Viikko jolloin en tehnyt mitään muuta kuin katsonut TV:tä

Kuluneen viikon illat ovat menneet sohvalle liimautuneena ja nenä telkkarissa kiinni. Olen jäänyt ihan koukkuun kykejenetsintä ohjelmaan Britain's Got Talent ja viime viikolla oli semi-finaalien aika. Olipas hyödyllinen viikko. Mun täytyy myöntää että olen kyllä niin loistavaa kohdeyleisöä kaikille tälläisille kykyjenetsintä ohjelmille, rakastan kaikkia nyyhkytarinoita ja niitä upeita esityksiä joita ei edes osaa odottaa.

Mulle on noussut jo selvät suosikit niiden joukosta jotka ovat päässeet finaaliin, mutta ehkä ylivoimaisesti paras ja suloisin pari ovat nämä nuoret pojat, Bars & Melody, jotka esitti koe-esiintymisessä oman kappaleensa joka käsittelee kiusaamista. Sanat on mun mielestä vaikuttavat ja sano mun sanoneen, tästä biisitä tulee hitti. Asiaa tietysti auttaa se, että nämä pojat ovat kerrassaan hurmaavia. Kyllä, voin myöntää että aloin nyyhkimään kun näin tämän esityksen ekan kerran.



Muuten viikko on mennyt kumppareissa tallustellessa, en voi oikeasti uskoa että huomenna on jo kesäkuu ja täällä on ollut super huonot kelit. Vettä on tullut joka päivä ja jouduin jopa parina päivänä palaamaan mun ns. "syystakkiin". Nyyh. Kesä, tule jo!  Kumpparit tosin herätti hilppeyttä kun tallustelin niillä toimistolle!

Lauantai on mennyt todella leppoisissa tunnelmissa, siis paino sanalla todella. Oli näköjään jäänyt vähän univelkaa joten vetelin sikeitä kymppiin saakka ja jäin vielä lukemaan pariksi tunniksi sänkyyn. Onneksi käytiin perjantaina ulkona tasapainottamaan meidän lauantai-päivän todella keski-ikäistä menoa. Käytiin nimittäin puutarhakeskuksessa täydentämässä meidän parvekeyrttien valikoimaa. Tai siis käytiin itseasiassa ostamaan yksi ruukku lisää jotta saatiin viljeltyä omaa salaattia.

Toisaalta, vaikka koko homma onkin ehkä vähän liian keski-ikäistä niin siinä on ehdottomasti hyvät puolensa. Saatiin nimittäin ruukuista omat mintut kesän ensimmäisiin mojitoihin - hyvä homma!

Onnittelut kaikille tänään valmistuville! En voi uskoa että omista ylioppilasjuhlistani on kulunut jo 8 vuotta, koska minusta tuli näin aikuinen? Muistan kyllä ne juhlat vieläkin kun eilisen päivän - sen tunteen kun koko tulevaisuus on edessä ja tuntuu että mahdollisuuksia on niin monia vaikka samalla se tulevaisuus hieman ahdistaakin. Voih, hyviä aikoja.

Maaseutu vai kaupunki?

Kaveri linkkasi tänään hauskan "sanaston" Lontoossa asumisesta. Se saikin minut muistamaan erään postausaiheen mistä minun piti kirjoittaa viimeisimmän Lontoo-päivän jälkeen. Nimittäin aihe joka saa meikäläisen tuskastumaan joka kerta kun käyn Lontoossa. Haluaisinko jossain vaiheessa muuttaa takaisin Lontooseen vai olisiko maaseutu kuitenkin kivempi?

Vietimme pari viikkoa sitten lauantai-päivän Lontoossa. Koko päivän ajan ihastelin ja mietin millaista olisi taas asua Lontoossa. Intin poikaystävälle vaikka kuinka monta kertaa että ehkä meidän pitäisi sittenkin muuttaa Lontooseen. Onhan se ihan ainutlaatuinen kaupunki. Siellä on vaikka mitä tehtävää ja nähtävää.
Sunnuntain vietimme taas Peak Districtin sydämessä Chasworth Housessa ja olin jo ostamassa maatilaa jostain keskeltä ei mitään jonne olisin hankkinut vähintään pari koiraa, parisenkymmentä lammasta, yhden possun, pari alpakkaa, kivoja heppoja ja yhden ylämään lehmän. Siinä oli viikonlopun toiveissa kontrastia kerrakseen.

Faktahan on se, että olin siinä mielessä ihan erilaisessa tilanteessa Lontoossa asuessani silloin kolmisen vuotta sitten kun jos muuttaisin nyt sinne. Olin opiskelija, sain asua ihan Lontoon keskustassa suhteellisen kohtuuhintaisessa opiskelijasuntolassa (siis Lontoon tasolla kohtuuhintaisessa). Nyt jos muuttaisin sinne pitäisi yrittää vuokrassa säästää joka tietysti tarkoittaisi kauemmaksi keskustasta muuttamista esimerkiksi mutta lisää kustannusta taas julkisen liikenteen matkoihin.

Keksin monia hyviä syitä miksi täällä "maalla" (siis eihän tämä oikeaa maaseutua ole mutta kutsunpahan nyt silti) asuminen on mukavampaa kuin meidän muutto Lontooseen nyt. Maksan tällä hetkellä vuokraa aivan murto-osan siitä mitä joutuisin samanlaisesta asunnosta Lontoossa maksamaan. Tämän vuoksi rahaa palkasta jää aika mukavasti käyttöön ja säästöön mikä takaa aika leppoisan elämän koska kulut aika minimaaliset. Council Tax on myös luonnollisesti pienempi täällä. Olen toisinsanoen tottunut aika "mukavaan" elämään. En sano etteikö tämä sama olisi Lontoossa saavutettavissa mutta ei ainakaan omalla alallani jos on vasta aloittelemassa uraansa. Lontoossa on tietysti paljon työpaikkoja mutta niin on kilpailuakin. Ja olen tällä hetkellä todella tyytyväinen nykyisessä työssäni joten senkään suhteen ei muutto ole kyllä ajankohtainen.

