Mistä en sitten tykkää matkustuksessa?
- Olen muuttanut Suomesta Aberdeeniin (Skotlanti), Kingstoniin (Kanada), takaisin Aberdeeniin, sitten Lontooseen, ja nyt uusimpana Brysseliin. Ja sitten tietysti näistä kaikista kaupungeista takaisin (yleensä Suomeen). Kauimmiten viihdyin Aberdeenin asunnossani jossa oleskelin kaksi viimeistä yliopisto-vuotta. Nämä kaikki muutot on tapahtunut lentokoneiden avustuksella tietysti ja sen takia lentokentät ja lentomatkustaminen on ylipäätänsä alkanut vähän rassaamaan.
- Ensin yrität saada kaikki laukut painorajojen sisällä pakattua (mikä ei ikinä onnistu mulla), sitten yrität jotenkin raahata ne sinne kentälle, kentällä alistut kohtaloosi ja maksat ylikiloista, lentokentällä kävelet olalla semmoinen hirveä käsimatkatavaralaukku joka mahduttaa kaikista tärkeimmän omaisuutesi sisään, lentokoneessa yrität tunkea sen hattuhyllylle mutta rupee vaan ärsyttämään. Kotiin päästessä on onneksi jo jompikumpi vanhemmista matkassa jotka auttaa sua tavaroiden kanssa
- Vietän tällä hetkellä viimeistä päivää Brysselissä ja huomenna noi laukut pitäisi saada jotenkin AirBalticin kyytiin mahtumaan. Ostin jo netistä 5 kg ekstraa, eli saan tuoda 25 kg ja 8 kg käsimatkatavaroissa. Katsotaan huomenna miten onnistuin tässä.
- Tämä kaikki muuttaminen ja tavaroiden rahtaaminen maiden välillä on saanut mut todella inhoamaan lentokenttiä. Inhoan sitä odottelua, ja sitä että yleensä mun olkapäät on suistunut sijoiltaan kaikesta tavaran kanniskelusta vähintään siinä vaiheessa kun pääsen koneeseen.
- Lentokentillä odottelu on tylsää, varsinkaan jos ilmaista wifiä ei ole tarjolla. En ikinä jaksa kierrellä mitään kauppoja (hei haloo, ne on yleensä ihan törkeän kalliita). Kaikki raha menee helposti siihen että tekee mieli ostaa jotain syötävää (kiitos rahanmenosta erityisesti Köpiksen kentälle, jossa on sairaan kallista).
- Kaikista inhottavinta sen kaiken tavaramäärän kanssa on se jos joutuu vaihtamaan konetta. Ja varsinkin jos on tiukka vaihtoaika. Se on tosi kiva juosta Schipolin läpi järkyttävän kassin kanssa ja rukoilla että ehtii koneeseen. Huomenna Suomeen lentäessä on vaihto Riikassa (koska suorat lennot Brysselistä on myös todella kalliita) ja vaihtoaikaa löytyy sen 25 min. Noh, toivotaan että kaikki menee hyvin, onneksi kenttä ei ole kuitenkaan iso.
- Tähän voisi sanoa tietysti että voisin elää hieman minimalistisemmin, mutta se ei vaan yrityksistä huolimatta ole onnistunut.
Toisaaalta mikään ei voita sitä tunnetta kun pääsee kotikentälle, eli Helsinki-Vantaalle. Tai kun kuulet sen kuulutuksen lentokoneen pyörien koskettaessa kiitorataa: "Welcome to Helsinki". Siinä samassa kaikki ärsytys ja tavaroiden rahtaaminen menettää merkityksensä. Koska takana oli luultavasti taas mitä upein aika (Aberdeenissä, Kingstonissa, Lontoossa tai Brysselissä) ja kaikki se vaiva tuntuu sen arvoiselta koska palaat taas hetkeksi kotiin niin monen monta kokemusta rikkaampana.
"Instagram Travel Thursday on viikottainen kokelma blogipostauksia, ja tempauksen tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana, ja tuoda esille Instagramin matkailueksperttejä". (Destination Unknown)
Suomessa järjestäjinä toimivat Kaukokaipuu, Destination Unknown ja Running with Wild Horses.
Instagram: lurabella