella mukavaa. Ikimuistoinen elämys siis kaikenkaikkiaan!

Toivottavasti selityksistäni sai selvää, kommenttiboksi on luonnollisesti auki jos jokin asia jäi askarruttamaan!

Onneksi pääsen vielä tämän vuoden puolella kokemaan yhdet englantilaiset häät ja parit suomalaiset! Oikein kunnon häävuosi!