Periaatteessa ainut vahva peruste miksi aina välillä haikailen Lontooseen on....Se on Lontoo. Sielllä olisi niin paljon tekemistä ja suurin osa kavereistakin asuu Lontoossa tällä hetkellä. Toisaalta ei sen välttisti tarvitsisi olla edes Lontoo, kaupunki voisi hyvin olla esim. Glasgow. Periaatteessa haluaisin joko asua suurkaupungissa tai jossain herttaisessa kylässä maaseudulla, Derby on vähän näiden kahden ankea välimuoto nimittäin. Vähän 80-luvulle jämähtänyt kaupunki. Toisaalta alle tunnin matkan päästä meiltä on Birmingham joka on Brittien toiseksi suurin kaupunki ja se ei taas houkuttele yhtään. Ei sitten millään tavalla.

Kuten huomaatte, ajatukset eivät ole kovin selkeät näistä jutuista. Totuus on myös se, että meillä on asiat niin hyvin tällä hetkellä ja työpaikkoja ei ole vaihtamassa, joten Lontooseen tai muuallekaan kauas muutto ei ole millään tavalla ajankohtainen. Korkeintaan muutetaan lähemmäs mun duunia. Mutta ainahan sitä voi pohtia näitä asioita ja ihmetellä. Suoraansanoen, luulen että olisin ihan tyytyväinen jos vaan raaskisin ostaa junalippuja Lontooseen useammin. Se varmaan lohduttaisi tähän Lontoo-ikävään!

Weekend in Yorkshire

Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, vietettiin viikonloppu Yorkshiressä poikaystävän perheen kanssa. Mainitsin myös että mukaan tuli otettua niin kumpparit kuin aurinkohattu, tosin valitettavasti kumppareita jouduttiin käyttämään enemmän. Periaatteessa koko viikonlopun ajan täällä oli vähintäänkin vedenpaisumus mikä vähän hankaloitti meidän suunnitelmia - koko pointti kun oli viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkona. Maanantaina kun piti lähteä kotia kohti olikin sää jo sit parempi. Tietysti.

Lauantaiksi oltiin varattu poikaystävän siskon kanssa ratsastusreissu ja aamulla kun katsoin ikkunasta ulos niin teki mieli perua koko varaus kun vettä tuli solkenaan. Päätettiin kuitenkin uhmata keliä ja mennä ratsastamaan ja kivaahan se oli. Säästyttiin jopa pahimmilta vesikuuroilta! Yorkshiren maisemissa ratsastaminen oli kuitenkin aivan upeaa, nähtiin jopa alpakoita (joista mun heppa sai ihan hepulin, siis mitä helkkarin mini-kirahveja nämä otukset on?). Tosin ei valitettavasti päästy laukkaamaan pelloilla kun niillä oli niin mutaista, mikä oli sekin vähän harmi. Mun heppa oli aivan jumalattoman leveä, mutta jotenkin tosi suloinen kaikessa pulleudessaan!

Halusin viedä tämän shetlanninponin mukanani kotiin, se oli supersöpö, yhtä leveä kuin korkea!

Asuttiin aivan Brimham Rocksien vieressä joka on siis "luonnon nähtävyys", paljon erilaisia ja upeita kivimuodostelmia aika laajalla alueella. Tänne olisi pitänyt tulla kiipeilemään! Kyllä me vähän sitä tehtiinkin mutta aika pienellä skaalalla. Tämäkin on National Trustin paikka.

Näkymät oli myös aivan upeat täältä!

Ja minulla oli hauskaa vesilätäköissä leikkiessä!

Asuttiin tosi suloisissa "mökeissä". Niitä kutsuttiin mökeiksi mutta ne ei olleet suomalaisia mökkejä siinä mielessä että ne olisi ollut yksittäisiä taloja vaan mökit käsitti brittiläisiä kivitaloja yhteen nidottuna. Todella kiva paikka kuitenkin, nimeltään Brimham Rock cottages. Sieltä löytyi uima-allas, poreallas ja kiva pelihuone jossa oli hyvä viettää aikaa kun ulkona tuli vettä kuin saavista kaatamalla. Nukuin myös enemmän kuin koskaan. Eli sinänsä itseasiassa takana on oikein mukava ja rentouttava mökkiviikonloppu! Hieman erilainen vain kuin olen tottunut Suomessa!

Maanantaina oli itseasiassa ihan kiva keli ja käytiin Harrogatessa ihmettelemässä, pikniköimässä ja nauttimassa kivoista puistoista.

Yorkshire ei jättänyt yhtä lähtemätöntä vaikutusta kun muut Brittireissuni (esim. Cornwall, Isle of Skye) mutta tähän varmasti vaikutti jo osittain aivan karmea keli. Yritettiin olla mahdollisimman paljon ulkona mutta kyllähän se keli silti vaikuttaa mielialaan. Toisekseen, Yorkshire Dalesin maisemat oli hyvin samanlaiset kuin tässä meidän viereisssä Peak Districtissä joten odotin ehkä hieman jotain erilaista.

Mutta hei, kaikenkaikkiaan oli kuitenkin kiva viikonloppu ja tärkeää oli viettää yhdessä aikaa poikaystävän perheen kanssa!

