Viikko jolloin en tehnyt mitään muuta kuin katsonut TV:tä

Kuluneen viikon illat ovat menneet sohvalle liimautuneena ja nenä telkkarissa kiinni. Olen jäänyt ihan koukkuun kykejenetsintä ohjelmaan Britain's Got Talent ja viime viikolla oli semi-finaalien aika. Olipas hyödyllinen viikko. Mun täytyy myöntää että olen kyllä niin loistavaa kohdeyleisöä kaikille tälläisille kykyjenetsintä ohjelmille, rakastan kaikkia nyyhkytarinoita ja niitä upeita esityksiä joita ei edes osaa odottaa.

Mulle on noussut jo selvät suosikit niiden joukosta jotka ovat päässeet finaaliin, mutta ehkä ylivoimaisesti paras ja suloisin pari ovat nämä nuoret pojat, Bars & Melody, jotka esitti koe-esiintymisessä oman kappaleensa joka käsittelee kiusaamista. Sanat on mun mielestä vaikuttavat ja sano mun sanoneen, tästä biisitä tulee hitti. Asiaa tietysti auttaa se, että nämä pojat ovat kerrassaan hurmaavia. Kyllä, voin myöntää että aloin nyyhkimään kun näin tämän esityksen ekan kerran.



Muuten viikko on mennyt kumppareissa tallustellessa, en voi oikeasti uskoa että huomenna on jo kesäkuu ja täällä on ollut super huonot kelit. Vettä on tullut joka päivä ja jouduin jopa parina päivänä palaamaan mun ns. "syystakkiin". Nyyh. Kesä, tule jo!  Kumpparit tosin herätti hilppeyttä kun tallustelin niillä toimistolle!

Lauantai on mennyt todella leppoisissa tunnelmissa, siis paino sanalla todella. Oli näköjään jäänyt vähän univelkaa joten vetelin sikeitä kymppiin saakka ja jäin vielä lukemaan pariksi tunniksi sänkyyn. Onneksi käytiin perjantaina ulkona tasapainottamaan meidän lauantai-päivän todella keski-ikäistä menoa. Käytiin nimittäin puutarhakeskuksessa täydentämässä meidän parvekeyrttien valikoimaa. Tai siis käytiin itseasiassa ostamaan yksi ruukku lisää jotta saatiin viljeltyä omaa salaattia.

Toisaalta, vaikka koko homma onkin ehkä vähän liian keski-ikäistä niin siinä on ehdottomasti hyvät puolensa. Saatiin nimittäin ruukuista omat mintut kesän ensimmäisiin mojitoihin - hyvä homma!

Onnittelut kaikille tänään valmistuville! En voi uskoa että omista ylioppilasjuhlistani on kulunut jo 8 vuotta, koska minusta tuli näin aikuinen? Muistan kyllä ne juhlat vieläkin kun eilisen päivän - sen tunteen kun koko tulevaisuus on edessä ja tuntuu että mahdollisuuksia on niin monia vaikka samalla se tulevaisuus hieman ahdistaakin. Voih, hyviä aikoja.