Pitkä viikonloppu edessä!

Huheijaa, täällä vietetään tulevana viikonloppuna pankkilomaa, eli maanantai on vapaa myös. Se tarkoittaa sitä että me pakataan tänään kimpsut ja kampsut kasaan ja lähdetään Yorkshireä kohti jossa tavataan poikaystävän perhe.

Täytyy sanoa että lyhyt loma tulee tarpeeseen. Töissä on viimeinen kuukausi menty niin haipakkaa ja nyt vihdoin hieman hellitti (ainakin viikoksi), joten ihan kiva päästä rentoutumaan kolmeksi päiväksi jonnekin keskelle metsää.

Pakkaaminen on aina haaste kun lähtee reissulle Briteissä, onneksi meillä on auto johon voi ahtaa aika paljon kamaa. Periaatteessa pitää olla varautunut säähän kuin säähän. Kolmen päivän aikana kun voi olla super aurinkoista ja hellekelit tai tulla vettä kun esterin perseestä. Tai parhaimmillaan nämä kaksi sääilmiötä tapahtuu saman tunnin aikana. Mukaan pakataan niin hellehattu kuin kumpparitkin siis. Aurinkorasvaa ja sadetakki. Toistaiseksi sääennusteet lupaa vesisadetta koko viikonlopulle joten joku hyvä kirjakin pitää ottaa mukaan.

Koko reissun on organisoinut poikaystävän veli joten minulla ei ole harmainta aavistustakaan edes oikein että minnepäin Yorkshireä ollaan menossa tai mitä siellä on nähtävää. Mökin pitäisi olla kuitenkin kiva ja poikaystävän sisko oli jo bookannut hänelle ja minulle ratsastusretken lauantaille. Joten eiköhän tästä ihan hyvä reissu tule.

Olen kyllä tämän alkuvuoden aikana ehtinyt nähdä Brittein saarta (tai siis Englantia) enemmän kuin sen koko 5 vuoden opiskeluaikana jona asuin täällä. Se hyvä puoli siinä, että asuu keskellä maata on että ympärillä ja kohtuullisen ajomatkan päässä on monia mielenkiintoisia paikkoja jossa kannattaa käydä. Peak Districtiä ollaan koluttu melkein joka viikonloppu, pääsiäinen vietettiin Cornwallissa ja nyt ollaan lähdössä Yorkshireen. Täytyy sanoa että mielestäni on oikein mukavaa että olen päässyt näkemään saarta enemmän, täältä löytyy oikeasti paljon kauniita vierelemisen arvoisia paikkoja.

Nyt täytyykin jatkaa pakkaamista, hauskaa viikonloppua!

Kesäpäivä Lontoossa

Kuten jo edellisestä postauksesta taisi käydä ilmi, oli viime viikonloppuna upeat kelit täällä Englannissa. Lauantaina oltiin sovittu että tehdään päiväretki Lontooseen koska norjalainen ystäväni tuli lomalle tänne. Junamatkahan Derbystä Lontooseen on vain sen 1,5 hr joten päiväretki on helppo tehdä (kuljenhan joka päivä tuplasti tuon matkan töihin) mutta hinta aina kirpaisee. En enää saa nuorisoalennusta joten päivälipusta joutuu yleensä pulittamaan sen 60 puntaa mikä aina hieman kirpaisee. Ärsyttävää.

Lähtökohta oli allaoleva kuva, junaa odottelemassa Derbyssä kello kahdeksalta aamulla. Väkisinkin hymyilytti kun jo kasilta aamulla oli aivan upea ja lämmin keli!

Lontooseen päästiin puoli kymmeneltä ja meillä oli vähän mukavaa luppoaikaa kunnes oltiin sovittu että tavataan puoleltapäivin kaverin kanssa. Aurinkoisen aamun kunniaksi oli pakko käydä hakea frappucinot ja nauttia ne ulkona penkillä istuen. Sama hymy jatkui!

Mun oli pakko käydä hakemassa Libertystä uusi muistikirja edellisen tilanne kun se on melkein lopussa ja nämä heidän vihkonsa ovat vain parhaita. Suuntailtiin sen jälkeen sivukatuja pitkin Hyde Parkia kohti ja huokailin taas ääneen kuinka Lontoo on vaan niin kaunis ja ihana kaupunki. Näiltä sivukaduilta löytyy ne kivoimmat paikat! Tälläisinä hetkinä tulee se suuri kaipuu Lontooseen takaisin.

Suunnattiin Hyde Parkin läpi Suomen lähetystöä kohti ja tavattiin nämä hepat kävelemässä puiston teitä pitkin. Olen kerran käynyt ratsastamassa Hyde Parkissa ja se oli kyllä mielettömän kivaa, ensi vierailua varten pitäisikin taas varata ratsastus jo etukäteen. En ihan heti keksi kivempää ympäristöä ratsastaa kuin Hyde Park (paitsi ehkä Windsor Park).

Puoleltapäivin treffaatiinkin kaverin kanssa jotka juhlistivat lauantaina Norjan kansallispäivää. Liityttiin tietysti juhlintaan mukaan, mikäs sen parempaa kuin istua yhdellä Covent Gardenin ravintolan terasseista ja juoda proseccoa. Asiat olisi voineet olla huonomminkin! Istuttiin kyseisellä terassilla varmaan kolmisen tuntia kuulumisia vaihdellen. Ihan mahtavaa että olen onnistunut ystävääni tapamaan niin usein, viimeksi maaliskuussa Pakistanissa, nyt Lontoossa ja toivon mukaan pääsisin vielä käymään tämän vuoden puolella Bergenissä.

Covent Gardenistä löydettiin Muumipeikko jonka kanssa oli pakko päästää poseeraamaan! Muumi oli niin pehmoinen että olisin hyvin voinut jäädä halimaan häntä pidemmäksikin aikaa. Mahtoi olla tukavat oltavat tuossa puvussa niillä helteillä. Saatiin myös hyvät naurut kun kertailtiin muumien nimiä norjaksi, suomeksi ja enkuksi. Olisikohan toi kiva työ olla Muumina päivät pitkät?

Muumitreffailuiden jälkeen jatkettiin matkaa yhteen Lontoon lukuisista puistoista, itseasiassa vanhan yliopistoni viereen jossa korkattiin vielä yksi skumppapullo Norjan kunniaksi. Muisteltiin ystävän kanssa yhdessä niitä lukuisia hetkiä joita tässä puistossa tuli vietettyä, täällä makoiltiin kirjasto maratonien lomassa ja nautittiin pienistä kesähetkistä ennenkuin piti mennä takaisin lukemaan tentteihin. Samaisessa puistossa juhlittiin kokeiden loppumista ja lopputyön palauttamista. Täällä nautittiin mansikoita, syötiin sushia ja puhuttiin tulevasta. Hyviä aikoja.

Matkaa jatkettiin Fiztroviaan syömään. Tykkään tuosta alueesta hirmuisesti koska siellä on monia kivoja ravintoloita ja istuskelupaikkoja ja siellä on elämää ja kuhinaa. Varsinkin kyseisenä lauantai-iltana kun lämpöä piisasi pitkälle iltaan saakka.

Kahdeksalta oli aika ottaa metro kohti St Pancrasta ja juna kotia kohti. Aurinko paistoi kauniisti katon läpi ja olo oli onnellinen. Junaan päästessä nukahdin heti. Mukava päivä kera ystävien - ei tälläisiä päiviä voita mikään!

Tämä blogipostaus on osa Instagram Travel Thursday- tempausta jonka järjestäjinä toimivat Kaukokaipuu, Destination Unknown ja Running With Wild Horses.

Chasworth House International Horse Trials

Viime sunnuntaina oli aivan upea kesäpäivä, lämpotila kipusi +24 asteeseen joka sopi  meille hyvin sillä olin ostanut liput kenttäkisoihin jotka käytiin Chasworth Housen mailla. Kuten olen aikaisemmin maininnut, olen heppatyttöjä ja kun bongasin mainoksen kisoista oli pakko heti ostaa liput ja suostutella poikaystävä mukaan. Onneksi poikaystäväkin tykkäsi ja varsinkin kenttäosuudesta kun siinä oli menoa ja meininkiä.

Ja olihan muuten kisat, hieman eri tasoa kun suomalaiset heppakisat. Okei, asiaa tietysti auttoi se että keli oli niin mieletön ja puitteet aivan upeat. Mutta tälläisissä kisoissa voisin aina käydä!

Sunnuntaina oli meneillään niin kouluratsastusta, estekisaa kuin myös kenttäosuutta ja me keskityttiin pääasiassa kenttäosuuteen. Oltiin otettu viltti ja piknik-kori mukaan ja parkeerattiin itsemme pariin eri paikkaan radan varrella. Ja täytyy myöntää että lämmittävä aurinko, hyvä ruoka ja pehmeä nurmikko alla teki tehtävänsä ja saatoin ottaa ihan pienet päiväunet. Hups. Tällläiset sunnuntai päivät ovat ihan loistavia.

Kyseessä oli todella kansainväliset kenttäkisat ja itse Zara Phillips (kuninkaallisen perheen jäsen) oli myös kisaamassa. Kisat oli todella hienosti järjestetty ja paikan päältä löytyi miljoona erilaista ruokakojua ja kauppaa. Olisipa löytynyt samppanja kiskakin mutta koska poikaystävä oli kuski ja mun täytyi mennä takaisin Coventryyn työillallisella ei valitettavasti päästy siemailemaan kuplivaa (vaikka se olisikin sopinut tähän tilanteeseen hyvin). Löysinpä täydellisen kesähatunkin täältä. Päivän aikana oli myös haukka +ja ampuja-koira esitys. Koirat olivat myös alueelle tervetulleita ja se ei todella tehnyt hyvää mun koko ajan kasvavalle koirakuumelle kun niin paljon näkyi ihania hauvoja!

Ihan loistava aloitus siis tälle kesäkaudelle, ainut huono puoli oli se, että nyt tuli taas kova ikävä hevosen selkään ja hyppelemään kun sitä menoa katseli.  Mutta toivon mukaan ensi viikonloppuna se on jo mahdollista kun menemme Yorkshireen viettämään pitkää viikonloppua. Viikonlopun aikana yritettiin myös väsätä "Kesä 2014 bucket listaa" ja nyt laitoinkin itseäni varten uuden tunnisteen (summer2014) blogiin jotta löydän nämä spesiaali kesäjutut sitten helposti myöhemmin. Vaikka toistankin itseäni, en todella voi uskoa että kohta ollaan jo kesäkuussa joten todellakin pitää olla kesälista jo valmiina!

Kaikki kuvat poikaystävän ottamia

Töidenhaku Englannista/Politiikka tai KV-suhteet

Tuossa aikoja sitten mainitsin että ajattelin kirjoittaa hieman työnteosta/hausta Englannissa yleisellä tasolla. Rupesin kirjoittamaan ja tajusin että ehkä kannattaa jakaa nämä postaukset pariin osaan koska muuten tästä tulee liian pitkä teksti. Eli ensimmäinen osa käsittelee työhakua Englannissa, ja keskittyy politiikan ja kv-suhteiden alaan.

Minä ajattelin kirjoitella ihan täysin subjektiivisesti töidenteostä ja hausta, jos tausta sattuu olemaan samanlainen kuin minulla. Olen opiskellut politiikkaa ja kv-suhteita ja valmistumisen jälkeen halusin tehdä töitä tällä alalla. Ala on tietysti todella laaja ja tällä tutkinnolla voi tehdä monenlaisia töitä Britanniassa, itseäni kiinnosti enemmän suuntautua konflikti-asioihin. Mutta kuten sanottuna, aika laajasti voi hakea töitä tällä tutkinnolla ja tietysti riippuu omista mielenkiinnon kohteista mihin haluaa suuntautua uran alkuvaiheessa. Alan laajuuden takia on myös hiukan vaikea muotoilla joitan asioita mutta toivottavasti ymmärrätte tekstistä jotain.

Haluan tässä vaiheessa muistuttaa että nämä mielipiteet on täysin omia ja perustuu henkilökohtaisiin kokemuksiin. En ole missään vaiheessa ollut rekrytointiasemassa joten en voi väittää että minulla olisi minkäänlaista erityistietoa näihin asioihin liittyen. Itse olen hakenut töitä niin Lontoosta kuin muualtakin Englannista joten vinkit perustuu yleisesti koko maan tilanteeseen.

Haluaisin myös vinkata, että kannattaa ehdottomasti tsekata Annikan ja Suklaasydämen postaukset jotka käsittelee erityisesti töidentekoa Lontoossa ja ymmärtääkseni hieman enemmän business-näkökulmasta.

Töidenhaku

Yleensä kun valmistut yliopistosta Briteistä (tai muualta) voi täältä hakea ns. graduate-duuneja. Graduate-ohjelmat on loistavia koska niillä saa helposti jalan oven väliin ja nimensä mukaisesti ne on juuri tehty vastavalmistuneille ja sen takia ottaa myös uran kehitystarpeet huomioon. Näihin ohjelmiin haetaan yleensä jo hyvässä vaiheessa, esim. marraskuussa 2014 jos valmistuu kesäkuussa 2015. Monet kaverit ovat lähteneet tätä kautta luomaan urapolkuansa ja se on ehdottomasti todella hyvä tapa siihen vaikka kilpailu näistä paikoista onkin kova.

Kuitenkaan omalla alallani (joka on luonnollisesti aika laaja) ei ole samanlaisia graduate-ohjelmia kuten monella muulla alalla Briteissä on, esimerkkeinä otettakoon konsulttifirmat tai pankit. Itseasiassa ainoat graduate-ohjelmat politiikan ja kv-suhteiden parissa jotka tiedän Briteissä on: UK Department for International Department (jolla oli ainakin pari vuotta sitten graduate-paikkoja), Civil Service Fast Stream, sekä MI5 (jossa tosin täytyy olla Brittein kansallisuus).

Meidän, jotka siis haluaa jollain tavalla työskennellä politiikan/kv-suhteiden parissa kannattaa alkaa katsomaan ihan perustyöpaikkailmoituksia. Minä olen kokenut mm. seuraavat sivustot hyödyllisiksi:

• w4mp.org (laaja valikoima eri organisaatioita, NGO ja julkisen hallinnon paikkoja)
• Guardian jobs (sama kuin edellisessä kohdassa, kannattaa ehdottomasti käyttää heidän hakukonettansa)
• Times Higher Education Jobs (akateemisen alan töitä)

Nuo edellemainitut oli ne kolme pääsivua joita katselin ahkeraan silloin kun itse hain töitä, mutta sen lisäksi mulla oli pitkä lista eri organisaatioiden kotisivuja joilla kävin ahkeraan katselemassa. Oman alan konsulttifirmojen, NGO:en ja kansainvälisten organisaatioiden sivuja kannataa siis katsoa ahkeraan. Sen lisäksi tietysti yliopiston omat careers-sivut kannattaa pitää tarkastelussa.

Kun noita työpaikkoja katselee, kannattaa niitä todella silmäillä aika ahkeraan ja myös katsella erilaisia työpaikkailmoituksia. Siten myös haarjaantuu se katse että mitkä työt on tarkoitettu vastavalmistuneille. Sen pystyy jo aika pitkälti päättelemään niin työnkuvan kuin palkkatasonkin mukaan. Joissain työpaikkailmoituksissa on mainittu myös suoraan mikäli työ sopisi vastavalmistuneelle.

Varsinkin w4mp.org sivustolla on paljon tarjolla palkattomia harjoittelupaikkoja. Se on valitettavasti tämän alan kurja luonne että harjoittelupaikkoja tehdään monta putkeen ja usein ilmaiseksi (tämä trendi näkyi myös Brysselistä). Tästä saisi jo ihan oman postauksen aikaseksi, mutta tämä on tietysti kinkkinen aihe. Tietysti parasta on jos saa jo oman alan työkokemusta ennen valmistumista, mutta ideaalia olisi jos pystyisi olemaan jossain osa-aikaisessa harjoittelupaikassa opiskeluiden ohessa. LSE:ssä tämän tyylisiä paikkoja tarjottiin opiskelijoille jotta he saisivat lisää oman alan työkokemusta. Täällä yliopistoissa ei jaeta opiskelijoille samanlaisia apurahoja kuin Suomessa. Kannattaa tietysti ottaa kaikki keinot käyttöön ja tutkia eri rahoitusvaihtoehdot jos haluaa tehdä palkattoman harjoittelun.

Briteissä on mun mielestä se ehdoton etu että verrattuna kokemuksiini työnhausta Suomessa, täällä sinulle aina vastataan jos hakemukseni ei ollut onnistunut tai jos ei vastata, siitä ilmoitetaan jo työpaikkailmoituksessa jossain muodossa. Joten harvoin tarvitsee olla siinä epätietoisessa tunteessa ettei tiedä pääsetkö haastatteluun vai et. 

Työhakemus

Näihin pätee yleensä ne samat yleispätevät neuvot kuin mihin tahansa muuhun työpaikkaan. Toistan ne kuitenkin tässä koska yllättävän usein näkee näitä todella yleisiä virheitä:

• Briteissä työhakemus on hyvin erilainen kuin Suomessa. Älä kirjoita CV:n syntymäaikaasi, siviilisäätyä, kansalaisuutta tai laita kuvaa. Kaikki henkilökohtaiset tiedot joiden avulla sinua voidaan syrjiä, jätetään hakemuksesta pois. Jos olet täällä jo yliopistossa, kannattaa käyttää heidän Careers Servicen palveluita tässä vaiheessa hyödyksi. Yleensä heiltä saa hyviä vinkkejä joita voi käyttää omassa hakemuksessa ja CV:ssä. 
• Lue tai luetuta jollain natiivilla/natiivintasoisella hakemus ja CV läpi ettei siinä ole mitään kirjoitusvirheitä tai typoja.
• Muotoile hakukirje vastaamaan hakemasi työpaikan vaatimuksia ja kuvausta, älä lähetä vain yleistä hakukirjettä menemään jonka olet lähettänyt jo miljoonaan muuhun työpaikkaan. 
• Muista oikeat kohteliaisuudet ja formaatti hakukirjettä tehdessä. Yritä selvittää nimi kenelle hakukirje kannattaa osoittaa, aina parempi näin.
• Haastattelijat oikeasti käyttää niin vähän aikaa sun CV:n ja hakukirjeen lukemiseen että käytä hyödyksesi formatointia jotta saat avainsanat pomppimaan "silmille"
• Ellet satu olemaan professori joka on julkaissut lukuisia artikkeleita, älä lähetä CV:tä joka on pidempi kuin kaksi sivua tai hakukirjettä joka ei mahdu yhdelle sivulle. 

Työhaastattelu

Toistaiseksi myös haastattelut joissa olen käynyt Briteissä ollessani ovat eronneet hieman "yleisestä" kaavasta. Isoihin firmoihin kuuluu yleensä päivän kestävät assesment centerit, monitasoiset haastattelut ja testit. Itse olen hakenut paikkoihin joilla ei ole niin massiivisia rekry-mahdollisuuksia joten haastattelut ovat olleet hyvin standardeja. Sen lisäksi mun kokemukseen perustaen, ei tällä alalla näitä assesment centereitä tai psykometrisiä/matemaattisia testejä niin paljon harrasteta. Korkeintaan haastattelun yhteyssä saatetaan vaatia tekemään joku lyhyt kirjallinen tehtävä. Eli hyvin normihaastattelut kyseessä.

Mun paras neuvo haastatteluun olisi kuitenkin, että etukäteen kannattaa aina valmistua. Minulla on tapana miettiä mahdollisia kysymyksiä joita haastattelija saattaa kysyä ja sitten jo kehittää vastaus mielessäni niihin. Olen huomannut että tämä toimii koska loppuenlopuksi pystyy aika hyvin ennakoimaan mitä he saattavat kysyä ja siten pystyy tarjoamaan hyvän ja koherentin vastauksen. Tutkin myös taustatietoa organisaatiosta johon haen ja keksin kolme kysymystä valmiiksi joita kysyn haastattelussa (ellei haastiksen aikana tule mieleen eri kysymyksiä). Keksi hyvät kysymykset koska se on sinun mahdollisuus osoittaa kuinka hyvin olet tehnyt taustatutkimusta tästä työpaikasta tai työnkuvasta.

Minulta on aika usein kysytty kysymyksiä jostain ajankohtaisesta kv-suhteisiin kuuluvasta aiheesta joten kannattaa aina olla perillä mitä maailmalla tapahtuu (tosin jos olet opiskellut kv-suhteista, olet luultavasti jo uutisista aika hyvin perillä). Ja luonnollisesti kannattaa olla perehtynyt siihen aihealueeseen jota työnkuva käsittelee, mutta se nyt taitaakin olla itsestäänselvää. Joskus sinulle saatetaan esittää hauskojakin kysymyksiä, minulta esimerkiksi kysyttiin kerran, että jos saisin kutsua kolme elossa olevaa politiikkoa illalliselle, ketkä he olisivat. 

Varsinkin Briteissä ollessa kehottaisin pukeutumaan näihin haastatteluihin siististi, täällä ollaan loppuenlopuksi monella työpaikalla aika konservatiivisia pukeutumisen suhteen. Polvipituinen kynähame, valkoinen kaulus/silkkipaita, jakku ja maltilliset korkokengät. Näillä voi harmoin mennä vikaan. Hiukset siististi ja meikki luonnollinen. Yleiseen siistiin olemukseen kun kiinnitetään ensimmäisenä huomiota ennenkuin kukaan on avannut suutaan.

Tälläistä, toivottavasti näistä sepustuksista oli jotain hyötyä. Kommentoikaa tai kyselkää kommenttiboksissa jos tuli jotain mieleen! Seuraavassa postauksessa ajattelinkin sitten käsitellä enemmän yleisellä tasolla työntekoa ja työkulttuuria Briteissä.

P.S. Sorry, huomasin että tästä tuli kyllä enemmän tälläinen yleinen työnhaku löpinä, mutta toivottavasti oli apua kuitenkin! Kuvat eivät myöskään varsinaisesti liity tähän millään tavalla :)

Synttäreiden viettelyä kalliokiipeilyn muodossa

Viime viikonloppuna vietettiin poikaystävän synttäreitä ja koska hän oli järkännyt mun synttäreiksi vaikka mitä kivaa ohjelmaa, halusin tietysti tehdä jotain yhtä kivaa hänelle. Perjantaina järkättiin pienet synttäribileet meillä ja sorruttiin samalla ehkä hieman katsomaan Euroviisujen esityksiä. Lauantai-illalla mentiinkin katsomaan West Side Storyä (jeps, mun synttäreinä käytiin katsomassa Catsia). En ole koskaan nähnyt West Side Storyä mutta onneksi tuli nyt nähtyä, se oli nimittäin ihan mielettömän hyvä!

Sunnuntaiksi olinkin järkännyt sen varsinaisen synttäiyllätyksen nimittäin kalliokiipeilyä! Poikaystävä tykkää kaikista aktiivisista harrastuksista joten ajattelin että kalliokiipeily ihan kunnon luonnonoloissa olisi hyvä yllätys. Ja niin se olikin, hän tykkäsi kovasti! Peak Districillä on paljon erilaisia aktiviteetteja mitä voi tehdä, oli just kalliokiipeilyä, sitten ihan perus melontaa ja myös luolissa ryömintää. Jotenkin kiipeily kuulosti kuitenkin parhaimmalta vaihtoehdolta.

Aktiviteetin oli varannut BlueMountain Activityn kautta ja se toimi vallan mainiosti. Ohjaaja ja omistaja oli todella mukava ja meillä oli todella kiva iltapäivä. Tarkoitus oli että todella me molemmat päästään kokeilemaan kiipeilyä ja tekemään jotain kivaa yhdessä. Ja allaolevassa kuvassa näkyvää kalliota pitkin sitten kiipeiltiin.

Mä en ole koskaan kokeillut kiipeilyä mutta voi vitsit että se oli hauskaa. Ja rankkaa. Todella rankkaa, tänään olikin koko kroppa ihan mustelmilla ja hellänä. Töissä hiirikäsi vähän tärisi...Meidät pistettiin heti kiipeämään tuollainen ihan kunnon kallio ja poikaystävä meni sen ensin. Hän sai sen näyttämään todella helpolta mutta mä väitän että se johtui siitä että hän on 20 cm minua pidempi. Mun jalat eivät nimittäin yksinkertaisesti riittäneet tietyille pitimille. Ekan kiipeilyn puolivälissä olin oikeasti jumissa pidemmän aikaa koska en yksinkertaisesti löytänyt ja saanut otetta mistään. Mutta jotenkin sain itseni pungerrettua ylös asti ja sitten oli ihan voittaja olo. En yleensä kärsi korkeanpaikankammosta mutta yhdessä vaiheessa erehdyin katsomaan alas ja voi että rupesi huimaamaan. Minultakin kesti aika kauan siinä että opin luottamaan köysisysteemeihin ja siihen etten tipu vaikka ote lipeäisikin.

Tälläiset elämyslahjat on kyllä minun mielestä todella kivoja ja nimenomaan kiva koska pääsee tekemään ja kokeilemaan jotain uutta yhdessä. Derbystä löytyy myös sisäkiipeilyhalli joten täytyy katsoa josko sinnepäin pääsisimme joskus, loistavaa treeniä nimittäin kiipeily on! Ja sitä tulisi treenattua ikään kuin huomaamatta kun on samalla niin hauskaa.

Meillä kävi myös ihan mieletön tuuri sään suhteen koska koko aamun oli satanut mutta kun meidän kiipeilyvuoro tuli, pilkisti aurinko pilvien takaa ja yhtäkkiä kallio olikin jo kuivunut ja siitä oli paljon helpompi pitää kiinni! Kaikinpuolin siis loistava päivä!

Minä & Äiti

Jutellaan äidin kanssa joka päivä puhelimessa. Yleensä aina aamuisin kun kävelen asemalta töihin.

Ollaan kuulemma ihan samanlaisia äidin kanssa. Samannäköisiä ja samanoloisia (toisin sanoen pölötetään yhtä paljon).

Äiti (ja kyllä isikin!) on esikuvani siitä miten paljon on mahdollista saavuttaa kun vain on tarpeeksi tahtoa ja tekee kovasti töitä. Äiti on esikuvani siitä kuinka menestyksekäs ura ja perhe-elämä on mahdollista yhdistää.

Soitan aina äidille jos on joku ongelma. Oli se sitten kotitalousongelma tai jokin isompi juttu. Yleensä ongelmat tosin on tasoa "löysin jääkaapista 4 päivää sitten vanhentunutta kalaa, voisikohan tän vielä syödä?"

Äidin kanssa on ihanaa viettää äiti-tytär päivää kiertäen ympäri maita ja mantuja ja pysähtyä söpöihin sisustusliikkeisiin.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän muutun samankaltaiseksi kuin äitini.

Paitsi siivoamisen suhteen. Äiti rakastaa siistiä kotia ja minä, noh, mua ei haittaa pieni kaaos.

Meillä on sama maku vaatteiden, asusteiden ja kenkien suhteen. Meillä on myös kätevästi sama kengänkoko joten aina kotona ollessa lainailen äidin kenkiä. Joskus ne eksyy matkalaukkuun mukaan (josta äiti ei kyllä tykkää). Tai korut. Yhtenä päivänä äiti ihmetteli puhelimessa kuinka hän ei tiedä missä hänen yhdet rakkaat korvakorut on. "Kuule äiti, ne taitaa olla mulla täällä Englannissa. Hups".

Toivon että jos joskus minun elämääni siunautuu lapsia, että pystyn olemaan heille yhtä ihana ja rakastava äiti on kun oma äitini  on minulle ollut.

Äiti on paras ystäväni.

Ihanaa äitienpäivää!

Viiden pointin haaste

Jalalla Koreasti blogin Terhi haastoi minut viiden kohdan haasteeseen, kiitos siis sinne Koreaan! Tarkoitus oli vastata viiteen kysymykseen ja haastaa eteenpäin! Joskus olen vähän hidas vastaamaan näihin mutta tämä oli sen verran helppo ja kiva, että tartuin heti.

1. Lempiväri sisustuksessa

Sanotaanko näin että tykkään vaaleista väreistä kuten beigestä ja luonnonvalkoisesta koska niiden pohjalle on sitten helppo rakentaa värikkäämpiä kokonaisuuksia. En voisi asua kokovalkoisessa asunnossa vaan piristäisin kyllä näkymää eri värisillä tekstiileillä (ja välillä niillä vaatekasoilla jotka makaa siellä lattialla). Tumma puu on kiva sisustuselementti mutta helkkari siinä näkyy pöly. Ei enää ikinä tummia huonekaluja meille koska olen maailman laiskin pyyhkimään pölyjä.

2. Design-/huonekalu jota ei koskaan tule meille

Tämä on helppo. En tykkää mistään design-huonekaluista tai jutuista ylipäätänsä joten tähän voisin vastata kaikki. En pidä Marimekon tuotteista ja kaikki suomalaiset hittisisustustuotteet on mun mielestä tylsiä. Mä tykkään muhkummasta meiningistä ;)

3. Hurmaavimmat henkilöhahmot tv:ssä

Apua, en tiedä...Tykkään Big Bang Theorystä ja mun mielestä Sheldon siinä on vaan niin loistava. Niitä tulee aina joka ilta pari jaksoa ja vaikka ne on nähnyt moneen kertaan niin usein niitä voi katsoa vain uudestaa ja uudestaan.

4. Suosikki leivonnassa

Jos jollain on jäänyt epäselväksi niin rakastan leipomista. Mitä enemmän sokeria ja voita, sen parempi. Lemppareita on erilaiset kuppikakut, muffinsit, kakut ja keksit. Yleensä paras on jos saan jotenkin tungettua leipomukseeni nutellaa. Siitä ei voi tulla kuin hyvä lopputulos. Nykyään "klassikoja" on nutella täytteiset suklaakeksit ja nutella-banaani muffinsit. Mä en usko "kevyeeseen" leipomiseen!

Ainut huono puoli on se että yleensä myös syön hyvin nopeasti nämä leipomukset, pitäisi hillitä ja ottaa vaan yksi pala ja viedä loput töihin.

5. Viisi suosikkiblogia ja haasteen antaminen heille

Suosikkiblogejahan löytyy paljon joten tässä on vain hyvin pieni osa niistä, haaste siis lähtee teille!

1. Tarinoita maailmalta:  Annikalla on todella kiva kirjoitustyyli ja on aina kiva huomata että hän on julkaissut uuden postauksen. Erityisesti juttuja Kanadasta ja ulkosuomalaisuudesta on mukava lukea ja tietysti kaikki hänen matkapostaukset vaan lisää reissukuumetta. Juuri sopiva kombo pohdiskeleviä postauksia, arkielämää ja reissuja.

2. My secret shore: Haluan Portugaliin! Riian juttuja Portugalista on todella kiva lukea ja varsinkin hänen normaalit arjesta kertovat postaukset on kivoja. Kesäreissun suunnittelu on myös alkanut ja kuulostaa todella mahtavalta reissulta joten innolla odottelen että pääsen lukemaan postauksia tästä matkasta.

3. Being Marika: Marikan blogia olen seurannut jo monta vuotta, jo silloin kun oltiin molemmat opiskelijoita ja kirjoitettiin opiskelijaelämästä Skotlannissa. Huomaan että oma ajatusmaailmani on todella samanlainen kuin Marikan (ainakin blogin perusteella) ja hänen teksteihinsä on helppo samaistua. Kiva blogi jossa on mukava miksaus erilaisia postauksia.

4. Destination Unfamiliar: Jennin juttuja olen myös lukenut jo kauan ja ollaan molemmat opiskeltu samassa kaupungissa (Aberdeen) ja kohta Jenni onkin valmistumassa, onnea! Kivoja juttuja ulkosuomalaisen näkökulmasta ja tämä tyttö on ehtinyt jo asua vaikka kuinka monessa maassa ja näitä juttuja on mukava lukea. Seuraavaksi Jennillä on edessä muutto Saksaan, joten innolla odottelen postauksia sieltä!

5. Maailma kutsuu - oletko valmis?: Jenni kirjoittaa elämästään Edinburghissä ja koska sydämeni sykkii vieläkin Skotlannille, on todella mukava lukea juttuja sieltä päin maata ja tutustua myös paremmin Ediin hänen kirjoitustensa kautta. Jennin blogissa tykkään ehdottomasti siitä että sieltä löytyy mukavia arkipäivisiä kuulumisia, niitä tykkään yleensä eniten lukea blogeista!

Mukavaa lauantai-iltaa kaikille! Me lähdetään katsomaan West Side Storya Nottinghamiin!